The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland

The present study investigates the significance of political party preferences in Finland by drawing upon two perspectives. Firstly, the research engages in the tradition of economic sociology, as one of its critical premises is to address political preference as an essential factor driving individual action. In this respect, this dissertation argues that political preference is strongly embedded in citizens' lives by also challenging the views of individuals as atomized rational actors. This argument is supported by the empirical articles, in which party preference was the influential factor associating and influencing different attitudinal and behavioural variables. Accordingly, Finnish parties are comprised of groups of similar supporters, which make the parties separate networks that contribute to the structuring of Finnish society. Secondly, the study provides a comprehensive picture of the Finnish political spectrum and political cleavages in the early 2000s, especially regarding the supporters and members of the major parties, namely the Centre Party of Finland (CPF), the National Coalition Party (NCP), the Finns Party (FP), the Social Democratic Party of Finland (SDP), the Green League (GL), and the Left Alliance (LA). The central context of the research revolves around the 2011 and 2015 parliamentary elections, in which the populist party, the FP, shaped Finnish political hegemony to such an extent that a review of the party features by means of adequate analyses and interpretations is required. To that end, the dissertation consists of five research articles, each of which addresses the multidimensionality of party preference from different perspectives using different datasets. Party preference is examined through party identification and party membership. The research utilised multiple nationwide survey datasets and unique datasets gathered from member-based surveys sampled from the membership registers of the six major parties. The first article compares the consumer preferences of party supporters by utilizing nationwide surveys. In accordance with the results, we concluded that party identification predicts citizens' perceived consumption expenditure significantly even after controlling for social background and temporal variance. The second article addresses the social trust of different party supporters in the Nordic context, taking advantage of European Social Surveys (ESS). Our findings supported hypotheses on low trust among the supporters of populist parties. Remarkably, confounding factors did not function similarly among the populists when compared to the supporters of other parties. In the third artcle, we studied how political fragmentation has progressed from the beginning of the 2000s to the present by examining terrorism risk perceptions with a nationwide time series. Our main finding was that political fragmentation has become radically prominent, especially with regard to the external threat perceptions of citizens. The last two articles focused on the members of the parties. In the former member-based article, we compared the members and supporters of parties and defined the parties' internal dynamics in the light of social status and essential ideological indicators. The latter memberfocused article and the final part of the dissertation compared the views of party members regarding societal risks. We targeted the comparison framework both between the parties and also within the different parties. Both member-based articles underlined the firsthypothesis regarding the meaning of party preference behind citizens' attitudes. Additionally, we found an increasing difference between the new ideological parties, namely the GL and the FP, which is associated with the realignment of the traditional parties as well. This dissertation summarises the original articles with an in-depth discussion upon the social mechanism of political party preference and the contemporary characteristics of the Finnish political spectrum. The dissertation suggests that the Finnish political spectrum is divided and that it is embedded in citizens' behaviour and attitudes. In this