Ehdotuksia kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseksi Kuopion kaupungissa

Tämä opinnäytetyö käsittelee ehdotuksia kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseksi Kuopion kaupungissa. Opinnäytetyössä arvioidaan Kuopion kaupungin riskienhallinnan nykytilaa ja tarjotaan ratkaisuja riskienhallinnan kehittämiseksi kaupunkiorganisaatiossa. Toimeksiantajana toimii Kuopion kaupunki. Opinnäytetyön keskeinen teoriaosuus muodostuu kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta, sen merkityksestä ja riskienhallintaa kunnissa ohjaavista laeista ja säädöksistä. Tutkimustulosten rakenne perustuu riskienhallintaprosessin vaiheita käsittelevään teoriaan sekä soveltuvin osin COSO ERM -viitekehyksen osa-alueisiin. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena on Kuopion kaupungin riskienhallinnan menettelytavat. Tutkimuksessa käytettiin Kuopion kaupungin toimintaa ohjaavia julkaisuja. Opinnäytetyön tutkimusmetodiksi valikoitui laadullinen tapaustutkimus siksi, että tutkimusaihe on yksittäinen kokonaisuus, hallinnollinen prosessi, joka mahdollistaa tutkimuskysymysten käsittelyn tapaustutkimukselle suotuisilla tavoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää riskienhallinnan järjestämisen tilaa Kuopion kaupungissa ja arvioida sitä suhteessa teorioihin. Toisena tavoitteena oli tehdä ehdotuksia siitä, miten riskienhallintaa voisi kehittää tai parantaa sekä arvioida, miten Kuopion kaupunki hyötyisi kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: millainen riskienhallinnan nykytila on Kuopion kaupungissa ja miten käytänteitä voisi edelleen kehittää. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, jonka perusteella kartoitettiin ajankohtaista tietoa riskienhallinnan nykytilasta sekä sen kehittämistä koskevista toiveista. Tutkimushaastateltavien joukko valikoitui keskeisistä riskienhallintatyöryhmän jäsenistä. Tällä tavoiteltiin tutkimuksessa muodostuneiden kehitysehdotusten käytettävyyttä ja siirrettävyyttä suoraan työelämän käytänteisiin. Opinnäytetyön tarkoituksen painottuessa kehittämistyöhön, aineistosta etsittiin erityisesti riskienhallinnan nykytilaa kriittisesti tarkastelevia kommentteja, joiden perusteella kehittämisehdotukset muovautuivat. Opinnäytetyön keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan todeta, että vaikka kaupungin riskienhallintaa toteutetaan voimassa olevien lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti, kaupunkiorganisaatiosta löytyy riskienhallinnan kehittämistarpeita. Riskienhallinnan kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta sen vaikuttavuus jää heikoksi. Riskienhallintatyötä tehdään oman toimen ohessa, eivätkä resurssit ole riittävät toiminnan kehittämiseen. Lisäksi toiminnan tavoitteellisuus ja riskienhallintatyöryhmän rooli koetaan epäselvänä. Toiminnan selkiyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi tarvittaisiin selkeät tavoitteet ja työkalut, joista vastaisi riskienhallinnan asiantuntija. Opinnäytetyön tavoitteena on, että muodostettuja kehittämisehdotuksia voitaisiin hyödyntää suunniteltaessa riskienhallinnan kehittämistä Kuopion kaupungissa. Koska aineisto on kerätty suoraan riskienhallinnan parissa työskenteleviltä henkilöiltä, voidaan varmistua siitä, että kehittämistyö kohdentuisi suoraan niille osa-alueille, joissa kehittämistä on kaivattu. Tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää tulevaisuudessa toistamalla haastattelut esimerkiksi uutena opinnäytetyönä tai kyselynä, jolloin mahdollisten kehittämistoimien vaikuttavuutta voitaisiin arvioida.This thesis deals with suggestions to develop overall risk management in the city of Kuopio. The thesis evaluates the present state of risk management and provides solutions for developing risk management in the city organisation. The thesis was commissioned by the city of Kuopio. The central theoretical part of the thesis discusses overall risk management and its importance as well as the acts and statutes that guide risk management in municipalities. The structure of the research results is based on theory dealing with the process of risk management and in specific parts on COSO ERM framework. This thesis is a qualitative case study and it studies the methods of risk management in the city of Kuopio. To reach this objective, the directives that guide the operations of the city of Kuopio were used in the study. The method of this study is qualitative case study because its theme is a single entity, an administrative process, which makes it possible to process the study questions in the ways typical of case study. The aim of the study was to research the present state of organising risk management in the city of Kuopio and evalutate it according to the theories. Another aim was to make suggestions to develop or improve risk management and to evaluate the benefits of risk management for the city of Kuopio. The study questions were: what is the present state of risk management like in the city of Kuopio and how it could be improved. The method of collecting material for this study was theme interview. Thus, the aim was to generate current information about the present state of risk management and wishes that concern its improvement. The persons who were chosen as interviewees were members of riks management team because it is them who can implement the developing ideas in practise in working life. This thesis emphasizes developing. Due to this, comments criticizing the present state of risk management were of special interest. In conclusion, based on the main results of this thesis it can be stated that although risk management in the city is carried out according to current acts and instructions, there are many needs to improve risk managemet. There is positive thinking about developing risk management but its effectiveness, however, is weak. Moreover, the work with developing risk management is done irregularly and the resources are inadequate. Goal orientation and the role of the risk management team are unclear. There should be clearer aims and tools for integrating the actions and there should be a risk management expert to keep things going. The aim of this thesis is to make it possible to take advantgage of the development suggestions it gives when planning risk management in the city of Kuopio. The material is collected from persons who work in the field of risk management. Consequently, one can be sure that development work would impact the areas where development has been missed. The results of this study could be used in the future by repeating the interviews as a new thesis or as a questionnaire to evaluate the effectiveness of the development activities that have been carried out