Älykaiuttimen tietoturva ja yksityisyys

Älykaiuttimet ovat verkkoon yhdistettyjä ja puheentunnistuksen omaavia kaiuttimia, joiden avulla käyttäjä voi suorittaa erilaisia toimintoja puheen avulla. Yhteys internetiin ja puheentunnistus tuovat myös mukanaan tietoturvallisia ja yksityisyyteen liittyviä huolia. Tutkielman tavoitteena on perehtyä tietoturvariskeihin ja yksityisyyshuoliin. Lisäksi perehdytään Amazonin, Googlen ja Applen älykaiuttimien tietoturvaa ja yksityisyyttä käsitteleviin verkkosivuihin Tietoturvariskien tutkimista tuetaan älykaiuttimen ekosysteemillä ja viitemallilla. Tutkielmassa käytetään OSI-viitemallia, joka koostuu seitsemästä kerroksesta. Mahdolliset kyberhyökkäykset kohdistuvat viitemallin eri kerroksiin. Lisäksi älykaiuttimen ekosysteemin eri osat luovat tietoturvauhkia. Puheentunnistus ja datankeruu herättävät yksityisyyshuolia. Äänidatan keruu on välttämätöntä, jotta älykaiuttimelle annetut komennot voivat toteutua. Älykaiuttimiin liittyviä tietoturvariskejä ja yksityisyyshuolia on monia. Kuluttajalle yksityisyyshuolet ovat keskeisimpiä. Oleellista on ymmärtää käytettävyyden ja yksityisyyden tasapainottaminen. Valmistajien verkkosivuilta löytyy runsaasti informaatiota älykaiuttimien tietoturvasta. Jokaisella valmistajalla oli samankaltaisia lähestymistapoja. Verkkosivut voisivat kuitenkin olla lukijaystävällisemmät ja helpommin lähestyttävät

KIELITAUSTAN VAIKUTUS VOKAALEJA MATKITTAESSA

Tutkimus tarkastelee puheen havaitsemisen ja matkimisen välistä suhdettakielitaustan näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, matkivatko suomen- jaespanjankieliset koehenkilöt samoja synteettisesti tuotetun vokaalijatkumonärsykkeitä eri tavoin kielitaustastaan riippuen, eli pystyvätkö he matkimaanpelkkää akustista signaalia vai tukeutuvatko he matkimistehtävässävarhaislapsuudessa kehittyneisiin puheäänteiden aivomalleihin. Koehenkilötsuorittivat synteettisten vokaalien havaitsemis- ja matkimiskokeen. Tuloksetosoittavat, että kielitausta vaikuttaa ihmisen tapaan havaita ja matkiakuulemiaan äänteitä. Samat synteettiset ärsykkeet aktivoivat erilaisetkielelliset mallit suomalaisten ja espanjalaisten aivoissa, ja vastaavasti hemyös matkivat samat vokaalit eri tavoin. Kokemukseen perustuvat äidinkielenäänteiden muistijäljet aivoissa eivät siis ole helposti ohitettavissa, vaikkatietoisesti siihen pyrittäisiinkin.Avainsanat: Matkiminen, vokaalit, formantitKeywords: Imitation, vowels, formant

Craniofacial and oral alterations in patients with Neurofibromatosis 1

Neurofibromatosis type 1 (NF1) is one of the most common inherited syndromes. The literature on craniofacial alterations associated with NF1 has been limited and partially contradictory. This review is based on literature search and the results of the clinical study "Craniofacial and Oral Alterations and Speech in patients with Neurofibromatosis 1", carried out at the University of Turku and Turku University Hospital, Finland in 2006-2012. By the end of 2012, a total of 110 NF1 patients, 54 female and 56 male patients, were examined. A part of our results confirms pre-existing understanding, a part is contradictory to previous considerations based mainly on case reports, and some are entirely novel. Specifically, our results confirmed that enlargement the mandibular canal is the most common abnormality of the mandible in patients with NF1. It should be noted, however, that this finding does not require treatment. Caries was not a major problem. In fact, it was less frequent in NF1 patients compared to reference population. These findings abrogate some previous perceptions. Novel findings of our project include periapical cemental dysplasia in females; short jaws, a finding which usually does not affect bite; and immunohistological analysis of oral mucosal abnormalities. Pioneering study on speech showed that various deviations were very common: As many as 94% of the participants showed some alterations. To conclude, the awareness of craniofacial alterations common in NF1would help avoiding unnecessary and even harmful involvement, e.g. of periapical cemental dysplasia or enlarged mandibular canal which do not require treatment