respect, it is possible to evaluate citizens' behaviours and attitudes through their political party preference in addition to demographic and other behavioural factors.Käsillä olevan väitöskirjan ensisijaisena tavoitteena on tuoda empiirisesti esiin, minkälainen merkitys puoluekannalla on suomalaisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Väitöskirjaan sisältyvissä artikkeleissa osoitetaan puoluekannan olevan uppoutunut kansalaisten elämään ja samalla tutkimus kiinnittyy taloussosiologiseen perinteeseen haastaen näkemykset yhteiskunnasta, joka koostuisi pelkästään sosiaalisista rakenteista irtautuneista rationaalisista yksilöistä. Väitettä tukevat empiiriset havainnot, joissa puoluekanta oli merkittävä ihmisten käyttäytymistä ja asenteita jäsentävä sosiaalinen kategoria. Tulosten mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on nähtävissä eräänlaisia puoluekannan mukaan muodostuvia arvoverkostoja, jotka voidaan erottaa useissa asioissa muiden puolueiden kannattajien muodostamista verkostoista Toissijaisena tavoitteena väitöskirjalla on tarjota kuvailevaa tietoa Suomen poliittisesta kentästä ja poliittisista jaoista erityisesti suurimpien puolueiden kannattajien ja jäsenten näkökulmasta. Tutkimukset kiinnittyvät ajallisesti 2010-luvun eduskuntavaaleihin, joissa perussuomalaiset muovasivat uudelleen suomalaista poliittista hegemoniaa ja aikaisempia käsityksiä puolueiden profiileista. Väitöskirjan viidessä tutkimusartikkelissa käsitellään puoluekannan vaikutusta erilaisiin ilmiöihin vertailemalla eri puolueiden kannattajista ja jäsenistä muodostuvia ryhmiä. Tutkimuksissa hyödynnettiin useita väestötasolla edustavia kyselyaineistoja sekä ainutlaatuisia puolueiden jäsenrekistereihin pohjautuvia kyselyaineistoja. Ensimmäisessä artikkelissa vertailimme puolueiden kannattajien kulutustottumuksia. Tulostemme mukaan puoluekannan avulla voidaan ainakin osittain selittää kansalaisten kulutustottumuksia, kun kokoomuksen kannattajien kulutus poikkesi selvästi muista huolimatta taustamuuttujien vakioinnista. Toisessa artikkelissa käsittelimme puolueiden kannattajien sosiaalista luottamusta Pohjoismaisessa kontekstissa. Tuloksemme tukivat hypoteesia, jonka mukaan oikeistopopulististen puolueiden kannattajien luottamus muihin ihmisiin on verrattain vähäistä. Havaitsimme myös, että luottamusta yleisesti lisäävät sosiaaliset tekijät, kuten koulutus, eivät toimi vastaavasti oikeistopopulistien keskuudessa. Kolmannessa artikkelissa tarkastelimme, miten suomalaisen poliittisen kentän jakautuminen on edennyt 2000-luvun alusta nykypäivään tarkastelemalla väestön käsityksiä terrorismista yhteiskunnallisena riskinä. Havaitsimme, että väestön suhtautuminen terrorismiin on politisoitunut vuosina 2004–2017, kun vasemmisto- ja oikeistopuolueiden kannattajien riskikäsitykset ovat erkaantuneet yhä enemmän toisistaan. Kahdessa viimeisessä artikkelissa keskityimme puolueiden jäseniin. Ensimmäisessä niistä vertasimme puolueiden jäseniä ja kannattajia määrittelemällä puolueiden sisäistä dynamiikka sosiaalisen aseman ja keskeisten ideologisten indikaattorien valossa. Jälkimmäisessä jäsentutkimuksessa ja väitöskirjan viimeisessä osatutkimuksessa vertasimme puolueiden jäsenten näkemyksiä erilaisista yhteiskunnallisista riskeistä. Molemmat jäsenpohjaiset tutkimukset osoittivat, että puoluekannan vaikutus on voimakkaampi jäsenten kuin kannattajien keskuudessa. Lisäksi havaitsimme, että erityisesti vihreiden ja perussuomalaisten välillä ilmenevä uusi poliittinen jakolinja selittää myös muiden puolueiden kannattajien ja jäsenten asemoitumista eri asioihin. Tässä väitöskirjassa esitetään yhteenveto tutkimusartikkeleista ja käydään samalla perusteellista keskustelua puoluekantaan liittyvistä sosiaalisista mekanismeista ja suomalaisen poliittisen kentän erityispiirteistä. Väitöskirjassa osoitetaan, että suomalainen poliittinen kenttä on jakautunut ja se on uppoutunut kansalaisten käyttäytymiseen ja asenteisiin, mikä heijastuu puoluekannan välityksellä. Väitöskirjassa esitettyjen tulosten valossa puoluekantaa voidaan pitää hyödyllisenä analyyttisenä työkaluna muiden sosiaalisten tekijöiden lisäksi, kun haluamme ymmärtää kansalaisten sosiaalista käyttäytymistä ja asenteita

Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa

Tutkielmassa tarkastellaan joustavien työaikajärjestelyjen jakaantumista Suomessa. Kirjallisuuden perusteella joustavia työjärjestelyitä kehitetään markkinasuhdanteiden, teknologian ja palkansaajien tarpeiden vuoksi. Organisaatioiden erilaiset tarpeet vaikuttavat myös palkansaajille tarjottaviin joustomahdollisuuksiin. On havaittavissa kehitystä, jossa työntekijät jakaantuvat sen mukaan, kuinka paljon heillä on vaikutusvaltaa työn suorittamisessa. Aikaisemman tutkimuksen perusteella työaikajoustojen vaikutukset riippuvat siitä, painottuvatko joustot työnantajan vai henkilöstön tarpeiden mukaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeampi sosioekonominen asema ja koulutus mahdollistavat useammin henkilöstölähtöiset työaikajoustot. Esimerkiksi näitä tekijöitä arvioidaan tutkielman empiirisessä osuudessa, jossa työolobarometrejä analysoimalla tarkastellaan liukuvan työajan jakaantumista vuosina 2000 (n=1065) ja 2010 (n=1010). Ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten palkansaajien ja organisaatioiden rakenteelliset tekijät vaikuttavat liukuvan työajan mahdollisuuteen. Rakenteellisten tekijöiden lisäksi arvioidaan sitä, eroavatko palkansaajien rooli ja organisaatioiden luonne liukuvan työajan mahdollisuuden mukaan. Sen lisäksi pohditaan sitä, miten liukuvan työajan jakaantuminen on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2010. Logistisen regressioanalyysin avulla voitiin havaita, että vuonna 2010 joustojen jakaantumiseen vaikuttivat sellaiset palkansaajatason tekijät, kuten sosioekonominen asema ja palkansaajan työsuhteen laatu. Erilaisten organisaatiotason tekijöiden, kuten toimialueen ja toimipaikan koon merkitys on pienentynyt vuodesta 2000. Molempina tarkasteluvuosina voitiin havaita positiivinen yhteys liukuvan työajan ja tiimityön välillä. Subjektiivisten mittarien analysoiminen varianssianalyysin avulla vahvisti objektiivisten mittareiden perusteella tehtyä arvioita siitä, että liukuva työaika näyttäisi Suomessa olevan etuoikeutetun palkansaajaryhmän mahdollisuus. Liukuvan työajan piirissä palkansaajilla on vaikutusvaltainen rooli työn hallinnassa ja heidän työhyvinvointiinsa panostetaan organisaation toimesta.Siirretty Doriast

Influencers and targets on social media: Investigating the impact of network homogeneity and group identification on online influence

This study identifies social media users who aim to influence others and those who have experienced influencing behavior targeted at them. It investigates how influential users and targets of influence differ with respect to their demographic backgrounds and how the perceived group identification, network homogeneity, and size of the social network affect online influence. The data was based on a large-scale survey of Finnish people (N=2,761). We find that young and highly educated men were more likely to be targets of influence, but the demographic differences were less obvious with regard to influencing behavior. Moreover, group identification was a significant factor underpinning online influence for both influencing behavior and target experiences. The network homogeneity and the size of the network increased the likelihood of influencing behavior. Our main contribution is to shed light on people who are targets of online influencing on social media. By comparing influential users and their targets, this study extends the previous research, which has mostly focused on detecting influential people.</p

How do social class position and party preference influence support for fossil fuel taxation in Nordic countries?

