Ammatillisen osaamisen kehittyminen hoitotyön koulutuksen aikana

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista ammatillista osaamista hoitotyön opiskelijoille kehittyy koulutuksen aikana ja mitkä tekijät ovat yhteydessä osaamisen kehittymiseen. Opinnäytetyömme on osa Asiakaslähtöinen osaaminen -projektia. Menetelmänä käytettiin sovellettua systemoitua kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tutkimuksia kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista sekä käsihaulla. Analysoitavia artikkeleita oli lopulta 18. Aineisto analysoitiin käyttäen sekä deduktiivista että induktiivista sisällön analyysia. Deduktiivisen sisällönanalyysin runkona käytettiin Opetusministeriön (2006) laatimia osaamisen osaalueita. Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijoiden ammatillinen osaaminen oli pääasiassa hyvää ja riittävää. Koulutuksen edetessä osaaminen kehittyi monella eri alueella, joita olivat esimerkiksi eettinen ja ohjaus- ja opetusosaaminen. Osaaminen oli kuitenkin joiltain osin puutteellista usealla hoitotyön osaamiseen vaikuttavalla alueella. Puutteita ilmeni terveyden edistämisen, monikulttuurisen hoitotyön, tutkimus- ja kehittämistyön sekä johtamisen, kliinisen hoitotyön ja lääkehoidon alueella. Osaamiseen yhteydessä olevat tekijät olivat opetukseen liittyvät asiat, ikä, aikaisempi koulutus, työkokemus ja motivaatio. Nämä tekijät vaikuttivat parantavasti osaamiseen, esimerkiksi aikaisemmalla hoitotyönkoulutuksella oli positiivista vaikutusta osaamiseen kehittymiseen. Johtopäätöksenä voimme todeta, että opiskelijoiden osaamisessa oli puutteita sellaisilla hoitotyön osaamisen alueilla, jotka ovat tärkeitä työelämään siirtyessä. Puutteelliset osaamisen alueet tulisi ottaa huomioon koulutusta ja opetusta suunniteltaessa. Näin opiskelijalla olisi paremmat valmiudet siirtyessään työelämään. Työtämme hyödynnetään tulevaisuudessa Asiakaslähtöinen osaaminen - projektissa. Projekti on kiinnostunut, minkälaista ammatillista osaamista kehittyy hoitotyön koulutuksen aikana, koska ilman riittävää ammatillista osaamista asiakaslähtöinen hoitaminen ei toteudu niin kuin pitäisi.The objective of this study was to find out what kind of learning and professional skills developed during nursing education and what factors were related to students' learning. This study was part of the Patient-/Client-Centredness in Health Care Education project. As for methods, the final project was accomplished by applying a systematic literature review. The material was gathered from Internet databases. We also found researches by manual searches. The material consisted of eighteen research articles and it was analysed by using deductive and inductive content analysis. The Finnish Ministry of Education established the sectors of the Finnish nursing education in 2006. Those sectors was used as framework in analysing the material. The results showed that students' skills were mainly sufficient. Skills developed during nursing education, for instance in ethics and patient education and teaching. In some sectors nursing students had significant insufficiencies in their skills which affect their knowledge of nursing science. There were insufficiencies in many sectors, such as in health promotion, multicultural nursing, research and development, clinical nursing and medical care. Factors related to learning were educational reasons, age, previous education, work experience and motivation. These factors had positive effects on the development of nursing knowledge. As conclusion, we may say that nursing students have some lack of skills in significant areas which are important when moving on into working life. Those areas should be paid attention to in nursing education planning. This would make the transition to working life easier

