Does International Migration Pay Off? The Labor Market Situation of Finnish Return Migrants Based on Longitudinal Register Data

International mobility is a form of flexible labor market adaptation available for young Nordic nationals who have the privilege of relatively easy return if life abroad does not work out. The article considers mobility as a labor market transition and examines the pre- and post-migration situation of two Finnish return migrant groups—those who lived abroad in 1999 and in 2004—based on longitudinal register data. It considers the consequences of return for an individual migrant: is it a form of failure in labor market integration in the country of destination or rather a sign of success whereby the skills, resources, and experiences gained abroad are brought back to the country of origin. Migrants who leave Finland nowadays often opt to move to other Nordic countries and are younger, more educated, and have a better socio-economic status than previous migrant generations. The article demonstrates that international migration does not deteriorate the returnees’ labor market status. While re-entry into the Finnish labor market may take some time and flexibility, mobility seems to pay off and have beneficial consequences: return migrants earn higher taxable incomes and have lower unemployment rates than their peers who only stayed in the national labor markets.

Uusia mahdollisuuksia päästä opiskelemaan: esimerkkinä Opiskelu on työtä -projekti

At the time this article was published Finland had a record 400 000 people without a job. Since 1989 the University of Lapland has been analyzing an experimental project called Study is Work. The project deals with training for the unemployed. Preliminary results are becoming available now that three years have passed since the launching of the project. The article describes the project and its background in more detail and reports on the results obtained so far.Artikkelin julkaisutilanteessa Suomessa on ennätykselliset 400 000 työtöntä. Lapin yliopistossa on tutkittu vuodesta 1989 toteutettua työttömien henkilöiden koulutusta koskevaa kokeiluprojektia Opiskelu on työtä. Kolme vuotta projektin käynnistämisen jälkeen alustavia tuloksia alkaa olla käytettävissä. Artikkelissa selostetaan projektia ja sen taustaa sekä tässä vaiheessa käytettävissä olevia tuloksia

Kuntalaisten hyvinvointikokemukset Lapissa

Julkaistu versi

Työelämän kvalifikaatiovaatimusten ulottuvuudet 1990-luvulla

Sekä Suomessa että ulkomailla kvalifikaatiovaatimusten kehä on umpeutumassa, koska nykyisin edellytetään työntekijöiltä samanaikaisesti yleissivistäviä, ammatillisia ja sosiaalisia kvalifikaatioita. 1990-luvun työmarkkinakansalaisen meriitiksi muodostuu laaja-alainen opiskelu- ja työhistoria. Työuralla eteneminen aletaan vähitellen mieltää etenemisvalmiutena työtehtävästä toiseen – ei enää välttämättä työpaikan alemmalta hierarkiatasolta ylemmälle

Ammattiopiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen toimintaympäristön muutoksista ja uudistuksista Suomen Lapissa ja kahdessa Saksan teollisuusosavaltiossa

Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta julkaisi postuumisti tiedekunnan määräämänä väitöspäivänä 11.9.2020 heinäkuun lopulla vakavaan sairauteen menehtyneen yhteiskuntatieteiden tohtori Jari Koivumaan toisen, ammattikasvatuksen alaan kuuluvan väitöskirjan. Väitöskirjan julkaiseminen oli myös hänen oma toiveensa. Tällä puheenvuorolla kirjoittajat haluavat kunnioittaa Koivumaan monipuolista työtä ammatillisen koulutuksen vastuullisissa tehtävissä sekä merkittävää tutkimustyötä. Tutkimus liittyy ajankohtaiseen eurooppalaiseen keskusteluun työn muutoksesta ja sen reflektiivisestä suhteesta ammatillisen koulutuksen uudistamiseen. Koivumaa tarkastelee niiden välistä suhdetta yhteensä kuudessa eri oppilaitoksessa Suomen Lapissa ja Saksan kahdessa osavaltiossa. Hän haastatteli yhteensä 59 lappilaista sekä Hessenin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltioiden ammatillisen koulutuksen toimijaa, joista 17 oli opiskelijoita. Muut haastatellut ryhmät olivat koulutuksen johto, opettajat ja elinkeinoelämän edustajat. Analyysimenetelmänä oli diskurssianalyysi. Tutkimuksessa kysytään, minkälaisia merkityksiä oppilaitostoimijat tuottivat työn muutoksesta ja koulutuksen uudistuksista sekä niiden välisistä vaikutusyhteyksistä. Tuloksissa tarkastellaan myös yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia kahden maan toimijoiden näkemyksissä. Saksan ammatillisessa duaalikoulutuksessa yritykset ja kauppakamarit ovat keskeisiä toimijoita. Tuloksissa näkyvätkin lappilaisten ja saksalaisten opiskelijoiden toimintaympäristöjen erot. Saksalaiset olivat tietoisia hyvistä mahdollisuuksistaan työllistyä, erityisesti suuryrityksiin, joissa olivat jo oppisopimuskoulutuksessa. Yleisesti voidaankin todeta, että lappilaiset opiskelijat suuntautuivat työmarkkinoille koulutuksen sisällöllisten tekijöiden ja ennakoimiensa työelämän vaatimusten pohjalta, kun taas Hessenin ja Nordrhein-Westfalenin opiskelijat enemmän työmarkkinakokemustensa perusteella. Molemmissa maissa opiskelijoiden puheessa korostui kuitenkin katse tulevaisuuteen, ja he pitivätkin itseään tulevaisuuden työelämän muutoksentekijöinä

Homma hanskaan. Nuorten kuntoutuskokeilun arviointi

Arviointiraportissa arvioidaan nuorten kuntoutuskokeilussa mukana olleiden projektien hyviä käytäntöjä sekä esitetään kuntoutuskokeilusta saatuihin käytännön kokemuksiin pohjautuva ideaalimalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi raportissa kartoitetaan mallin edellyttämiä lainsäädännöllisiä muutostarpeita