Tutkimus työuraa aloittavan sitoutumisesta työnantajaan rakennusalalla

Nykyään työelämässä ja eri organisaatioissa pidetään erittäin tärkeänä henkilöstöön liittyviä asioita sekä erityisesti henkilöstön pysyvyyteen vaikuttavia asioita. Tämä asia on myös rakennusalalla havaittu erittäin tärkeäksi, koska työntekijöitä on siirtymässä eläkkeelle suuria määriä lähivuosina ja nykyisistä resursseista käydään paikkakuntakohtaisesti jopa hieman kilpailua. Monissa yrityksissä onkin herätty työntekijöiden sitouttamiseen eri keinoin sekä panostamaan muutenkin työntekijöiden sitoutumiseen ja motivaatioon vaikuttaviin asioihin. Tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla saadaan lisättyä työntekijän sitoutumista ja työmotivaatiota sekä mitkä tekijät vaikuttavat sitoutumiseen ja motivaatioon. Lisäksi tavoitteena on selvittää syitä, jotka vähentävät sitoutumista ja motivaatiota, jolloin näihin asioihin voitaisiin puuttua ennalta ehkäisevästi riittävän ajoissa. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluin, joissa kaikilla haastateltavilla on sama kysymysrunko ja tarvittaessa tehtiin tarkentavia kysymyksiä. Kaikki haastateltavat työskentelevät rakennusliikkeen palveluksessa ja ovat työuran alkuvaiheessa, jolloin työkokemusta ei ole vielä ehtinyt paljon karttua. Haastateltavien työtehtävät koostuvat hyvin erilaisista tehtävistä joko työmaalla tai toimistolla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sitoutumiseen ja motivaatioon vaikuttavat tekijät ovat pääosin samoja. Sitoutumista ja motivaatiota lisääviä tekijöitä ovat muun muassa työpaikan positiivinen ilmapiiri, haasteelliset työtehtävät, etenemismahdollisuudet omalla uralla, koulutus- ja kehittymismahdollisuudet. Johtopäätöksenä voidaan lisäksi todeta, että työantajan on tunnettava työntekijät hyvin, jolloin asioihin voidaan vaikuttaa paremmin.Nowadays human resource management and permanence of employees are becoming increasingly important in working life and different organizations. This issue has increased its importance also in the construction business because of retirement and decreasing human resources. The decreasing human resources cause even some competition between companies in many cities. Many companies have become aware of the importance of building their employee´s commitment and they try affect it in different ways. Companies have also invested in the issues which increase the motivation and especially make the employees committed to the company. The objective was to find ways to increase the commitment and motivation of the employees and to determine which issues affect the commitment and motivation. The objective was also determine which issues decrease the commitment and motivation of the employees so that the employer could prevent these issues in time. The implementation method was a qualitative research with theme interviews in which every interviewee had the same questions and if necessary the questions were focused. Every interviewee was working in the construction business and they are in the early stage of their career. Their work tasks composed of many different tasks at a building site or at the office. As a conclusion, the issues that affect the commitment and motivation were mainly the same. The issues that are increase the commitment and motivation of the employees were the atmosphere of the working place, challenging tasks, progression of career, the possibility to educate oneself and the possibility to develop. The employer must get to know the employees so that they can affect the issues better

