214 research outputs found
Integrating futures imaginaries, expectations and anticipatory practices : practitioners of artificial intelligence between now and future
Artificial intelligence (AI) is a world-changing technology due to its abilities to learn independently, process big data, and automate human work. Imagining the socio-technical future is necessary, but challenging, in the era of AI that rapidly developing technology has made turbulent. In this study, we addressed the need to understand the ways AI practitioners actualise their AI-related futures imaginaries at the grassroots level and in the present. Our empirical case study concerned Finland and Singapore, focussing on their AI strategies based on interviews with 26 AI practitioners. We created a new conceptual perspective by integrating three concepts: futures imaginaries, expectations, and anticipatory practices. We showed that imagining socio-technical futures is an ongoing process in which AI practitioners repeatedly co-constitute the future in ‘the now’. These practitioners interpret futures imaginaries as expectations and address AI-related challenges via anticipatory practices. Whereas some AI practitioners ‘ride the wave’ of the AI hype, others are proactive and critically active in developing and educating people on AI. AI practitioners hold significant anticipatory agency that is actualised in the anticipatory zone.© 2022 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group
This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Avainteknologiat ja tulevaisuus: yhteiskunnallisia tarkasteluja nousevien teknologioiden ja kvalifikaatioiden yhteyksistä
Keys to Futures -tutkimus käynnistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön toimeksiannosta ja sen toteutti Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Tutkimuksessa analysoitiin tulevaisuuden keskeisimpien teknologisten kehityslinjojen (avainteknologiat) yhteiskunnallisia, koulutuksellisia ja ammatillisia vaikutuksia. Tutkimuksessa avainteknologioiksi määriteltiin informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bioteknologia sekä materiaali- ja nanoteknologia. Lisäksi tarkasteltiin näiden avainteknologiaryhmien yhdistelmiä ja niiden vaikutuksia. Keskeisimmiksi tulevaisuuden teknologioiden kehityskohteiksi tutkimuksessa arvioitiin kohdennetut lääkkeet, sensorit, integroitu teknologia, biolääketieteelliset materiaalit, fotoniset materiaalit, 3G-teknologia, älymateriaalit, diagnostiikka ja virtuaalitodellisuus. Avainteknologioiden kehitys ja hyödyntäminen vaikuttavat eri ammatteihin eri tavoin. Kasvavia ammatteja ovat mm. biokemisti ja tietojärjestelmäasiantuntija. Väheneviä ammatteja ovat puolestaan mm. toimisto- ja teollisuustyöntekijä. Avainteknologioiden vaikutuksesta syntyy myös uusia ammatteja, kuten bio- ja geoinformaatikko, virtuaalilääkäri, älykotien suunnittelija sekä keinoäly- ja nanoteknologiakonsultti. Tutkimuksen suositusten mukaan nykyistä koulutus- ja ammattirakennetta tulisi tarkastella kriittisesti teknologisen kehityksen valossa. Esimerkiksi insinöörien määrää tärkeämpi on kysymys siitä, vastaako nykyinen tekninen koulutus tulevaisuuden teknologioiden tarpeeseen. Lisäksi pitäisi analysoida eri teknologioiden yhteisvaikutusta nykyisen koulutus- ja ammattitilanteen muutoksiin sekä valmistautua uusien ammattien syntymiseen. Tutkimustulosten perusteella tulevaisuuden keskeiset ammattilaiset ovat fuusio-osaajia, jotka yhdistelevät luovasti yhteiskunnallisia ja teknologisia näkökulmia.</p
Keys to futures: societal reflections on developing key technologies and their impacts on human qualifications
The study was aimed at defining and drawing up the most important future trends as regards the development of technology (key technologies) and analysing their societal impacts and impacts on human qualifications. The key technologies to be studied in the survey have been limited to information and communication technology, biotechnology and material and nano technology. In addition, combinations of these technologies, i.e. so-called fusion technologies, are also subjected to an analysis. The methodology of the study is based on the Delphi method. The study was carried out in three phases. The preliminary phase comprised a theoretical-empirical study of the essential trends in the development of technology and a systematisation of the most important future key technologies. The first Delphi round comprised collection and analysis, based on the evaluation by experts, of the material on the future key technologies as defined in the study. The main results comprise the analyses of the technological phenomena and technological theses, and the plausibility and the timing of theses. The following technologies and relating theses were deemed to be the most important ones: highly selective drugs, sensors, integrated technology, biomedical materials, photonic materials, 3G technology, intelligent materials, diagnostics and virtual reality. The main objective of the second Delphi round was to make an analysis of the societal impacts of the technologiesdeemed to be crucial during the first round on the basis of the evaluations by experts. The first main resultcomprises linking of the most important technological theses with the classes of professions and areas ofeducation identified so that it is possible to study the change in professions and areas of education, technology by technology and thesis by thesis. The second main result is an analysis of the plausibility andtiming of the new future professions created during the study.</p