In this paper, we study the influence of the social class and political party preference on support for fossil fuel taxation in Nordic countries. Additionally, we examine how age confounds the relationship between party preference and support for fossil fuel taxation. We utilize Round 8 data from the European Social Survey from Finland, Norway, and Sweden (n = 5021). According to the results, party preference was a more significant factor than social class when explaining citizens’ fossil fuel taxation attitudes. We found attitudinal polarization between Left-Green and Populist Right supporters. Interestingly, we did not find differences between the parties from the traditional left‒right dimension. Also, we found that differences between the Left-Green and Populist Right supporters were more remarkable among the younger cohorts in Sweden. We conclude with a discussion on interconnectivity between new political cleavages and climate policy, which direct the attitudes of a citizen by party preference in particular.</p

Silver Spoon and Green Lifestyle: A National Study of the Association between Childhood Subjective Socioeconomic Status and Adulthood Pro-Environmental Behavior in China

Based on the life history theory, this study is aimed at examining the associations among childhood subjective socioeconomic status, adulthood pro-environmental behavior, and commercial insurance purchase. We used the data from the 2013 Chinese General Social Survey (CGSS2013) and obtained a sample of 11,172 respondents, with ages ranging from 18 to 97 years old. The respondents were selected using multistage stratified sampling. Correlational, mediational and moderational analyses were conducted using SPSS. The results show that the childhood subjective socioeconomic status is positively associated with adulthood pro-environmental behavior, independent of the current subjective socioeconomic status. In addition, commercial insurance purchase acts as a mediator of the association between childhood subjective socioeconomic status and adulthood pro-environmental behavior. Using conditional process analysis, we demonstrated that age moderated both the path where childhood subjective socioeconomic status influenced adulthood pro-environmental behavior and the path where childhood subjective socioeconomic status influenced commercial insurance purchase. Theoretically, the results provide empirical support for evolutionary perspective on sustainable behavior and demonstrate that childhood environment can constrain individual consumer choices and lifestyle. Practically, positioning target customers to commercial insurance clients may be an effective marketing strategy to increase consumers' actual purchase of ethical products. Moreover, to realize environmental goals, social policy makers can make efforts to publicize the importance of insurance and expand the coverage of insurance by increasing the corresponding financial subsidies for low socioeconomic status families

Greed doesn’t grow on trees: the indirect association between proenvironmental behaviour and materialism through adolescents’ psychological entitlement

PurposeThis study aims to explore the potential that acting proenvironmentally protects adolescents from developing materialistic value.Design/methodology/approachConvenience sampling was adopted to collect data from two randomly selected secondary schools in central China. A total of 784 participants were included in the survey.FindingsThe mediation analysis revealed that adolescent proenvironmental behaviour was negatively associated with materialism. The results of the moderated mediation model showed that psychological entitlement mediates the association between adolescent proenvironmental behaviour and materialism, and that family socioeconomic status acts as a moderator in the association between proenvironmental behaviour and psychological entitlement.Practical implicationsThe current results advise educational practitioners on alleviating adolescent materialism. Policy makers and schools can add more environmental practice to the curriculum and extracurricular activities. Moreover, identifying the personal benefits of proenvironmental behaviour can motivate young people to act proenvironmentally, which not only factually reduces over-consumption but also attracts more attention from young people to the environment.Originality/valuePrevious studies rarely explored the individual belief or perception accounting for the negative association between proenvironmental behaviour and materialism. Therefore, the authors adopt psychological entitlement, a belief reflecting the dark side of individual perception, to explain why proenvironmental behaviour reduces materialism.</div

Working papers in Economic sociology : Research Report on Finland in the Digital Age Round 2 Panel -survey

This is a follow-up report to a previously published release Finland in the Digital Age Research Report on Finland in the Digital Age Survey (for details, see Sivonen et al. 2018). The report is attached to the ongoing research project "Political Bubbles and Media". The survey in question asked the respondents if they would like to join an online panel for follow-up research. In total, 1708 respondents expressed that they are willing to join to the panel, and altogether 1141 answered the follow-up survey. This report contains information on designing, collecting and finishing the data. The codebook of the survey is presented as an attachment at the end of this report. The report is primarily intended as a guide for the users of the panel data