Henkilöstöhallinto muutoksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan tämän hetken työelämän ilmiöitä ja trendejä sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimus etenee yhteiskunnalliselta tasolta henkilöstöhallinnan muutoksiin. Yhteiskunnallisella tasolla tarkastellaan työelämään vaikuttavia sosiaalisia-, ekologisia- ja teknologisia tekijöitä. Seuraavaksi tutustutaan työelämän muutospaineisiin sekä siihen, miten ne vaikuttavat HR-työhön. Nämä muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös organisaatioihin, joiden pitäisi pysyä mukana jatkuvassa muutoksessa. Henkilöstöhallinnan osuus jakautuu kahteen osaan. Ensin tarkastelemme teknologian kehittymisen vaikutusta HR-työhön ja niitä haasteita ja mahdollisuuksia joita teknologia tuo. Tämän jälkeen tutustumme tiedon ja osaamisen muutoksiin sekä niiden vaikutusta HR-työhön, johtamiseen sekä organisaation yksilöihin. Vallitsevia työelämään vaikuttavia trendejä yhteiskunnan tasolla on suurten ikäluokkien eläköityminen ja poistuminen työelämästä, sekä nuorempien sukupolvien uudenlaiset odotukset ja tarpeet työelämän suhteen. Kuin myös monimuotoisuuden vaikutukset ja työnteon erilaiset muodot näkyvät yrityksissä. Teknologian vaikutus on suuri. Automatisoinnin vaikutuksesta työnteko ja sen tekotavat muuttuvat, työpaikkoja poistuu ja toisaalta uudenlaisia työtehtäviä ja tarpeita muodostuu. Organisaatioiden haasteena on vastata näihin muutoksiin ja samalla osata ennakoida mitä tulevaisuus tuo tullessaan. HR:llä on tärkeä rooli pitää henkilöstön osaaminen teknologian kehittymisen tahdissa ja auttaa ihmisiä sekä yrityksiä sopeutumaan uusiin tapoihin toimia

Histamiini 1 reseptori epileptisen hermoverkkoaktiivisuuden säätelyssä kehittyvien aivojen hippokampuksessa

Hippokampuksella on keskeinen rooli muistiin liittyvissä prosesseissa. Hippokampuksen vaurio heikentää työmuistia. Histaminerginen neuronijärjestelmä säätelee epileptisten kohtausten voimakkuutta ja kohtauksiin liittyvää neuronikuolemaa. Histamiini 1 (H1) ja 3 (H3) reseptoreilla on keskeinen rooli tässä säätelyssä. H1-reseptorin puuttuminen lisää nuorilla hiirillä epileptisten kohtausten voimakkuutta ja hermosoluvaurioita useilla aivoalueilla, joista hippokampus on yksi pahimmin vaurioituvista aivoalueista. Työssä on kirjallinen osuus, jossa perehdytään tämänhetkiseen tietoon koirien epilepsiasta, hippokampuksesta, histamiinista ja H1-reseptorin aivoja suojaavasta vaikutuksesta epileptistyyppisissä kohtauksissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää tarkemmin aivojen histaminergisen hermojärjestelmän säätelyvaikutusta epileptisen aktiivisuuden aikana sekä siihen liittyvässä hermosoluvauriossa kehittyvien aivojen hippokampuksessa. Hypoteesina on, että H1-reseptori (H1R) agonisti vähentää epileptistyyppistä hermoverkkoaktiivisuutta ja näin myös hermosoluvaurioita. Tutkimuksemme tehtiin 7 päivän ikäisillä rotan hippokampusleikkeillä, joita viljeltiin monielektrodialustalla viikon ajan. Leikkeistä mitattiin spontaania hermoverkkoaktiivisuutta 64 elektrodin välityksellä ja tämän jälkeen leikkeet altistettiin kuudeksi tunniksi 2 µM kainiinihapolle (KA:lle), joka aiheuttaa epileptistyyppisen hermoverkkoaktiivisuuden. Mittauksen pituus oli jokaisena mittausajankohtana 30 minuuttia. Kuuden tunnin jälkeen KA huuhdeltiin pois ja leikkeen toipumista seurattiin 2 vuorokautta, jolloin tehtiin kolme mittausta. Tämän jälkeen tehtiin Spike2-ohjelmalla analyysejä, joissa tutkittiin epileptistyyppisen aktiivisuusjakson osuus koko mittausjaksosta, epileptistyyppisen aktiivisuusjakson pituus, aktiivisuuspiikkien taajuus, yksittäisen sähköisen tapahtuman kesto ja muoto sekä aktiivisuuden eteneminen hippokampuksen osa-alueelta toiselle. Tutkimuksessa verrattiin kahdenlaisia leikkeitä: 1. leikkeet, jotka käsiteltiin ainoastaan KA:lla ja 2. leikkeet, joille oli ensin laitettu 1 µM H1R-agonisti ja siitä puolen tunnin kuluttua KA. H1R-agonistilla ja KA:lla 30 min käsitellyillä leikkeillä (n=11) esiintyi tilastollisesti merkittävästi vähemmän iktaali-tyyppistä aktiivisuutta koko tallennusjakson aikana (P=0.023) kuin kontrollileikkeillä (n=14). Lisäksi H1R-agonistilla ja KA:lla 30 min käsitellyillä leikkeillä aktiivisuuspiikit olivat pienempiä kuin kontrollileikkeissä niiden aktiivisuus aktiivisuuskartalla oli fragmentoituneempaa eikä levinnyt tasaisesti koko leikkeisiin kuten kontrollileikkeissä. Leikkeissä, joita oli käsitelty 6 tuntia KA:lla yhdessä H1R-agonistin kanssa ja annettu sen jälkeen toipua 24 tuntia (n=12), esiintyi tilastollisesti merkittävästi pienempi taajuus eli vähemmän aktiivisuutta (P=0.0052) juuri ennen iktaali-tyyppisen jakson alkua kuin leikkeillä, joita oli käsitelty pelkästään 6 tuntia KA:lla toipumisajan ollessa sama (n=12). Tutkimuksen perusteella H1R-agonisti vähentää epileptistyyppistä aktiivisuutta hippokampuksessa ja näin myös suojaa hermosoluvaurioilta. Tätä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa uudentyyppisen epilepsialääkkeen kehityksessä

