83 research outputs found
Noninvasiivinen CPAP -hoito akuutissa hengitysvajauksessa : Opetusvideo hoitotyön koulutukseen
CPAP (continuous positive airway pressure) tarkoittaa jatkuvaa positiivista ilmatiepainetta. Oikein toteutettu CPAP -hoito vähentää komplikaatioriskiä, kuolleisuutta ja kajoavan ilmatien tarvetta akuutin hengitysvajauksen hoidossa. CPAP -hoitoon kuuluu välineiden hallinta ja testaus, potilaan ohjaus ja tarkkailu sekä hoidon lopetus. Opinnäytetyössämme käsittelemme CPAP -hoitoa akuutissa hengitysvajauksessa noninvasiivisin menetelmin, mikä rajaa pois uniapnean ja invasiiviset menetelmät. Käyttöaiheita CPAP -hoidolle löytyy useita, mutta kaikkein yleisin indikaatio on sydänperäinen keuhkopöhö.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata CPAP -hoidon toteutus noninvasiivisin menetelmin. Opinnäytetyömme tavoitteena on kehittää CPAP -hoitoon liittyvää opetusta ja syventää opiskelijoiden ymmärrystä CPAP -hoidosta Kajaanin ammattikorkeakoulussa.
Videon pituudeksi tuli 5 minuuttia 17 sekuntia ja se sisältää CPAP -hoidon toteutuksen noninvasiivisin mene-telmin sekä potilaan ohjauksen ja hoidon vasta- ja käyttöaiheet. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu CPAP
-hoidosta, akuutista hengitysvajauksesta, oppimisesta sekä videontekoprosessista.
Työmme tilaaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu, jossa sosiaali-ja terveysalalla opiskelee muun muassa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Opinnäytetyömme on suunnattu hoitotyön opiskelijoille.
Opinnäytetyömme aihe nousi esiin Kajaanin ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajan kautta, koska tällaista videota ei ole vielä opetuskäytössä ja sellaiselle löytyi selkeä tarve.
Opinnäytetyömme tuloksena valmistui opetusvideo, jota hoitotyön opettajat voivat hyödyntää opetuksessa sekä opiskelijat voivat itsenäisesti perehtyä aiheeseen videon avulla. Opinnäytetyömme tutkimustehtävinä oli selvittää, mitkä ovat keskeiset asiat CPAP -hoidossa ja miten noninvasiivinen CPAP -hoito toteutetaan. Tuotteistettu opinnäytetyömme perustuu teoriaan, tutkittuun tietoon ja hyviin käytänteisiin aiheesta.
Jatkotutkimusaiheita voisivat olla, miten resurssit vaikuttavat CPAP -hoidon toteutukseen eri yksiköissä ja miten laadukasta CPAP -hoidon toteutus on esimerkiksi Kainuun alueella.The purpose of this thesis, commissioned by Kajaani University of Applied Sciences, was to describe how noninvasive continuous positive airway pressure (CPAP) treatment was performed. The objective was to de-velop the teaching on CPAP treatment and to deepen nursing students’ understanding of CPAP treatment at Kajaani University of Applied Sciences.
The product of this functional thesis is a video-based teaching material about CPAP treatment that teachers of nursing can use in teaching and that helps nursing students study the subject independently.
This thesis discusses non-invasive CPAP treatment for acute respiratory failure, which excludes sleep apnea and invasive methods. The theoretical framework consists of CPAP treatment, acute respiratory failure, learn-ing, and process of video making.
The research tasks were to study what the key issues in CPAP treatment were and how non-invasive CPAP treatment was performed. CPAP treatment, when performed correctly, decreases the risks of complications, mortality and need for invasive methods in the treatment of acute respiratory failure. CPAP treatment consists of handling and testing equipment, monitoring and instructing the patient and concluding the treatment. This thesis is based on theory, evidence-based knowledge and good practices.Tuotteena valmistettu opetusvideo(mp4), pituudeltaan 5 minuuttia ja 17 sekuntia ja kooltaan 79,1Mt
Effect of all organic or field organic feeding on milk omega-3 and omega-6 milk fatty acid concentration
In conclusions, certified organic milk from organic farms had favorable omega FA composition than milk from farms practicing only organic field farming and giving more concentrates. Relatively high milk ALA proportions suggested positive effect of red clover in both farm groups
Kulttuurisen identiteetin esittämisen keinot Riikka Pulkkisen teoksessa Vieras
Tutkielmani aihe on kulttuurinen identiteetti Riikka Pulkkisen romaanissa Vieras. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisilla kaunokirjallisilla keinoilla teoksessa esitetään kulttuurista identiteettiä sekä minkälaisia merkityksiä tämä muodostaa teoksen teeman kannalta. Kulttuurinen identiteetti on tutkielmani avainkäsite. Lähestyn aihetta transkulttuurisuuden näkökulmasta, mikä viittaa kulttuuristen identiteettien kohtaamistilaan. Lähestyn transkulttuurisuutta Homi K. Bhabhan käsitteillä. Bhabhan mukaan kulttuurinen identiteetti on jatkuvassa liikkeessä ja hybridisyyden prosessissa.
