Accessibility Instrument Survey

This chapter presents the main results of the Accessibility Instrument Survey (AIS), collecting basic information on each of the accessibility instruments reviewed in this report (for more detail on these Instruments see Chapter 3). The aim of the survey was to enable quick, objective and comparable overviews of each of the reviewed accessibility instruments. The information collected will enable the categorization of accessibility instruments present in this research, aiming to be a reference for future categorization of accessibility instruments for planning practice. These categories will support the analysis of the coverage of accessibility instruments in this research, i.e., identify how representative this research is across different accessibility instrument types. In addition, these will be used to analyse the characteristics and concerns which most frequently underlie the development of accessibility instruments. Finally, the survey also collects developer’s perceptions on the usefulness of their accessibility instruments in planning practice, enabling the first insight into the main research question of this COST Action, although limited to the developer’s point of view. In summary, the results of the survey will be used for four purposes: Development of an accessibility instrument sheet for each accessibility instrument summarizing its main characteristics (Appendix A); Identify the coverage of accessibility instrument types present in this research (Section 4.3.1) discussing the representativeness of this Action; Provide a glimpse on the characteristics and concerns which most frequently underlie the development of accessibility instruments (Section 4.3.2); Provide a first insight into the perceived usefulness of accessibility instruments in planning practice from the point of view of the developer (Section 4.3.2 and Section 4.3.3). The next section provides an overview of the Survey describing the information collected. This section also describes the development process of this survey including data collection, dates and means. The results of the survey are analysed in the third section starting with a discussion on the coverage of accessibility instruments reviewed by this research (Section 4.3.1), identifying accessibility measure types which are represented and which are absent. This discussion is accompanied by the presentation of the main categories of accessibility instruments from the perspective of the end user. These categories try to summarize the main concerns planning practitioners are expected to have when searching for an accessibility instrument and is built upon some of the information collected by the survey. Following, the third section also presents a general analysis of the results (Section 4.3.2), focussing on the dominant characteristics of the accessibility instruments reviewed and on the developer’s perception of the usefulness their instrument will have for end users. The section ends with a brief cross analysis of results (Section 4.3.3) trying to identify relationships between accessibility instrument characteristics and perceptions of usefulness by developers. The fourth and last section presents the main conclusions of this study

Periodicity in some light curves of the solar analogue V352 Canis Majoris

Aims. We applied the Continuous Period Search (CPS) method to 14 yr of V-band photometry of the active G6.5 solar analog V352 CM

Arkkitehtuuritutkimuksen päivät 2011:tutkimus ja käytäntö

Alkusanat Arkkitehtuuritutkimuksen päivät ovat jokavuotinen valtakunnallinen tapahtuma, jonka toteutuksesta vastaavat vuorovuosin arkkitehtikouluja lähellä olevat työryhmät. Konferenssi on suunnattu ensisijaisesti tutkijoille, mutta myös suunnittelijoille, suunnittelun opettajille ja johtajille. Arkkitehtuuritutkimuksen päivät 2011 pidettiin Oulussa arkkitehtuurin osastolla 11.–12.11.2011. Toteutuksesta vastasivat Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston järjestelytoimikunta ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Nousevaksi arkkitehtuuritutkimuksen kysymykseksi on ilmennyt rakennetun ympäristön suunnittelutoiminnan kehittäminen. Arkkitehtuuritutkimuksen päiville 2011 kutsuttiin monipuolisesti arkkitehtuuritutkimuksen sisältöjä käsitteleviä tutkimusesittelyjä. Erityisesti toivottiin puheenvuoroja, jotka edistäisivät suunnittelukäytäntöjen ja suunnittelututkimuksen kehittymistä. Artikkeleissa ja esityksissä pyydettiin pohtimaan varsinaisten tutkimusaiheiden ohella miten tutkimus sijoittuu käytännön suunnittelutyön ja tutkimuksen konteksteihin, miten tutkimustulokset voisivat kehittää rakennetun ympäristön suunnittelun arkea ja/tai tutkimusta, sekä missä rooleissa suunnittelu/tutkimus ja suunnittelija/tutkija ovat. Tämä teema, tutkimuksen ja käytännön suhde, korostuu myös konferenssijulkaisun otsikossa Arkkitehtuuritutkimuksen päivät 2011 : tutkimus ja käytäntö (Proceedings of the 3rd Symposium of Architectural Research 2011 : Research & Praxis). Työryhmien painotukset muodostettiin tarjottujen abstraktien sisältöjen mukaisesti. Suunnittelun ja rakennetun ympäristön kohteita tai toimijoita käsittelevät tutkimukset muodostivat merkittävän osan päivien tutkimusesittelyistä, vaikka moni niistäkin oli tarkasteltavissa myös suunnittelututkimuksina. Suomenkielisissä sessioissa paneuduttiin restaurointiin ja historiaan, asumiseen sekä yhdyskuntasuunnitteluun. Englanninkielisten työryhmien aihepiirit olivat kulttuuri ja media, estetiikka ja kokemus, sekä teoria ja metodologia. Arkkitehtuuritutkimuksen päivien ohjelmaa täydensi Suomen Akatemian vuosina 2009–2011 rahoittaman monitieteisen PUDAS-hankkeen loppuseminaari, jossa teknologiatuettuun vuorovaikutteiseen kaupunkisuunnitteluun liittyvät keynote-luennot pitivät professorit Kari Kuutti (Oulun yliopisto), Jon Proceedings of the 3rd Symposium of Architectural Research 2011: Research & Praxis Whittle (Lancaster University) ja Jean-Jacques Terrin (Versailles School of Architecture). Lisäksi PUDAS-hanke järjesti 10.11.2011 kaikille avoimen pre-workshopin, jossa pohdittiin teknologiatuetun vuorovaikutteisen kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden näkymiä. Tämän julkaisun rakenne noudattelee Arkkitehtuuritutkimuksen päivien rinnakkaissessioiden jäsentelyä, joka samalla tarjoaa melko kattavan katsauksen kotimaisen arkkitehtuuritutkimuksen tämänhetkiseen tematiikkaan. Järjestelytoimikunnalla oli kunnia saada Arkkitehtuuritutkimuksen päivien keynote-luennoitsijoiksi professorit Johan Verbeke (School of Architecture Sint-Lucas) ja Halina Dunin-Woyseth (Oslo School of Architecture and Design). Konferenssivieraat saivat kuulla heiltä arvion, jonka mukaan päivillä esiteltiin kansainvälisesti tasokasta arkkitehtuuritutkimusta. Kommentin siivittämänä arkkitehtuuritutkijoiden kannattaa rohkeasti tarjota artikkeleitaan kansainvälisiin arvioituihin konferensseihin ja julkaisuihin. Kiitokset Suomen Kulttuurirahastolle, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAlle ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Arkkitehtuuritutkimuksen päivien 2011 järjestelyihin osoittamasta tuesta