The significance of student voice: Female students’ interpretations of failure in Tanzanian secondary education

Peer reviewe

Exploring global responsibility in higher education students’ cross-cultural dialogues

Peer reviewe

Mitä on globaalikasvatuksen tutkimus?

Non peer reviewe

Developing Learning Games for Culturally Responsive Home Economics Teaching

key words: culturally responsive learning, home economics education, learning games, teacher education, higher educationPeer reviewe

Asiakaslähtöinen kivunhoito

Opinnäytetyö on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa - projektia. Projektin ajatuksena on ollut, että Suomen ja Baltian maiden terveydenhuollon koulutusjärjestelmät ja työelämä voisivat yhdessä kehittää toimintamalleja asiakaslähtöisyyden tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Tämä opinnäytetyö on sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sen tarkoitus on selvittää, minkälaista on asiakaslähtöinen kivunhoito ja mikä merkitys asiakaslähtöisyydellä on kivunhoidossa. Tavoitteenamme on tuoda esille mitä puutteita ja kehittämishaasteita asiakaslähtöisyyden saralla on kivunhoidossa. Opinnäytetyöhömme olemme koonneet aineiston hakemalla 15 kivunhoidosta tehtyä tutkimusartikkelia arvostettuina ja luotettavina pidetyistä tietokannoista. Olemme analysoineet aineiston deduktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä. Määrittelemme asiakaslähtöisyyden työmme teoriaosiossa ja määritelmän avulla olemme etsineet asiakaslähtöisyyden keskeiset osa-alueet. Kivunhoidon tutkimuksia analysoimme näiden osa-alueiden pohjalta. Analysoiduissa tutkimuksissa käy ilmi, että potilaan oma arvio kivustaan on luotettavin. Muun muassa hoitajien tiedonpuute ja kiire ilmenevät estävinä tekijöinä asiakaslähtöisen kivunhoidon toteutumisessa. Tulosten perusteella potilaita tulisi informoida kivusta ja sen hoidosta sekä rohkaista heitä kertomaan kivun tuntemuksistaanOur final project was part of an international project exploring patient-centered nursing and health care in Finland and Estonia. The idea of the project was that the health care degree programme and working life both in Finland and the Baltic countries could develop patterns to support and strengthen patient-centredness together. This final project was a literature review with a touch of systematic review. Its purpose was to examine what patient-centredness was and the meaning of patient-centredness in pain management. Our target is to point out the needs and developing challenges that patient-centredness were in the field of pain management. We collected our material by searching 15 research articles about pain management. Then we analysed the material with the methods of deductive content analysis. We defined the concept of patient-centredness in the theoretical section of our final project and, with the help of the definition, we found out the main elements of patient-centredness. The analysed reports revealed that the patient`s own assessment of his/her pain was the most reliable. Among other things, rush and a lack of knowledge among health care professionals appeared to be inhibitory factors in actualizing patient-centred pain management. Based on the results, patients should be informed about pain management and encouraged to tell about their pain experiences

Koulutuksessa ja kehitysyhteistyössä tarvittavan asiantuntemuksen todellisuus

Koulutus kaikille – tavoitteet ja kehitysmaiden todellisuus, Tuomas Takala, Tampere (2001