Merkitysten muodostuminen politiikkaprosesseissa : päästökaupan kansalliset kamppailut ja tarinalinjat

Artikkeli on julkaisu teoksessa: Tulkinnan mahti. Artikkelin loppuun on liitetty teoksen erillinen lähdeluettelo

Uudet paloturvallisuusmääräykset ja palonestokemikaalien käyttö puurakentamisessa

Paloturvallisuus on yksi rakentamisen oleellisista teknisistä vaatimuksista ja sitä koskevat säännökset ja ohjeet oli aiemmin koottu Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osaan E1. Sääntelyn selkeyttämiseksi ja vähentämiseksi RakMK E1 on korvattu ympäristöministeriön asetuksella rakennusten paloturvallisuudesta (YMA 848/2017) vuoden 2018 alusta lähtien. Uudistettavana olevassa maankäyttö- ja rakentamislaissa pyritään kiinnittämään huomiota rakentamisen energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen, ja näitä asioita selvitettiin myös "Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit"-hankkeessa (Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettu hanke Savonia-AMK:lle 2016-2018), jonka osana tämä opinnäytetyö tehtiin. Työn tavoitteena oli tarkastella rakentamismääräysten muutoksia lähinnä puukerrostalorakentamisen näkökulmasta ja pohtia, voidaanko palonestokemikaaleja käyttämällä parantaa puumateriaalien paloturvallisuutta ja siten lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Opinnäytetyössä käytiin läpi oleellisimmat palomääräyksiin tulleet muutokset vertaamalla RakMK E1:n ohjeita uuden asetuksen määräyksiin. Työssä selvitettiin palonestokemikaalien saatavuutta Suomessa ja kemikaalien toimintaperiaatteita puun palosuojauksessa. Käytännön kokeiden avulla vertailtiin palonestokemikaaleilla käsitellyn ja käsittelemättömän viilupuun palo-ominaisuuksia sekä käytön aikaisia haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä sisäilmaan. Kartiokalorimetrikokeiden avulla tutkittiin kolmella eri palonestokemikaalilla käsiteltyjen LVL-koekappaleiden syttymisaikaa sekä lämmön- ja savuntuottoa. Palonestokemikaalikäsittely nopeutti syttymistä ja lisäsi savuntuottoa, mutta vähensi lämmöntuottoa verrattuna käsittelemättömään viilupuuhun, jolloin ainakin yhdellä palosuoja-aineella saatettaisiin päästä materiaalin paloluokkaan B (=materiaalin osallistuminen paloon hyvin rajoitettu). Palosuojakäsitellystä viilupuusta näytti kuitenkin pääsevän ilmaan selvästi suurempia määriä orgaanisia haihtuvia aineita verrattuna käsittelemättömään viilupuuhun tai sahatavaraan. Uudet paloturvallisuusmääräykset laajentavat mahdollisuuksia käyttää massiivipuuta perinteisesti betonista tehtyjen kerrostalojen rakentamisessa ja sallivat muun muassa entistä korkeampien majoitus- ja hoivalaitosten rakentamisen asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi. Sisäpinnoissa saadaan myös jättää enemmän puuta näkyviin. Palosuojakäsittelyn avulla voidaan parantaa puun palo-ominaisuuksia ja päästä parempaan paloluokkaan, jolloin puun käyttömahdollisuudet vaativissakin rakenteissa lisääntyvät. Käyttämällä puuta betonin sijaan voidaan rakentamisen hiilijalanjälkeä pienentää, sillä puu sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia ja toimii rakenteissa pitkäaikaisena hiilivarastona

