Valvottu koevapaus vangin perusoikeuksien kannalta

Maisteritutkielman tarkoituksena on selventää valvotun koevapauden suhdetta vangin perusoikeuksiin. Tutkimuskohteena ovat siis vuonna 2014 voimaan tullut laki valvotusta koevapaudesta sekä perustuslain 2 luvun perusoikeudet. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi aiheesta aiemmin tehtyä kirjallisuutta, hallituksen esityksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen lausuntoja. Aluksi tutkimuksessa käydään läpi valvotusta koevapaudesta annetun lain taustalla olevat tavoitteet, vangin yhteiskuntaan sijoittumisen tukeminen, vanhan ehdonalaisen vapauden aikaistamisjärjestelmän puutteiden korjaaminen sekä taloudelliset tavoitteet. Tutkimuksessa käydään läpi valvotun koevapauden valmisteluun liittyvät toimet ja tutkitaan yhdenvertaisuuden toteutumista valmistelussa. Valmistelua koskevan kappaleen jälkeen siirrytään käsittelemään valvotun koevapauden edellytyksiä perusoikeuksien kannalta. Tämän jälkeen käsitellään valvotun koevapauden valvonnasta perusoikeuksiin aiheutuvia rajoituksia. Oikeusvertailevassa osiossa tutkitaan valvotun koevapauden hyödyntämistä Ruotsissa, Norjassa, Englannissa ja Walesissa. Laki valvotusta koevapaudesta on rakennettu ottaen huomioon vangin perusoikeudet. Perusoikeuksien kannalta keskeiset kohdat on valmisteltu huolella, jotta vangin perusoikeuksien rajoittaminen olisi mahdollisimman vähäistä, mutta laille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suostumus on saanut laissa valvotusta koevapaudesta suuren aseman, minkä vuoksi suostumuksen sääntelyyn on erityisesti kiinnitetty huomiota. Ongelmat ilmenevätkin käytännön tasolla. Perusoikeuksien kunnioittaminen valvotun koevapauden aikana ja lain tavoitteiden saavuttaminen vaativat riittävää ohjausta ja resursseja. Valvottu koevapaus perustuu pitkälti ajatukseen siitä, että se on yksilöllinen asteittaisen vapauden vaihe, jossa vapautumiseen liitetään tukea vangin yhteiskuntaan sijoittumisen tukemiseksi ja valvontaa yhteiskunnallisen turvallisuuden tukemiseksi

Taiteidenväliset projektit pianonsoiton opetuksessa

Työssä tarkastellaan musiikkiopistojen taiteidenvälisiä projekteja pianonsoiton opetuksen näkökulmasta. Työ rajattiin pianisteihin, sillä oltiin kiinnostuneita myös yhteisöllisyyden merkityksestä piano-opinnoissa, jotka instrumentin solistisen luonteen takia painottuvat yksilöopetukseen. Työssä selvitetään, mitä pianonsoiton oppilaat voivat oppia taiteidenvälisissä projekteissa ja mitä projektien suunnittelussa kannattaa huomioida. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa oli mukana kuusi pianonsoitonopettajaa neljästä taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta antavasta musiikkiopistosta eri puolilta Suomea. Informanttien erilaiset projektit ulottuivat alle parinkymmenen oppilaan kuvitetusta ryhmäpianoimprovisaatiosta satojen oppilaiden monitaiteiseen produktioon. Kaikki projektit tähtäsivät esityksiin. Opettajat kokivat taiteidenvälisten projektien tärkeimmäksi anniksi oppilaidensa positiiviset kokemukset yhteistyöstä ja yhteisöllisyydestä. Opettajien mukaan projektit olivat tarjonneet oppilaille mielekkäitä tavoitteita esityskappaleiden harjoitteluun ja kehittäneet yhteistyö-, yhteissoitto- ja esiintymistaitoja. Oppilaat olivat tutustuneet toisiin taiteenlajeihin, ja heidän musiikillinen ilmaisunsa oli rikastunut toisten taiteenlajien tarinallisista ja moniaistisista vaikutteista. Projektien suunnittelussa opettajat pitivät tärkeänä yhteistä tavoitteenasettelua, selkeää työnjakoa, ajoissa tehtyä aikataulutusta ja riittäviä tuntiresursseja. Tutkimuksen mukaan taiteidenväliset projektit voivat innostaa pianonsoiton opiskelua monella tavoin. Taiteidenvälistä vuorovaikutusta voi kehittää projekteissa edelleen. Moniaistisia kokemuksia on hyvä käsitteellistää ja reflektoida. Oppilaiden osallistamista projektien suunnitteluun ja taiteidenvälisten yhteyksien etsimiseen kannattaa pohtia. Yhteistä suunnittelua sekä ilmapiiriltään avoimia ja kannustavia yhteisharjoituksia on syytä olla tarpeeksi. Taiteidenvälisen pedagogiikan mahdollisuuksista musiikkiopistoympäristössä tarvitaan lisätutkimusta. Taiteidenvälisyyden toteutuminen musiikkiopisto-opinnoissa vaatii opettajien koulutusta sekä resursseja.The focus of this thesis were interdisciplinary projects at music institutes from the perspective of piano pedagogy. The objective of this study was to gather information about what piano students can learn from interdisciplinary projects, and what should be considered when planning interdisciplinary projects. The data were gathered by using semi-structured interviews. The data were collected from six piano teachers from four music institutes located in different parts of Finland. The data were analyzed using qualitative content analysis. The interviewees stated that the students gained significant experiences in co-operation and communality. The projects provided clear goals for practicing. Piano students learned co-operation skills, ensemble skills and presentation skills. The students got acquainted with other art forms. Their musical expression was enriched by narrative and multimodal perception of different art forms. The interviewees emphasized the significance of consistent approach to target setting, clear assignment, time management and sufficient resources. More attention should be paid to interdisciplinary interaction. Teacher training, sufficient resources and further research on interdisciplinary pedagogy at music institutes are required