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018

Kuntien ja alueiden merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on suuri. Valtio osaltaan ohjaa ilmastonmuutosta hillitsevän politiikan toimeenpanoa lainsäädännön tasolla, mutta useat käytännön toimet toteutetaan kunnissa. Kuntien tulee keskimäärin olla hiilineutraaleja vuonna 2035, joka on Suomen itselleen asettama hiilineutraaliuden tavoitevuosi. Useat kunnat, kaupungit sekä jotkin maakunnat tavoittelevat päästövähennyksiä jopa kansallisia ja Euroopan Unionin tavoitteita nopeammin. Yksi keskeisimmistä työkaluista hiilineutraaliuden tavoittelussa on kasvihuonekaasupäästöjen vuosiseuranta, jonka avulla päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan mitata suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tässä raportissa kuvataan uuden, kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tarkoitetun Alueellinen Laskenta (ALas) -mallin laskentaperiaatteet sekä luodaan katsaus mallilla laskettuihin Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöihin vuosina 2005–2018. ALas-malli noudattaa kansainvälisen GPC-päästölaskentastandardin (GHG Protocol 2014) ohjeistusta. Mallilla lasketut kuntien päästöt summautuvat IPCC:n (2006) ohjeiden mukaisiin, YK:lle ja EU:lle raportoitaviin Suomen virallisiin päästöihin. Laskentaperiaate on käyttöperusteinen, jossa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden maantieteellisestä syntypaikasta. ALas sisältää 80 päästösektoria, joiden laskennassa pyritään käyttämään paikallista dataa aina kun mahdollista, mutta joidenkin sektorien kohdalla kansallisia päästötietoja on allokoitu kunnille erilaisin jakoperustein. Päästöistä lasketaan hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana kokonaisuutenaan, ja tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä. Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettua oletuslaskentamallia kutsutaan Hinku-laskennaksi. Tällöin seurannan ulkopuolelle jätetään sellaisia päästöjä, joihin kunnassa ei välttämättä pystytä kovin paljon vaikuttamaan. Laskentaan eivät tässä tapauksessa kuulu päästökauppaan kuuluvan teollisuuden polttoaineiden käytön, teollisuuden koko sähkönkulutuksen, teollisuuden jätteiden käsittelyn eivätkä paketti-, linja- ja kuorma-autojen läpiajoliikenteen aiheuttamat päästöt. Lisäksi kunnan alueella tapahtuvasta tuulivoiman tuotannosta lasketaan päästökompensaatio. Hinku-laskennan ohella ALas-mallilla tuotetaan päästötulokset myös ilman kompensaatiota tai muita rajauksia. Päästöjä voidaan lisäksi tarkastella erikseen päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla. Kuntien Hinku-laskennan tulokset osoittavat, että lähes kaikissa Suomen kunnissa päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2005. Muutos on ollut kunnissa keskimäärin -15 %, mutta kuntien ja alueiden välinen vaihtelu on erittäin suurta. Keskeiset syyt myönteiseen, mutta ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta toistaiseksi hitaaseen kehitykseen ovat öljylämmityksen väheneminen, muutokset kaukolämmön tuotannon polttoainekäytössä sekä tuulivoiman tuotanto. Myös sähkönkulutuksen, teollisuuden, tieliikenteen ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat yleisesti vähentyneet. Sen sijaan maatalouden ja F-kaasujen päästöissä ei ole nähtävissä vastaavaa kehitystä

Kohti saasteetonta tulevaisuutta : Saasteettomuuspolitiikan ja -sääntelyn ennakointi

Euroopan unioni on hiljattain julkaissut kunnianhimoisen saasteettomuustoimintaohjelman, jolla pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaista saasteiden hillintää Euroopassa. Visiona vuodelle 2050 on, että tuohon mennessä ilmaan, veteen ja maaperään joutuvat päästöt ovat pienentyneet tasolle, jolla niillä ei ole enää haitallisia terveys- tai luontovaikutuksia. Visio on yhteiskunnallisesti laajasti hyväksytty, mutta tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan merkittäviä ja kokonaisvaltaisia muutoksia taloudessa ja yhteiskunnassa. Tässä raportissa käsitellään saastumiseen ja sen torjuntaan liittyviä ilmiöitä, trendejä ja signaaleja. Lisäksi esitellään joukko mahdollisia uusia ohjauskeinoja ja kahdeksan poikkileikkaavaa EU:n saasteettomuuspolitiikkaan ja laajemminkin ympäristösääntelyyn liittyvää rinnakkaista kehityskulkua. Saasteettomuuspolitiikan toteuttamiseksi on kiinnitettävä huomiota yhä suurempaan joukkoon saasteita ja saasteiden yhteisvaikutuksia sekä sovellettava ja pantava täytäntöön jo käytössä olevien ohjauskeinoja nykyistä tehokkaammin. On myös pureuduttava niihin saasteisiin ja saastumista aiheuttaviin toimintoihin, joihin nykyiset ohjauskeinot eivät ole kyenneet puuttumaan riittävästi tai ei vielä lainkaan. Ohjauskeinojen avulla pyritään osaltaan eri tavoin kannustamaan teknologisiin innovaatioihin, jotka ovat keskeisiä sekä tuotantomenetelmien että saasteettomuuden seurannan kehittämisessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Russia of Transformations