Restonomista rahoitusalan ammattilaiseksi – alanvaihtajan arvioita

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö käsittelee kehittymistä Acquiring Onboarding Specialistin työtehtävissä kansainvälisessä maksuteknologiayrityksessä. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on esitelty Acquiring Onboarding Specialistin työtehtävät, työtehtävässä keskeinen sanasto, lähtötilanteen kuvaus opinnäytetyön kirjoittamista aloittaessa, tärkeimmät sidosryhmät ja vuorovaikutustilanteet eri sidosryhmien kanssa. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on kirjattu kahdeksan seurantaviikon päiväkirjamerkinnät aloittelevan Acquiring Onboarding Specialistin työpäivistä. Jokaisen seurantaviikon päättävät viikkoanalyysit. Viikkoanalyysit käsittelevät valittuja Acquiring Onboarding Specialistin työnkuvaan läheisesti liittyviä teemoja, joita ovat perehdyttäminen, rahanpesulaki ja siinä esiintyvät käsitteet kuten tosiasialliset edunsaajat, asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen (KYC), rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäiseminen (AML) sekä compliance ja riskienhallinta rahoitusalalla. Teoriatietoa on sovellettu opinnäytetyössä Acquiring Onboarding Specialistin työtehtäviin. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön pohdintaosiossa on käyty läpi sitä, millaista kehitystä ja oppimista opinnäytetyöprosessin aikana kirjoittajan tiedoissa ja taidoissa on tapahtunut, mitä kiinnostavaa opinnäytetyön kirjoittamisen edetessä on ilmennyt ja mitä kirjoittaja on oppinut. Lisäksi on pohdittu sitä, miten kirjoittaja voi edelleen kehittää osaamistaan tulevaisuudessa

Merkitysten muodostuminen politiikkaprosesseissa : päästökaupan kansalliset kamppailut ja tarinalinjat

Artikkeli on julkaisu teoksessa: Tulkinnan mahti. Artikkelin loppuun on liitetty teoksen erillinen lähdeluettelo

Työhyvinvointia edistävä hoitotyön johtaminen: hoitotyöntekijöiden näkökulmasta

Työhyvinvoinnista puhutaan, kun hyvinvointi sijoitetaan yksilön työelämään. Työhyvinvointina pidetään sopivan turvallista ja mielekästä työtä, joka edistää ja tukee terveyttä sekä tuottavaa työtä. Hyvällä johtamisella on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon, sitoutumiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työn tuloksellisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on murroksessa muuttuvan väestörakenteen, kaupungistumisen ja lukuisten muiden vallitsevien trendien vuoksi. Työhyvinvoinnin johtamisella on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä työkyvyttömyyden vähentämisessä. Terveydenhuoltoalan organisaatioiden olisi kiinnostuttava enemmän henkilöstöstään ja heidän jaksamisestaan, jotta hoitotyöntekijät jaksaisivat työssään paremmin ja työurat olisivat pidemmät. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajan tapoja lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuskysymyksenä oli: Millä tavoin hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Tutkielman tavoitteena oli tuottaa systemaattisesti koottua tietoa, jota voidaan hyödyntää hoitotyöntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämisessä ja hoitotyön johtajien koulutuksessa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen haut toteutettiin CINAHL, Nursing & Allied Health Database- ja Applied and Social Sciences Index and Abstracts- tietokannoissa. Hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja: nursing management, nurse, wellbeing, job satisfaction ja welfare. Hakusanoina käytettiin myös samaa asiaa tarkoittavia termejä ja niiden hakusanayhdistelmiä. Tietokantahaku rajattiin englannin- tai suomenkielisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotka olivat julkaistu vuosien 2010–2020 välillä. Lisäksi sisäänottokriteereinä oli, että tutkimukset käsittelivät työhyvinvointia lisääviä tekijöitä, niiden tuli vastata ennalta asetettuun tutkimuskysymykseen ja tutkimuksista täytyi olla tiivistelmä sekä koko teksti saatavilla. Hakutulos tietokantarajauksien jälkeen oli 900 tutkimusartikkelia, joista valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen 23 tutkimusartikkelia. Aineisto koostui 18 kansainvälisestä ja viidestä suomalaisesta vertaisarvioiduista tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Hoitotyön johtaja voi lisätä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia affektiivisen vuorovaikutussuhteen luomisella hoitotyöntekijöihin, toimimalla eettisesti, antamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, lisäämällä autonomiaa työssä ja käyttämällä taidokkaasti omia sosiaalisia taitojaan. Lisäksi hoitotyön johtajan tarjoaman tuen, riittävistä henkilöstöresursseista huolehtimisen, laadukkaan työympäristön ja hyvien johtamistaitojen sekä palkitsemisen todettiin lisäävän hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Hoitotyön johtajalla on mahdollisuus monin tavoin lisätä työhyvinvointia ja hänellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä ja toteuttamisessa. Työhyvinvointia edistävät toimet muodostuivat henkilöstöön, vuorovaikutukseen, työympäristöön ja johtamiseen liittyvistä tekijöistä