Speech difficulties and patient health communication mediating effects on worry and health‐related quality of life in children, adolescents, and young adults with Neurofibromatosis Type 1

The objective was to investigate the serial mediating effects of speech difficulties, patient health communication, and disease‐specific worry in the relationship between neurofibromatosis (NF) symptoms (pain and skin symptoms) and total generic health‐related quality of life (HRQOL) in children, adolescents, and young adults with NF Type 1 (NF1) from the patient perspective. The Speech, Communication, Worry, Pain, Skin Itch Bother, and Skin Sensations Scales from the Pediatric Quality of Life Inventory (PedsQL) NF1 Module and the PedsQL 4.0 Generic Core Scales were completed in a multi‐site national study by 305 patients ages 5–25 years. A serial multiple mediator model analysis was conducted to test the hypothesized sequential mediating effects of speech difficulties, health communication, and worry as intervening variables in the association between NF1 symptoms and HRQOL. Symptoms predictive effects on total generic HRQOL were serially mediated by speech difficulties, patient health communication, and worry. In predictive analytics models utilizing hierarchical multiple regression analyses with age and gender demographic covariates, the pain, skin itch bother, and skin sensations multiple mediator models accounted for 61%, 59%, and 56% of the variance in generic HRQOL (p < .001), reflecting large effect sizes. Speech difficulties, patient health communication, and disease‐specific worry explain in part the mechanism of symptoms predictive effects on total generic HRQOL in pediatric patients with NF1. Identifying NF1‐specific predictors and serial mediators of total generic HRQOL in pediatric patients with NF1 from the patient perspective enables a patient‐centered comprehensive care approach for children, adolescents, and young adults with NF1

Laillisen maahanmuuton edistäminen Suomen ja Euroopan haasteena -seminaari: 10.12.2018, Helsinki

Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjesti yhdessä Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) kanssa ajankohtaisen seminaarin aiheesta ”Laillisen maahanmuuton edistäminen Suomen ja Euroopan haasteena”. Keskustelu koski työperäistä maahanmuuttoa, uusia käytäntöjä maahanmuuttajien työelämään pääsyn nopeuttamiseksi ja kotoutumisen kysymyksiä

Mihin menee maahanmuutto? EU:n maahanmuuton ja sääntelyn kehitysnäkymät -seminaari

Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto ja Euroopan muuttoliikeverkosto järjestivät viime vuoden lopussa maahanmuuttoaiheisen seminaarin Eurooppasalissa Helsingissä. Seminaarin lähtökohtana oli luoda katsaus maahanmuuton kokonaiskuvaan vuonna 2012, muuttoliikkeen kehitysnäkymiin, maahanmuuttajien profi iliin ja EU-sääntelyyn. Seminaarin asiantuntijapuheenvuoroista vastasivat ylitarkastaja Rafael Bärlund (Euroopan muuttoliikeverkosto/ Maahanmuuttovirasto), lainsäädäntösihteeri Veli-Pekka Rautava (Ulkoasianministeriö), tarkastaja Joni Länsivuori (Sisäministeriön poliisiosasto) ja päälakimies Sakari Vuorensola (Frontex). Paneelikeskusteluun osallistui myös Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho. Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen käytyyn paneelikeskusteluun osallistuivat puheenvuoroineen aktiivisesti myös yleisön jäsenet ja asioista käytiin vilkas keskustelu

The Unanticipated Consequences of Immigration Policy

Avajaispäivänä professori Peter Kivisto (Augustana College, USA) tarkasteli USA:n maahanmuuttopolitiikan odottamattomia seurauksia