Kulttuurinen identiteetti ja transkulttuurisuus ovat jatkuvasti globalisoituvan maailman näkökulmasta ajankohtaisia aiheita. Kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tuoda aiheeseen monialaista näkökulmaa, joka ei ilman niitä tulisi esiin. Nostalgiantutkimus on esimerkki tällaisesta näkökulmasta ja käsittelen tutkielmassani sen kautta tavoitettavia kulttuurisen identiteetin ulottuvuuksia. Tutkielmani teoreettinen viitekehys perustuu nostalgiantutkimuksen osalta ennen kaikkea Svetlana Boymin kaksitasoiseen nostalgiateoriaan, jossa nostalgia jakautuu restoratiiviseen ja reflektiiviseen ulottuvuuteen. Nostalgialla on tärkeä tehtävä kulttuurisen identiteetin hybridisyyden prosessin kannalta, sillä muisti on osa tätä prosessia ja sitä, miten yksilö hahmottaa henkilökohtaista ja yhteisöllistä historiaansa. Väitän, että tutkielmani myötä tulee ilmi, miten transkulttuurisuudella on Vieraassa useita kerroksia. Nämä kerrokset ulottuvat henkilöhahmojen kokemukseen itsestään ja kulttuuristaan. Esitän, että niitä kuvataan osittain tiedostaen mutta myös tiedostamatta yhteisön arvoihin ja traditioihin nojaten.
Tutkielmani sijoittuu myös feministisen kirjallisuudentutkimuksen viitekehykseen, sillä tarkastelen sukupuolen vaikutusta kulttuurisen identiteetin kokemukseen ja kuvaukseen. Sukupuolentutkimusta lähestyn Judith Butlerin feministisen teorian ja vartalon julkisen ulottuvuuden kautta. Kulttuurista ja seksuaalista identiteettiä analysoin Satu Gröndahlin esittämän performatiivisen identifikaatioprosessin kautta.
Tarkastelen tutkielmassani rasismia ja kulttuurista omimista osana kulttuurisen identiteetin kuvausta. Tässä käytän intersektionaalista analyysia, joka Gröndahlin määritelmän mukaan tarkoittaa kulttuuristen ja yhteiskunnallisten diskursiivisten vallan kategorioiden limittymisen, rakentamisen ja ylläpitämisen tarkastelua. Tutkin, millaisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnalliset valtarakenteet ja ennakkoluulot ovat teoksessa keskeisen osan saavan vierauden tunteen kanssa. Kristillinen kirkkoinstituutio nousee tutkielmassani merkittävään asemaan valtaa ylläpitävänä rakenteena.
Erittelen ja analysoin teoksessa esiintyviä symboleja ja motiiveja sekä niiden muodostamaa merkitystasoa. Käytän symbolien ja motiivien määrittelyssä Yrjö Hosiaisluoman jaottelua, jonka perusteella käsitän symbolit uusien abstraktien merkitysten rakentajiksi. Motiivit taas ovat toistuvia elementtejä, jotka rakentavat teoksen tematiikkaa. Tulkitsen Vieraassa matkat ja peilit motiiveiksi, jotka rakentavat ja tukevat teoksen minuuden uudelleen rakentamisen teemaa. Symboleiksi lajittelen tanssin, uskontokuvaston ja New Yorkin. New York on teoksessa utopistisia piirteitä saavuttava kaupunki, joka esittäytyy kulttuurisena kontaktivyöhykkeenä. Utopian määritelmässä käytän idealisoivaa ja romantisoivaa käsitystä, missä korostuu arkisesta irrottautuminen ja kaipaus
Neurofibromatosis type 1: From gene to population and cancer
Neurofibromatosis type 1 (NF1) is an autosomal dominant syndrome caused by mutations in the large and complex NF1 tumor suppressor gene on chromosome 17. NF1 is the most frequent hereditary tumor predisposition syndrome. The diagnosis of NF1 is usually based on clinical findings, such as tumors of the peripheral nervous system called neurofibromas and hyperpigmentary abnormalities such as café-au-lait pigment spots. This thesis investigated the molecular diagnostics, epidemiology, and cancer biology associated with the NF1 cancer syndrome.