Endokrinologinen potilas kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen isotooppitutkimuksissa ja radiojodihoidossa

Kilpirauhanen on kaulalla sijaitseva umpirauhanen, joka erittää kasvuun, kehitykseen ja aineenvaihduntaan vaikuttavia kilpirauhashormoneja. Kilpirauhasen takaosassa sijaitsevat lisäkilpirauhaset erittävät parathormonia, joka osallistuu elimistön kalsiumaineenvaihdunnan säätelyyn. Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen liikakasvuun ja hormonitoiminnan häiriöihin liittyviä endokrinologisia sairauksia voidaan tutkia isotooppitutkimuksilla. Kilpirauhasen gammakuvauksella voidaan selvittää rauhasen koko, muoto ja toiminnallinen tila. Kaksoisisotooppimenetelmää hyödyntävällä gamma- ja SPET-TT-kuvauksella voidaan havaita ja paikantaa suurentunut patologinen lisäkilpirauhaskudos. Isotooppiyksikössä annettava radiojodihoito on yksi kilpirauhasen liikatoiminnan hoitomuodoista. Projektin tuotteena valmistuneessa tietopaketissa esitellään kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen anatomiaa, fysiologia ja yleisimpiä patologisia muutoksia. Tuotteessa käsitellään endokrinologisen kilpirauhas- ja lisäkilpirauhaspotilaan hoitopolkua, sekä isotooppilääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitoa. Aloite projektiin on tullut Oulun yliopistollisen sairaalan isotooppiosastolta keväällä 2018. Toimeksiantaja tavoittelee tietopaketin käyttöönotolla isotooppihoitajien asiantuntemuksen vahvistamista ja sen myötä parempaa tutkimusten ja hoitojen laatua sekä kattavampaa potilasohjausta. Tuotteen kohderyhmäksi valikoitui isotooppiosastolla työskentelevät röntgenhoitajat ja bioanalyytikot sekä opiskeluharjoittelua suorittavat opiskelijat. Projekti on toteutettu osana toiminnallista opinnäytetyötä, jonka kehittämistehtävä oli valmistaa toimeksiantajan vaatimusten mukainen tuote projektityön menetelmää käyttäen. Tuotteen tietoperusta on kirjoitettu syksyllä 2018 ja tammi-helmikuussa 2019. Lähdemateriaalina on käytetty alan kirjallisuutta, kansainvälisiä tutkimusartikkeleita, Oulun yliopistollisen sairaalan menetelmäohjeita sekä asiantuntijahaastatteluja. Havainnollistamisen tukena on käytetty kuvitusta, kaavioita ja taulukoita. Tuotteelle asetettiin laatutavoitteita, joiden onnistumista arvioitiin isotooppiosaston henkilökunnalta kerätyn palautteen avulla. Palautetta kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi neljä henkilöä. Tietopaketin sisältöä muokattiin saadun palautteen perusteella ja valmis tuote palautettiin isotooppiosastolle huhtikuussa 2019. Tuotetta voidaan hyödyntää isotooppiosaston henkilökunnan perehdyttämisessä ja ammatillisen osaamisen syventämisessä sekä opiskelijoiden ohjauksessa. Tietopakettia voisi jatkossa laajentaa koskemaan myös onkologisten potilaiden isotooppitutkimuksia ja radiojodihoitoa.Thyroid is an endocrine gland that secretes hormones which influence the metabolic rate, growth and development. Parathyroid glands produce parathyroid hormone which influences calcium metabolism regulation. Endocrine disorders affecting thyroid and parathyroid function can be examined with nuclear medicine imaging procedures. Thyroid scintigraphy can be used to assess the size, shape and function of the gland. Pathological hypertrophy of the parathyroid glands can be detected with scintigraphy and SPET-CT imaging using dual-isotope method. Hyperthyroidism is treated with radioactive iodine therapy in the nuclear medicine unit. The anatomy, physiology and common pathologies of the thyroid and parathyroid glands are reviewed in the informational booklet that was implemented as a product of a project. The booklet includes introduction of the clinical pathway and nuclear medicine examinations and treatment of a patient with endocrine thyroid and parathyroid disorders. The project was initiated by the nuclear medicine unit of Oulu University Hospital in the spring 2018. The client’s objective for the product is to use it as a tool for improving the know-how of the radiographers and biomedical laboratory scientists working in the unit. More profound expertise is expected to result in better patient guidance and quality of treatment. The target group of the project comprises the radiographers, biomedical laboratory scientists and students in the nuclear medicine unit of Oulu University Hospital. The booklet was produced as a part of functional thesis. The information presented in the booklet was compiled in the fall 2018 and in January and February 2019. Literature of the field of medicine and nuclear medicine, multinational research publications, working instructions of the nuclear medicine unit and specialist interviews were used as source material. Images and charts were used to visually demonstrate the subject. Several quality requirements were established for the product and the result was assessed analyzing the feedback that was obtained from the target group. The feedback was collected using a questionnaire in which four persons responded. The contents of the booklet were modified based on the feedback and the final product was delivered to the nuclear medicine unit in April 2019. The booklet can be used as a tool in orientation and professional development of the nuclear medicine unit staff and students. The booklet was delivered in electronic format so the contents can be updated and modified by the staff. Further development of the booklet could be to include information on oncological nuclear medicine examinations and radioiodine treatment of the thyroid