Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Osana työryhmän työtä on tarkasteltu myös mahdollisuutta tukea monikielistä ja monikulttuurista journalismia tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto; Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto; Mikko Grönlund, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto; Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto; Mikko Villi, professori, Jyväskylän yliopisto sekä Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Työryhmä ehdottaa pääasiallisena journalismin tukimuotona toimituksellista tuotantotukea. Toisena tukimuotona ehdotetaan kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää paitsi aloitteleville tiedotusvälineille myös olemassa olevan tiedotusvälineen kehittämishankkeisiin. Molempien tukien tarkoituksena olisi uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden tukeminen. Lisäksi työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden tukea. Malli edistäisi kokonaisuudessaan luotettavaa, monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

On 25 June 2020, the Ministry of Transport and Communications appointed a working group with representatives of the media sector and experts in the field to assist in the further preparation of a temporary government grant in support of journalism and to reflect on a permanent aid mechanism for this purpose. The working group also discussed the feasibility of public support for media that produce multilingual and multicultural journalism. Members of the working group: Hanne Aho, Chair, Union of Journalists in Finland; Marko Ala-Fossi, Media Researcher, University of Tampere; Mikko Grönlund, Research Manager, University of Turku; Jukka Holmberg, CEO, Finnish Media Federation; Mikko Villi, Professor, University of Jyväskylä; and Päivi Korpisaari, Professor in Communication Law, University of Helsinki. The working group proposes editorial production support as the main form of assistance. Another proposed form of assistance is development support that could be granted not only to newly established media companies but also for development projects of an established media company. Both forms of assistance are intended to support media that provide news and current affairs content. The working group also proposes specific support for community media. The proposed model would promote reliable, multi-faceted and socially significant communication as a whole.</p

Lehden kriisi, demokratian kriisi? : Laadullinen tutkimus sanomalehti Aamupostin merkityksestä Riihimäen kunnallisdemokratialle

Tutkielmassa käsitellään sanomalehdistön ja sen kriisin merkitystä paikallisen demokratian kannalta. Etenkin perinteiset sanomalehtitoimijat ovat viime vuosien aikana olleet taloudellisesti kovilla esimerkiksi laskevien levikkien sekä mainostuottojen vuoksi. Vaikeudet kytkeytyvät pitkälti internetin leviämiseen sekä digitaalisuuden tuomiin uusiin haasteisiin. Sanomalehtitoimijat eivät maailmalla ja Suomessa ole pääsääntöisesti löytäneet internetmaailmassa toimivia ansaintamalleja. Tämä on myös paikallisten lehtien ongelma. Tutkielmassa pohditaan, minkälaisia tehtäviä paikallisella lehdistöllä on kunnallisen demokratian kannalta ja osaltaan sitä, mikä niiden tulevaisuus on kriisin jatkuessa. Tutkielmassa keskitytään tähän myös julkisuuden kautta. Perinteisesti lehdistöllä on ollut tärkeä osa poliittisessa julkisuudessa. Tutkielman empiirisen osan esimerkkialueena ja -lehtenä käytetään Riihimäen kaupunkia ja sanomalehti Aamupostia. Tutkimusmenetelmät ovat laadullisia, osin myös sen vuoksi, että sanomalehdistön kriisiin liittyvässä tutkimuksessa on havaittu olevan kvalitatiivisten menetelmien ja tutkimusten suhteen puutteita. Tutkielman aineisto koostuu seitsemän Riihimäen kunnanvaltuutetun teemahaastatteluista. Haastateltaviksi valittiin kunnallispolitiikassa tärkeässä asemassa olevia henkilöitä, eli kunnanvaltuuston ja –hallituksen puheenjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajia. Aineisto käsiteltiin ja koodattiin Hyperresearch-ohjelman avulla. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista tyypittelyä. Tutkielmassa esitellään neljän luokan tyypittely lehden demokratiatehtävistä. Julkista keskustelua ja julkisuutta käsitellään teemoitellen. Haastateltavien näkemyksen mukaan Aamupostilla on tärkeä rooli Riihimäen kunnallisen demokratian kannalta. Alueen lähes ainoana poliittisen tiedon tuottajana sillä on tiedotuksen lisäksi useita muita oleellisia tehtäviä. Tärkeimmäksi niistä nousee kaupunkilaisten äänen tuominen päätöksentekoon sekä julkisen keskustelun alustana toimiminen. Tämä nähdään tärkeänä myös kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Kaupungin poliittisessa julkisuudessa lehdellä nähdään suuri rooli. Osaltaan Aamuposti myös esimerkiksi ohjaa kaupungin suhteellisen epäaktiivista julkista keskustelua. Lisäksi Aamupostia pidetään tärkeänä työkaluna aktiivisemman keskustelun kannalta. Lehdistön ja Aamupostin ongelmien jatkuminen nähdään nykyisen edustuksellisen demokraattisen järjestelemän kannalta hyvin haitallisena. Demokratian ja deliberatiivisen keskustelun kannalta tärkeiden tehtävien täyttäminen on pienentyvien resurssien ja heikentyvän julkisuuden oloissa äärimmäisen hankalaa. Tuloksia voinee yleistää muihin vastaaviin kaupunkeihin ja kuntiin, pitäen mielessä vain kunnallispoliitikkojen haastatteluihin perustuva aineiston tietyt rajoitteet sekä mahdolliset eri alueiden erityispiirteet