Oppimisen monet muodot : työsuhteessa tapahtuva harjoittelu

Kliininen harjoittelu on olennainen osa sairaanhoitajan tutkintoa. Ohjatun harjoittelun avulla opiskelija perehtyy sairaanhoitajan keskeisimpiin työtehtäviin ja oppii soveltamaan jo opittuja tietoja sekä taitoja aidoissa potilaskontakteissa ja oppimisympäristöissä. Tiiviillä koulun ja työelämän välisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa tulevien ammattilaisten työelämää tukeva oppiminen ja koulutus. Turun Ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisen kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda joustava ja innovatiivinen tapa suorittaa käytännön harjoittelua sekä luoda malli, jossa integroituvat työ, opiskelu, aiempi koulutus ja työkokemus. Hankkeessa suunnitel-tiin sekä testattiin mallia, jossa kolme (n=3) lähihoitajataustan omaavaa sairaanhoitajaopiskelijaa palkattiin lähihoitajan vakanssiin neljän kuukauden ajaksi. Kehittämishankeen soveltavan tutki-muksen avulla haluttiin saada tietoa työsuhteessa suoritetun harjoittelun toimivuudesta opiskeli-joiden, työelämän ohjaajien sekä työyhteisön näkökulmasta. Näiden saatujen tulosten avulla on pyrkimys kehittää työsuhteessa tapahtuvasta harjoittelusta toimiva kokonaisuus, jota olisi mah-dollista tulevaisuudessa soveltaa eri hoitotyön yksiköissä. Tulokset osoittivat, että työsuhteessa tapahtuva harjoittelu tuki sekä vahvisti opiskelijoiden ammatillista kasvua ja osaamisen vahvistumista monella tavoin. Työsuhteesta johtuen opiskelijat kokivat ajoittain painetta osaamisesta. Paine koettiin pääasiallisesti kuitenkin motivoivana tekijänä, samoin kuin jaksolta saatu rahallinen korvaus. Tavallista pidempi harjoittelu mahdollisti oppimisen syvällisemmän prosessoinnin, mutta toisaalta jakson rikkonaisuus loi haasteita op-pimisprosessin jatkuvuuteen. Tiivis ja järjestelmällinen ohjaussuhde sekä opettajan läsnäolo jakson aikana vaikutti positiivisesti kaikkiin osapuoliin. Toteutus kokonaisuutena oli varsin on-nistunut, vaikka soveltavan tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoittelumalli vaatii vielä testausta sekä roolien ja työnkuvien selkeyttämistä.Practical training in a clinical setting is an integral part of the nursing degree. Guided practical training allows the student to become acquainted with the nursing staff's most important tasks and learn to apply their knowledge and skills in contact with genuine patients and in genuine working environments. Close co-operation between schools and healthcare organizations ensures that future professionals learn the skills required in the workplace. The aim of the joint development project of Turku University of Applied Sciences and The Hospital District of Southwest Finland was to create a flexible and innovative way to run practical training and to create a model in which work, study, previous education and work experience could be integrated. In this project, three (n=3) practical nurses studying for their bachelor’s degree were hired to share the shifts of one practical nurse’s vacancy for a four-month period. Applied research, which closely followed this project, sought to obtain information on the viability of this training model from the viewpoint of the students, the workplace instructors and the entire workplace staff. With the results, the aim is to describe the model that took place in this training and focus on ideas how to improve it, in order that training model could be used and applied in different nursing units in the future. Results showed that practical training supported the professional growth of the students and strengthened their competence in various ways. In terms of employment, students felt concern over their own expertise, but in this case, the added pressure turned out to be a major motivating factor. Financial reimbursement for the training was also seen as added motivation. The longer training period allowed more time for learning, but the fragmented nature of the practical training also created challenges. Close and consistent mentoring relationship and the close supervision of the teacher had a positive effect on all parties in this project. Overall, the project can be considered a success, though this training model still requires more testing, and the roles and job descriptions need further clarification before it can be recommended to be used elsewhere

Potilasketjun taustalla toimivat ammattilaiset

Terveysalan ammattilaiset ovat vallitsevan COVID-19-tilanteen vuoksi olleet jatkuvasti kovilla. Tämän ison joukon keskellä bioanalytiikan ammattilaiset ovat pieni ryhmä, joka työskentelee potilasketjun taustalla, osittain jopa täysin piilossa. Kaikkia koskettavan kriisin keskellä yhteiskunta on kuitenkin tiedostanut ja tunnistanut ammattiryhmän tarpeellisuuden sekä osaamisen

CASE: Osaamisperustainen, työsuhteessa tapahtuva hoitotyön harjoittelu

Tässä kirjoituksessa kuvataan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turun amk) kehittäjä-kumppanuutta alueellisessa kehitystyössä ja esitellään malli, jossa terveysalan opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään uudella tavalla työsuhteessa toteutetussa ohjatussa harjoittelussa