Teachers’ Experiences of an Inquiry Learning Training Course in Finland

This paper reports outcomes of a 2-day inquiry learning training course for in-service teachers (N=102) with a specific focus on teachers’ self-efficacy beliefs, perceptions of inquiry learning, and satisfaction with the training course. Teachers’ self-efficacy and their perceptions of inquiry learning were measured both at the beginning and at the end of the training course. Satisfaction with the training course was measured only at the end of the training. The study identified three distinct self-efficacy profiles among the participants: Low, moderate, and high. The self-efficacy of teachers belonging to the high and the moderate group remained unchanged throughout the training, while the self-efficacy for student engagement improved in the low-efficacy group. At the beginning of the training course, differences were found between the low and high self-efficacy profiles in terms of teachers’ perceptions of resources for inquiry learning and their anxiety toward inquiry learning; however, only the former difference remained based on the post-test results. Interestingly, although there were three clear self-efficacy profiles and these groups also differed in terms of prior experiences with inquiry learning, all teacher groups were both satisfied in general with the training course and with the utility value of the training.</p

Rasch-osioanalyysin käyttö mukautuvan oppimisympäristön kehittämisessä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kehittää Turun yliopistossa luotua peruskoulun matematiikan opetuksessa käytettävää ViLLE-oppimisympäristöä oppilaan osaamisen perusteella mukautuvaan suuntaan. Mukautuvien ominaisuuksien avulla voidaan tukea oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja lisätä oppimista (mm. Brusilovsky 1999; Hwang, Sung, Hung, Huang & Tsai 2012). Mukautuvan oppimisympäristön kehittämistä varten tarvitaan tehtäväpankki, johon tehtävät on järjestetty vaikeuden perusteella (Linacre 2000). Moderneihin osioanalyyseihin kuuluva Rasch-osioanalyysi on toimiva väline tehtäväpankin luomiseen (Chen, Lee & Chen 2005; Linacre 2000; Törmäkangas & Törmäkangas 2009). Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, miten Rasch-osioanalyysia voidaan käyttää mukautuvan ViLLE-oppimisympäristön tehtäväpankin luomisessa. Lisäksi selvitettiin, vastaavatko tehtäville analyysin avulla muodostetut vaikeustasot niitä vaikeustasoja, jotka tehtävät sisältäville tehtäväpaketeille ViLLE-oppimisympäristössä oli alun perin määritelty. Tutkimuksen aineistona käytettiin ViLLE-oppimisympäristön keräämää tietoa 131 oppilaan vastauksista 1499 jakolaskuaiheiseen lauseketehtävään. Analyysi suoritettiin tästä aineistosta vain 26 tehtävällä, sillä muissa tehtävissä oli alle 50 vastaajaa. Rasch-osioanalyysin soveltuvuutta testattiin R 3.2.3 -ohjelmalla Bootstrap Goodness-of-fit -testillä. Tuloksista havaittiin, että analyysi sopi ViLLE-oppimisympäristön tehtäväpankin kehittämiseen. Analysoidut tehtävät sijoitettiin yhdeksään vaikeustasoon jaettuun tehtäväpankkiin Rasch-osioanalyysin avulla saatujen vaikeusarvojen perusteella. Tällöin havaittiin, että tehtävät olivat helppoja ja keskitasoisia. ViLLE-oppimisympäristölle luotiin vaihtoehtoiset yhdeksään vaikeustasoon perustuvat mukautumismallit, jotka pohjautuvat tieteellisesti tutkitun Ekapelin mukautumismalleihin. Toinen malleista korostaa oppimista ja toinen onnistumisen kokemuksia. Onnistumisia korostavassa mallissa oppilaalle tarjotaan enemmän helpompia tehtäviä kuin oppimista korostavassa mallissa. Vertailtaessa tehtävien uusia vaikeustasoja tehtävät sisältäneiden tehtäväpakettien vaikeustasoihin havaittiin, että uudet vaikeustasot vastasivat osin alkuperäisiä tehtäväpakettien vaikeustasoja. Jatkossa ViLLE-oppimisympäristön sisältämiin muihin tehtäviin tulee saada lisää vastaajia, jotta tehtäväpankista voidaan luoda käytännössä toimiva. Tutkimus myös vahvisti ajatusta siitä, että tehtävien vaikeuksien arvioinnin tulee perustua tieteelliseen analyysiin. Jotta oppimisympäristölle voidaan valita paremmin toimiva mukautumismalli, pitää niiden toimivuutta ja hyötyjä tutkia pilottitutkimuksessa.Siirretty Doriast