Framtidsklimat i Västra Götalands län - enligt RCP-scenarier

Rapporten beskriver dagens och framtidens klimat i Västra Götalands län baserat på observationer och beräkningar utifrån två olika antaganden om atmosfärens innehåll av växthusgaser (begränsade utsläpp RCP4.5 respektive höga utsläpp RCP8.5). Data från internationell klimatforskning har bearbetats för att möjliggöra analyser på lokal skala, inklusive hydrologisk modellering. Resultaten presenteras med kartor och diagram i form av olika klimatindex, dvs. medelvärden, säsongsvariationer och mer extrema förhållanden, baserade på statistiska bearbetningar av data.The report describes todays and future climate in Västra Götaland County based on observationsand climate modelling. Regional modelled RCP4.5 and RCP8.5 scenarios have beenfurther downscaled to 4×4 km2 resolution. The results are presented as meteorologicaland hydrological indices based on statistically processed model data

Framtidsklimat i Västernorrlands län - enligt RCP-scenarier

Hur klimatet i Västernorrlands län utvecklas beror på hur användningen av fossilabränslen blir i framtiden, dvs. hur mycket mängden växthusgaser ökar i atmosfären.Rapporten beskriver dagens och framtidens klimat i Västernorrland baserat påobservationer och beräkningar utifrån två olika utvecklingsvägar, begränsade utsläpp(RCP4.5) respektive höga utsläpp (RCP8.5).Geografiskt detaljerade klimatdata har tagits fram och använts för hydrologiskmodellering. Resultaten beskrivs i form av olika klimatindex, dvs. medelvärden,säsongsvariationer och mer extrema förhållanden, baserade på statistiska bearbetningar avmodelldata.Temperaturen i Västernorrlands län beräknas öka med drygt 3 grader enligt RCP4.5 ochuppemot 6 grader enligt RCP8.5 till slutet av seklet. Störst uppvärmning sker vintertidmed upp mot 7 grader enligt RCP8.5. Vegetationsperiodens längd ökar med ca 1- 2månader beroende på scenario och antalet varma dagar blir fler. RCP8.5 visar på att detstörsta antalet dygn i sträck, per år, med dygnsmedeltemperatur på över 20 grader ökarfrån dagens 1 dag till 10 dagar i slutet på seklet.Årsmedelnederbörden ökar med 20-30 %. Nederbörden ökar mest vintertid, RCP8.5 visar på att detstörsta antalet dygn i sträck, per år, med dygnsmedeltemperatur på över 20 grader ökarfrån dagens 1 dag till 10 dagar i slutet på seklet.Årsmedelnederbörden ökar med 20-30 %. Nederbörden ökar mest vintertid, RCP8.5 visarr på en 50 % ökning i länet. Den kraftiga nederbörden ökar också, maximaldygnsnederbörd kan öka med ca 20 %.För länet ses en ökning av årstillrinningen med uppemot 15 % vid mitten av seklet.Ökningen fortsätter mot slutet av seklet och är störst i den norra delen av länet. Denprocentuellt största ökningen sker vintertid.Tillrinning med återkomsttid 10 år respektive 100 år ser ut att minska i de västliga delarnaav länet men i kustområdena ser den ut att öka.För vattendragen i Västernorrland kvarstår årstidsförloppet men vårflödestoppen kommertidigare och i medeltal är flödet lägre då. Under hösten och vintern blir flödena högre.Enligt klimatscenarierna minskar snötäcket generellt i länet. Antalet dagar med lågmarkfuktighet ökar i framtiden, från dagens 10 dagar till 25-40 dagar mot slutet av sekletberoende på scenario.The report describes todays and future climate in Västernorrland County based onobservations and climate modelling. Regional modelled RCP4.5 and RCP8.5 scenarioshave been further downscaled to 4×4 km2 resolution. The results are presented asmeteorological and hydrological indices based on statistically processed model data