The reader is holding the second, more comprehensive study on developments in Russia commissioned by the Ministry of Defence. The first, published in 2008, focused on society and domestic politics, the economy, traffic and transport, the environment and energy, and foreign and security policy. At the time, this project represented a new approach. Extensive use was made of expertise outside the defence establishment, while reports submitted for publication were drawn up by thematic working groups, based on the preliminary research question and their own work. From the Finnish security perspective, the ‘Russia of Challenges’ publication demonstrated a clear need to gather knowledge on Russia produced, analysed and processed in a practical manner. Three editions were published. Of these, around 13,000 copies in Finnish and 2,700 in English were downloaded from the internet. Over a period of four years, developments in both Russia and the international community have once again created the need for a survey of Russia by Finnish experts and specialists in various fields

Muutosten Venäjä

Lukijalla on nyt kädessään järjestyksessään toinen puolustusministeriön tilaama laajempi tutkimus Venäjän kehityksestä. Vuonna 2008 julkaistussa Venäjä–tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat yhteiskunta ja sisäpolitiikka, talous liikenne ja kuljetus, ympäristö ja energia sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hankkeen toteuttamismalli oli uusi: siinä hyödynnettiin laajasti puolustushallinnon ulkopuolista osaamista ja teemaryhmät tuottivat annettujen kysymysten ja työskentelynsä pohjalta raportit, jotka toimitettiin julkaisuksi. Haasteiden Venäjä -julkaisu osoitti selvän tarpeen Suomen turvallisuuden näkökulmasta tuotetun, analysoidun ja käytännönläheisen Venäjä-tiedon kokoamiselle. Julkaisusta otettiin kolme painosta ja suomenkielisten Internet-latausten määrä oli noin 13 000 ja englanninkielisten noin 2 700. Neljän vuoden aikana sekä Venäjällä että kansainvälisessä yhteisössä tapahtunut kehitys ovat jälleen kannustaneet kokoamaan yhteen eri alojen kotimaisen Venäjä-asiantuntemuksen

Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit : Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla

Halogenated (chlorinated, brominated, or fluorinated) gases are widely used as refrigerants, in fire extinguishers, insulating foams and in smaller amounts in various applications such as asthma inhalers. Chlorinated and brominated substances deplete the ozone layer, which protects life on earth from the sun’s harmful ultraviolet radiation. Many halogenated gases are also very strong greenhouse gases and some fluorinated gases brake down to toxic substances, which accumulate in ecosystems. So, there are three important reasons why they should not be released into the atmosphere: stratospheric ozone depletion, global warming and chemicalization of ecosystems. These gases leak into the atmosphere both during production and during and after use unless the substances are handled carefully and collected for either proper recycling or disposal. These substances are not manufactured in Finland. The purpose of the regulations regarding fluorinated greenhouse gases (F-gases) and ozone depleting substances (ODS) is to reduce emissions by limiting their production, import and use. The purpose is also to promote the use of more climate-friendly technologies and solutions. The global implementation of the Kigali amendment to the Montreal Protocol, an international environmental agreement on ODS and hydrofluorocarbons is currently underway. Partly for that reason the EU’s ozone and F-gas regulations are also being revised. The Kigali Amendment widens the scope of the Montreal Protocol from protection of the ozone layer to cover also global warming and therefore transforms it to a climate agreement in a broader sense, as limiting the emissions of F-gases aim to prevent global warming. To support good decisions and new practices, more information is needed on banks of F-gases and ODS and their emissions. In the case of F-gases, information on banks is reported along with emissions in the greenhouse gas inventory as required by the Paris agreement. However, there are no reporting obligations for ODS banks. The banks are divided into active banks, which are the gases in equipment and structures, and passive banks, which are the gases left in decommissioned equipment and structures. Banks are examined in this report by sector of use. The sectors are based on the emission source categories used in the greenhouse gas inventory. By adding the different sectors together, it has been possible to prepare a national level mass balance analysis, in which the size of the banks and the emissions from them in Finland in the year 2020 have been estimated. As part of the study, relevant information on the regulations concerning banks of F-gases and ODS, their disposal and waste treatment was compiled. Information on implementation and possible needs for additional information and guidance were gathered through a survey sent to companies and authorities.   The report also presents a brief summary of global emission estimates from ODS and F-gas banks and recent developments in international regulatory efforts under the Montreal Protocol.Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit : Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla Halogenoituja (kloorattuja, bromattuja tai fluorattuja) kaasuja käytetään kylmäaineina, sammutuslaitteissa, eristevaahdoissa sekä lukuisissa käyttömääriltään pienemmissä sovelluksissa, kuten astmainhalaattoreissa. Klooratut ja bromatut aineet tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojelee elämää maapallolla auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Useat halogenoidut kaasut ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi joistakin fluoratuista kaasuista syntyy myrkyllisiä ja ekosysteemeihin kertyviä hajoamistuotteita. On siis kolme merkittävää syytä miksi niitä ei tule päästää ilmakehään: otsonikadon välttäminen, ilmaston lämpenemisen ehkäisy ja kemikalisoitumisen välttäminen. Näitä kaasuja pääsee ilmakehään sekä niiden tuotannon yhteydessä että käytön aikana ja jälkeen, ellei aineita käsitellä huolella ja kerätä talteen joko asianmukaisesti kierrätettäväksi tai hävitettäväksi. Suomessa ei ole näiden aineiden tuotantoa. Fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja) ja otsonikerrosta heikentäviä aineita (ODS-aineita) koskevan sääntelyn tarkoituksena on vähentää päästöjä rajoittamalla näiden aineiden tuotantoa, maahantuontia ja käyttöä. Tarkoituksena on myös edistää ilmastoystävällisempien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöä. Parhaillaan on käynnissä ODS-aineita ja fluorihiilivetyjä koskevan kansainvälisen ympäristösopimuksen, Montrealin pöytäkirjan, muutoksen (Kigalin muutos) maailmanlaajuinen toimeenpano, jonka vuoksi myös EU:n otsoni- ja F-kaasuasetuksia ollaan uusimassa. Kigalin muutos tekee Montrealin pöytäkirjasta otsonikerroksen suojelusopimuksen ohella laajemminkin ottaen ilmastosopimuksen, koska F-kaasujen päästöjen rajoittaminen tähtää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn. Hyvien päätösten ja uusien käytäntöjen tueksi tarvitaan tietoa F-kaasujen ja ODS-aineiden ’kaasupankeista’ (eli laitteiden ja rakenteiden sisältämistä kaasuista) ja niistä aiheutuvista päästöistä. F-kaasujen osalta tietoja kaasupankeista raportoidaan päästötietojen ohella kasvihuonekaasuinventaariossa. ODS-aineille ei kuitenkaan ole olemassa kaasupankkeja koskevia raportointivelvoitteita. Kaasupankit jakautuvat aktiivisiin, joita ovat käytössä olevissa laitteissa ja rakenteissa olevat kaasut, sekä passiivisiin, joita ovat käytöstä poistettuihin laitteisiin ja rakenteisiin jääneet kaasut. Kaasupankkeja tarkastellaan tässä raportissa käyttösektorikohtaisesti. Sektorit perustuvat kasvihuonekaasuinventaarion raportoinnissa käytössä oleviin päästölähdeluokkiin. Laskemalla käyttösektorit yhteen on voitu laatia koko Suomea koskeva massatasetarkastelu, jossa on arvioitu kaasupankkien koko ja niistä vapautuvat päästöt vuonna 2020. Tutkimuksessa on myös kerätty tämänhetkinen oleellinen tieto F-kaasujen ja ODS-aineiden kaasupankkeja, käytöstä poistoa ja jätekäsittelyä koskevasta sääntelystä ja sääntelyn toimeenpanosta sekä ohjeistuksesta. Toimeenpanoa ja lisäohjeistuksen tarvetta kartoitettiin myös toiminnanharjoittajille ja viranomaisille lähetetyn kyselyn avulla. Raportissa esitetään myös lyhyt kooste ODS-aineiden ja F-kaasujen kaasupankkien globaaleista päästöarvioista ja kansainvälisten sääntelypyrkimysten viimeaikaisesta kehityksestä Montrealin pöytäkirjan perusteella

Fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden kaasupankit : Kaasupankkien koko, päästöt ja sääntely Suomessa ja maailmalla

Halogenoituja (kloorattuja, bromattuja tai fluorattuja) kaasuja käytetään kylmäaineina, sammutuslaitteissa, eristevaahdoissa sekä lukuisissa käyttömääriltään pienemmissä sovelluksissa, kuten astmainhalaattoreissa. Klooratut ja bromatut aineet tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojelee elämää maapallolla auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Useat halogenoidut kaasut ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lisäksi joistakin fluoratuista kaasuista syntyy myrkyllisiä ja ekosysteemeihin kertyviä hajoamistuotteita. On siis kolme merkittävää syytä miksi niitä ei tule päästää ilmakehään: otsonikadon välttäminen, ilmaston lämpenemisen ehkäisy ja kemikalisoitumisen välttäminen. Näitä kaasuja pääsee ilmakehään sekä niiden tuotannon yhteydessä että käytön aikana ja jälkeen, ellei aineita käsitellä huolella ja kerätä talteen joko asianmukaisesti kierrätettäväksi tai hävitettäväksi. Suomessa ei ole näiden aineiden tuotantoa. Fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja) ja otsonikerrosta heikentäviä aineita (ODS-aineita) koskevan sääntelyn tarkoituksena on vähentää päästöjä rajoittamalla näiden aineiden tuotantoa, maahantuontia ja käyttöä. Tarkoituksena on myös edistää ilmastoystävällisempien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöä. Parhaillaan on käynnissä ODS-aineita ja fluorihiilivetyjä koskevan kansainvälisen ympäristösopimuksen, Montrealin pöytäkirjan, muutoksen (Kigalin muutos) maailmanlaajuinen toimeenpano, jonka vuoksi myös EU:n otsoni- ja F-kaasuasetuksia ollaan uusimassa. Kigalin muutos tekee Montrealin pöytäkirjasta otsonikerroksen suojelusopimuksen ohella laajemminkin ottaen ilmastosopimuksen, koska F-kaasujen päästöjen rajoittaminen tähtää ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn. Hyvien päätösten ja uusien käytäntöjen tueksi tarvitaan tietoa F-kaasujen ja ODS-aineiden ’kaasupankeista’ (eli laitteiden ja rakenteiden sisältämistä kaasuista) ja niistä aiheutuvista päästöistä. F-kaasujen osalta tietoja kaasupankeista raportoidaan päästötietojen ohella kasvihuonekaasuinventaariossa. ODS-aineille ei kuitenkaan ole olemassa kaasupankkeja koskevia raportointivelvoitteita. Kaasupankit jakautuvat aktiivisiin, joita ovat käytössä olevissa laitteissa ja rakenteissa olevat kaasut, sekä passiivisiin, joita ovat käytöstä poistettuihin laitteisiin ja rakenteisiin jääneet kaasut. Kaasupankkeja tarkastellaan tässä raportissa käyttösektorikohtaisesti. Sektorit perustuvat kasvihuonekaasuinventaarion raportoinnissa käytössä oleviin päästölähdeluokkiin. Laskemalla käyttösektorit yhteen on voitu laatia koko Suomea koskeva massatasetarkastelu, jossa on arvioitu kaasupankkien koko ja niistä vapautuvat päästöt vuonna 2020. Tutkimuksessa on myös kerätty tämänhetkinen oleellinen tieto F-kaasujen ja ODS-aineiden kaasupankkeja, käytöstä poistoa ja jätekäsittelyä koskevasta sääntelystä ja sääntelyn toimeenpanosta sekä ohjeistuksesta. Toimeenpanoa ja lisäohjeistuksen tarvetta kartoitettiin myös toiminnanharjoittajille ja viranomaisille lähetetyn kyselyn avulla.   Raportissa esitetään myös lyhyt kooste ODS-aineiden ja F-kaasujen kaasupankkien globaaleista päästöarvioista ja kansainvälisten sääntelypyrkimysten viimeaikaisesta kehityksestä Montrealin pöytäkirjan perusteella.Banks of fluorinated greenhouse gases and ozone depleting substances – Size of banks, emissions, and regulation in Finland and on a global level Halogenated (chlorinated, brominated, or fluorinated) gases are widely used as refrigerants, in fire extinguishers, insulating foams and in smaller amounts in various applications such as asthma inhalers. Chlorinated and brominated substances deplete the ozone layer, which protects life on earth from the sun’s harmful ultraviolet radiation. Many halogenated gases are also very strong greenhouse gases and some fluorinated gases brake down to toxic substances, which accumulate in ecosystems. So, there are three important reasons why they should not be released into the atmosphere: stratospheric ozone depletion, global warming and chemicalization of ecosystems. These gases leak into the atmosphere both during production and during and after use unless the substances are handled carefully and collected for either proper recycling or disposal. These substances are not manufactured in Finland. The purpose of the regulations regarding fluorinated greenhouse gases (F-gases) and ozone depleting substances (ODS) is to reduce emissions by limiting their production, import and use. The purpose is also to promote the use of more climate-friendly technologies and solutions. The global implementation of the amendment to the international environmental agreement on ODS and hydrofluorocarbons (the Kigali Amendment) is currently underway, which is why the EU’s ozone and F-gas regulations are also being revised. The Kigali Amendment widens the scope of the Montreal Protocol from protection of the ozone layer to cover also global warming and therefore transforms it to a climate agreement in a broader sense, as limiting the emissions of F-gases aim to prevent global warming. To support good decisions and new practices, more information is needed on banks of F-gases and ODS and their emissions. In the case of F-gases, information on banks is reported along with emissions in the greenhouse gas inventory as required by the Paris agreement. However, there are no reporting obligations for ODS banks. The banks are divided into active banks, which are the gases in equipment and structures, and passive banks, which are the gases left in decommissioned equipment and structures. Banks are examined in this report by sector of use. The sectors are based on the emission source categories used in the greenhouse gas inventory. By adding the different sectors together, it has been possible to prepare a national level mass balance analysis, in which the size of the banks and the emissions from them in Finland in the year 2020 have been estimated. As part of the study, relevant information on the regulations concerning banks of F-gases and ODS, their disposal and waste treatment was compiled. Information on implementation and possible needs for additional information and guidance were gathered through a survey sent to companies and authorities.   The report also presents a brief summary of global emission estimates from ODS and F-gas banks and recent developments in international regulatory efforts under the Montreal Protocol