Raskaana olevan ja synnyttävän perheen kätilötyön laatu : Näkökulmia eurooppalaisista käytännöistä

Kätilötyön osaamiseen kuuluu naisen, raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen perheen ammattitaitoinen ja laadukas hoitotyö. Suomessa kätilö työskentelee pääasiassa synnytysten hoitajana, äitiysneuvoloissa raskauden seurantaa toteuttaa useimmiten terveydenhoitaja ja synnytyspaikkana on lähes aina suunnitellusti sairaalan synnytysosasto. Kätilötyön laatu on moniulotteinen käsite ja siihen sisältyy niin hoitotyön vaikuttavuus yksilötasolla, kuin yhteiskunnalliset hoidonjärjestämiseen liittyvät tekijätkin. Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvia laadukkaita eurooppalaisia kätilötyön piirteitä, käytäntöjä ja hoidon järjestämistapoja raskaana olevan ja synnyttävän perheen hoitotyössä. Työn tavoitteena on nostaa keskusteluun uusia näkökulmia kätilötyön laadusta ja sen laaja-alaisesta huomiointitarpeesta tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Haimme vastauksia asettamaamme tutkimustehtävään systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, johon valikoitui yhteensä 18 eurooppalaista tutkimusartikkelia. Tutkimukset käsittelivät kätilötyön laadun ilmentymistä ja siihen liittyviä tekijöitä niin raskaana olevien kuin synnyttävienkin perheiden hoitotyössä. Analysoimme alkuperäistutkimukset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Luokittelun perusteella tutkimustulokset jakautuivat kolmeen kätilötyön laatuun vaikuttavaan tai laatua ilmentävään pääkategoriaan. Nämä ovat henkilökunnan rooli, hoitoympäristö sekä hoitotyön järjestämiseen liittyvät tekijät. Keskeisenä laatutekijänä tuli esiin raskaana olevien ja synnyttävien naisten sekä perheiden kokemus saamastaan hoidosta ja kohtaamisesta. Laatua osoittavana tekijänä nähtiin myös hoito- ja synnytysympäristö silloin, kun se normalisoi raskautta ja tuki luonnollista synnytystä. Lääketieteellisillä ja kliinisillä tekijöillä vaikutti olevan vähäisempi merkitys naisten ja perheiden kokemukselle sekä heidän hoidostaan saamalle laatuvaikutelmalle. Tulosten valossa vahvistui näkemys, että kätilötyön laadun määrittelyssä keskitytään helposti hoidon turvallisuus- ja kustannusnäkökohtiin. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, palvelujen saatavuus, oikeudenmukaisuus ja valinnanvapaus puolestaan jäävät herkemmin laatutarkastelun ulkopuolelle tai niille annetaan vähäisempi painoarvo. Kaikki laadun osatekijät vaikuttavat kuitenkin raskaana olevien ja synnyttävien perheiden kokemukseen terveydenhoitopalveluista. Niiden huomioimattomuudella voi olla kauaskantoiset vaikutukset niin naisen ja perheen elämään, kuin koko yhteiskuntaankin.As a health care professional, midwife is responsible and competent to nurse women and their families of different ages, during pregnancy, during labour and during antenatal care. In Finland however, midwifes work mainly in delivery wards, whereas prenatal care of low-risk pregnancies is mostly handled by public health nurses. Instead in many European countries midwifes are more often seen also in prenatal care facilities. The aim of our research was to study and collect information of evidence based European mid-wifery practices of high quality used during prenatal care and labour. The goal of our work was to raise new topics to societal discussion about quality aspects of midwifery and the importance of midwifery in general in Finnish society. We used systematic review as our research methodology in order to fulfill our goal. We accepted total of 18 research papers to our review. We applied qualitative analysis method in order to categorize the findings and results of those research papers. Based on analysis, we iden-tified following three main themes to reflect the quality of midwifery: role of nursing personnel, role of nursing environment and matters related to arrangement of nursing work. The most important aspect reflecting the quality of midwifery was the emotional feeling obtained by the women and families during their pregnancy or labour care. Environment during prenatal care and labour was also considered as important quality aspect, especially when it normalized the pregnancy and sup-ported natural labour process. Medical and clinical aspects had smaller effect for quality experi-enced by woman and their families. Based on our research results and conclusions we consider that safety and cost aspects are usually dominant when quality aspects of midwifery are discussed. Instead, customer oriented approach, individuality, equality of service availability, fairness and freedom of choice are often forgotten. Every aspect of quality - not only safety - is equally important to pregnant and woman in labour and health care systems ability to offer experience of high quality care have a long-lasting effect to the life of woman and her whole family