Framtidsklimat i Västerbottens län - enligt RCP-scenarier

Hur klimatet i Västerbottens län utvecklas beror på hur användningen av fossila bränslenblir i framtiden, dvs. hur mycket mängden växthusgaser ökar i atmosfären. Rapportenbeskriver dagens och framtidens klimat i Västerbotten baserat på observationer ochberäkningar utifrån två olika utvecklingsvägar, begränsade utsläpp (RCP4.5) respektivehöga utsläpp (RCP8.5).Geografiskt detaljerade klimatdata har framtagits och använts för hydrologiskmodellering. Resultaten beskrivs i form av olika klimatindex, dvs. medelvärden,säsongsvariationer och mer extrema förhållanden, baserade på statistiska bearbetningar avmodelldata.Temperaturen för Västerbottens län beräknas öka med ca 3 grader enligt RCP4.5 och ca 6grader enligt RCP8.5 till slutet av seklet. Störst uppvärmning sker vintertid med upp mot7 grader enligt RCP8.5. Vegetationsperioden ökar med ca 30-50 dagar och antalet varmadagar blir fler. RCP8.5 visar ett årsmedelvärde på ca 8 dagar i följd meddygnsmedeltemperaturer på över 20°C i slutet av seklet.Årsmedelnederbörden ökar med ca 20-40 %. Nederbörden ökar mest under våren därRCP8.5 visar på en 50 % ökning i vissa områden. Den kraftiga nederbörden ökar också,maximal dygnsnederbörd kan öka med 15- 25 % beroende på RCP-scenario.För länet ses en ökning av totala årstillrinningen med uppemot 10 % vid mitten av seklet.Ökningen fortsätter mot slutet av seklet och den procentuellt största ökningen skervintertid.Vattendragen har under referensperioden haft tydliga årstidsförlopp, med vårflödestopp,låga sommarflöden, högre höstflöden och lägre vinterflöden. Mönstret för årstidsförloppetkvarstår men framtidsscenarierna visar på tidigare vårflödestoppar, och högre vinter- ochhöstflöden. Förändringen av tillrinningen under sommaren är inte lika tydlig och varierarfrån område till område.Antalet dagar med snö varierar över länet. Enligt klimatscenarierna minskar snötäcketgenerellt i länet och trenden är starkast för RCP8.5. Antalet dagar med låg markfuktighetökar i framtiden. Från dagens 5-15 dagar till 20-40 dagar (RCP4.5) eller 25-50 dagar(RCP8.5) mot slutet av seklet.The report describes todays and future climate in Västerbotten County based onobservations and climate modelling. Regional modelled RCP4.5 and RCP8.5 scenarioshave been further downscaled to 4×4 km2 resolution. The results are presented asmeteorological and hydrological indices based on statistically processed model data