In this thesis, a new method for NF1 molecular diagnostics exploiting nextgeneration sequencing was developed. This is important, because mutation analysis is currently not available for every patient, and in the majority of the patients, the diagnosis is still merely based on clinical manifestations. A national NF1 cohort of 1,404 patients was used in this thesis, and a retrospective register-based total population study was carried out to evaluate the epidemiology and cancer incidence of NF1 in Finland. The results revealed that NF1 incidence is higher than previously accepted. The results with a birth incidence of 1/2,000 challenge the generally accepted NF1 incidence of ~1/3,000. The NF1 cancer incidence was studied with data from the Finnish Cancer Registry. A five-fold increase in cancer incidence was observed, which is the highest cancer incidence reported so far. In addition, cancers in the NF1 patients have a worse prognosis than the corresponding cancers in the general population. In NF1 patients the risk for breast cancer is also elevated, particularly under the age of 40. NF1-related breast cancer has poor prognosis, which is not solely explained by occurrence at young age or by histopathological type. Our results suggest that NF1 mutations are an independent factor contributing to low survival of patients with breast cancer. Active surveillance of NF1 patients and awareness of the NF1-related cancer risk are needed for early detection of the tumors and improved prognosis
Being Heard, Exerting Influence, or Knowing How to Play the Game? Expectations of Client Involvement among Social and Health Care Professionals and Clients
Contemporary social and health care services exhibit a significant movement toward increasing client involvement in their own care and in the development of services. This major cultural change represents a marked shift in the client’s role from a passive patient to an active empowered agent. We draw on interaction-oriented focus group research and conversation analysis to study workshop conversations in which social and health care clients and professionals discussed “client involvement”. Our analysis focuses on the participants’ mutually congruent or discrepant views on the topic. The professionals and clients both saw client involvement as an ideal that should be promoted. Although both participant groups considered the clients’ experience of being heard a prerequisite of client involvement, the clients deviated from the professionals in that they also highlighted the need for actual decision-making power. However, when the professionals invoked the clients’ responsibility for their own treatment, the clients were not eager to agree with their view. In addition, in analyzing problems of client involvement during the clients’ and professionals’ meta-talk about client involvement, the paper also shows how the “client involvement” rhetoric itself may, paradoxically, sometimes serve to hinder here-and-now client involvement
Being Heard, Exerting Influence, or Knowing How to Play the Game? Expectations of Client Involvement among Social and Health Care Professionals and Clients
Contemporary social and health care services exhibit a significant movement toward increasing client involvement in their own care and in the development of services. This major cultural change represents a marked shift in the client’s role from a passive patient to an active empowered agent. We draw on interaction-oriented focus group research and conversation analysis to study workshop conversations in which social and health care clients and professionals discussed “client involvement”. Our analysis focuses on the participants’ mutually congruent or discrepant views on the topic. The professionals and clients both saw client involvement as an ideal that should be promoted. Although both participant groups considered the clients’ experience of being heard a prerequisite of client involvement, the clients deviated from the professionals in that they also highlighted the need for actual decision-making power. However, when the professionals invoked the clients’ responsibility for their own treatment, the clients were not eager to agree with their view. In addition, in analyzing problems of client involvement during the clients’ and professionals’ meta-talk about client involvement, the paper also shows how the “client involvement” rhetoric itself may, paradoxically, sometimes serve to hinder here-and-now client involvement
A Case Study on Participatory Approach to Support Shift to Experience Design of Work Tools in B2B Context
To support the shift from technology-driven to experience-driven design in a company developing work tools (materials handling equipment), we developed and applied a participatory approach to increase awareness and buy-in of experience design and related methods at the company. We 1) present user experience (UX) design guidelines developed for both designers and managers based on the participatory process, 2) report evaluation of the guidelines with designers, developers, and selected internal and external stakeholders, and 3) present a participatory approach to create personas and experience journey maps covering the product life-cycle. SWOT analysis of the guidelines revealed that guidelines need to be understandable without expert UX knowledge, managerial support is needed that was aimed to be supported by the guidelines developed for managers, and representative user participation is needed. Participants experienced positively the applied participatory approach, and the mindset change is proceeding in the case company
Challenges of client participation in the co-development of social and health care services : Imbalances of control over action and the management of the interactional agenda
Client participation is not only about deciding on one's own treatment, but it may also be conceived more generally as the right of the client to influence the planning and development of social and health care services. In this paper, we examine participants' rights to control and influence action in workshops in which social and health care professionals and clients co-develop the social and health care services provided by their municipality. Drawing on conversation analysis as a method, we investigate the interwovenness of the participants' rights to control interaction in the encounter (proximal deontic rights) and their right to decide about those future actions that can have concrete health consequences for them (distal deontic rights). Maintaining that it is the clients' distal deontic rights that underlie the motivation and legitimacy for their participation in the co-development workshops, we ask about the extent to which the clients' distal deontic rights are underpinned and constrained by who has the proximal deontic rights in the situation. The data set involves both face-to-face and online workshops. Our analysis shows that, in the face-to-face workshops, the agenda management by professionals involved control over both proximal and distal action. In the online workshops, the professionals seemed to have technical difficulties that momentarily disrupted the fluency of interaction. Despite these problems, which in principle might have given the clients more space to participate, this did not seem to happen. In contrast, the clients had great difficulties managing the interactional agenda, losing control over both proximal and distal action. Promoting ethical and more balanced client participation in the co-development processes in the future necessitates heightened awareness of the nuanced practices of interaction by which power imbalances are realized.publishedVersionPeer reviewe
- …