Tissue-Specific Dynamics in the Endophytic Bacterial Communities in Arctic Pioneer Plant Oxyria digyna

The rapid developments in the next-generation sequencing methods in the recent years have provided a wealth of information on the community structures and functions of endophytic bacteria. However, the assembly processes of these communities in different plant tissues are still currently poorly understood, especially in wild plants in natural settings. The aim of this study was to compare the composition of endophytic bacterial communities in leaves and roots of arcto-alpine pioneer plant Oxyria digyna, and investigate, how plant tissue (leaf or root) or plant origin affect the community assembly. To address this, we planted micropropagated O. digyna plants with low bacterial load (bait plants) in experimental site with native O. digyna population, in the Low Arctic. The endophytic bacterial community structures in the leaves and roots of the bait plants were analyzed after one growing season and one year in the field, and compared to those of the wild plants growing at the same site. 16S rRNA gene targeted sequencing revealed that endophytic communities in the roots were more diverse than in the leaves, and the diversity in the bait plants increased in the field, and was highest in the wild plants. Both tissue type and plant group had strong impact on the endophytic bacterial community structures. Firmicutes were highly abundant in the leaf communities of both plant types. Proteobacteria and Bacteroidetes were more abundant in the roots, albeit with different relative abundances in different plant groups. The community structures in the bait plants changed in the field over time, and increasingly resembled the wild plant endophytic communities. This was due to the changes in the relative abundances of several bacterial taxa, as well as species acquisition in the field, but with no species turnover. Several OTUs that were acquired by the bait plants in the field and represent phosphate solubilizing and diazotrophic bacterial taxa, suggesting major role in nutrient acquisition of these bacteria for this nonmycorrhizal plant, thriving in the nutrient poor arctic soils.peerReviewe

BELOW-GROUND RESPONSES OF SCOTS PINE (Pinus sylvestris L.) SEEDLINGS TO EXPERIMENTAL WARMING, MODERATE NITROGEN ADDITION AND BARK HERBIVORY

The aim of this chamber experiment was to study the single and interaction effects of warming (+2 â C increase), moderate N addition (30 kg N ha-1 y-1) and bark herbivory by large pine weevil (Hylobius abietis L.) on fine root morphology, mycorrhizas, root phenolics and biogenic organic volatile compounds (BVOCs) from the rhizosphere area of young Scots pines (Pinus sylvestris L.) Warming increased soil exploration by increasing specific root length (SRL) and the relative proportion of 0.2-0.3 mm roots in fine root systems, while N addition and herbivory without warming both caused an increase in the relative proportions of thicker roots in the fine root systems. Warming decreased total phenolic concentrations in the roots without N addition, while some flavonoid compounds showed complex responses to warming, N addition and herbivory. N addition in combination with warming reduced total other BVOC emissions from the rhizosphere area at the end of the experiment. Herbivory increased mycorrhizal colonisation rates, and had a tendency to reduce total other BVOC emissions from the rhizosphere area four weeks after the weevil-damage. Based on the above results, all studied factors have a potential to affect the fine root morphology and chemical defence in young Scots pine seedlings.The accepted manuscript in pdf format is listed with the files at the bottom of this page. The presentation of the authors' names and (or) special characters in the title of the manuscript may differ slightly between what is listed on this page and what is listed in the pdf file of the accepted manuscript; that in the pdf file of the accepted manuscript is what was submitted by the author