Nordic cooperation on F-gas emission inventories

This report presents results from the project "Continuation of the Nordic F-gas Inventory Group". The Nordic F-Gas Inventory Group develope and coordinate knowledge and methods for calculating F-gas emissions in the Nordic towards a more uniform Nordic approach. The project focuses on the following themes: – The general development in the Nordic F-gas emissions, applied methodologies and data sources – Continue development of methodologies for End-of-Life emissions and benchmark of the Nordic F-gas emissions – Establish overview of regulation and control of unintended emissions from A/C and Heat pumps at building demolition and renovation – Continue the ongoing analysis of Nordic bulk import, illegal import of F-gases, and methods for forecasting emission calculations – The development of HFOs as substitute for HFC

F-gas methodologies and measurements in the Nordic Countries

This project report is a part of the NMR KOL project Nordic Policy Cluster for F-gases with the purpose of comparing the Nordic countries’ methodologies and regulations related to the use of F-gases.Fluorinated gases (F-gases, including HFCs, PFCs, SF6 and NF3) are a range of potent greenhouse gases that are used in a number of different applications and products for refrigeration, foams, aerosols, and technical installations.The report contains a survey and an overview of F-gas methodologies used for UNFCCC reporting, as well as an account of emissions and regulations in the Nordic countries.The objective with the analysis was to provide an overview of differences and similarities within the Nordic countries in relation to F-gases. The analysis shall enable harmonization of data collection, emission factors, choice of methods, and regulatory instruments