An outline of future-oriented dialectics: Conceptualising dialectical positions, trajectories and processes in the context of futures research
The paper outlines a dialectical approach to analyse societal tendencies by emphasising future tensions, contradictions and antagonisms. First, the theoretical baseline of the approach is a commitment to the basic tenet of dialectical thinking: a perspective of the world as a process and a becoming. Second, the approach focuses on societal and socio-technical change trajectories and various dynamics in between. Third, it is based on systems and complexity thinking, particularly the idea of a societal system consisting of various parallel and contradictory trajectories. Methodologically, the approach emphasises dialectical thinking in two lenses: positions and processes. Dialectical positionality refers to basic dialectical positions as outcomes of the dynamics between the spatiotemporal trajectories in the societal system. Dialectical processuality refers to the processual nature of future-oriented dialectics, that is, the unravelling of the spatio-temporal processes and trajectories that lead to changes in the societal system. Dialectical processes are divided into two dynamic levels: trajectory and system. The paper presents stylised examples of positions and processes on these two levels.</p
Alueellisen muutoksen teknologiat. Informaatiotalouden rakentuminen Varsinais-Suomessa vuosina 1985–2001
Siirretty Doriast
Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä
Tässä artikkelissa tarkastellaan strategista tiekartoitusta tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin menetelmänä. Artikkelissa avataan näkökulma kahteen tiekarttatraditioon: teknologiatiekarttoihin ja strategiatiekarttoihin. Artikkelissa kuvataan tiekartan geneerinen visuaalinen rakenne sekä keskustellaan tiekarttaprosessin teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista. Tiekarttojen rakentamiseen on useita työtapoja, joten tiekarttaprosessi ja raportointi ovat myös oleellisia teemoja tässä artikkelissa. Artikkelissa esitetään prosessi, jolla tiekarttaa voi soveltaa yhteiskuntapolitiikan tai innovaatiopolitiikan viitekehyksessä. Empiirisenä tapaustutkimuksena tekstissä kuvataan Australian metsäteollisuutta koskevaa tiekarttaprosessia, jossa strategisia tiekarttoja sovellettiin metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymien pohdintaan. Lopuksi artikkelissa puntaroidaan tiekarttamenetelmän tulevaisuudennäkymiä.</p
Tulevaisuuden sosioteknisiä vastakkainasetteluja: Radikaalit teknologiat ja dialektinen tulevaisuudentutkimus
Tässä raportissa tarkastelen nousevien teknologioiden pohjalta muodostuneita sosioteknisiä muutoksia. Näissä muutoksissa teknologisen kehityksen kärjet ja yhteiskunnalliset rakenteet asettuvat yllättäviäkin ilmentymiä saaviin jännitetiloihin. Tämä näkyy eri tavoin esimerkiksi ympäristö-, bio- tai energiateknologioista käytävissä tieteellisissä ja julkisissa keskusteluissa. Sovellan analyysissani keväällä 2018 julkaistun "Suomen sata uutta mahdollisuutta" -raportin (Linturi & Kuusi 2018; ks. Linturi et al. 2013) tuottamaa aineistoa. Raporttini muodostaa kuitenkin Linturin ja Kuusen raportista erillään olevan itsenäisen kokonaisuuden. Metodologinen tavoitteeni on kehittää dialektisen tulevaisuudentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä siten, että voin rakentaa teknologisten muutosten analyysiin soveltuvan viitekehyksen ja menetelmän. </p
Avainteknologiat ja tulevaisuus : Yhteiskunnallisia tarkasteluja nousevien teknologioiden ja kvalifikaatioiden yhteyksistä
Keys to Futures -tutkimus käynnistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön toimeksiannosta ja sen toteutti Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Tutkimuksessa analysoitiin tulevaisuuden keskeisimpien teknologisten kehityslinjojen (avainteknologiat) yhteiskunnallisia, koulutuksellisia ja ammatillisia vaikutuksia. Tutkimuksessa avainteknologioiksi määriteltiin informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bioteknologia sekä materiaali- ja nanoteknologia. Lisäksi tarkasteltiin näiden avainteknologiaryhmien yhdistelmiä ja niiden vaikutuksia.
Keskeisimmiksi tulevaisuuden teknologioiden kehityskohteiksi tutkimuksessa arvioitiin kohdennetut lääkkeet, sensorit, integroitu teknologia, biolääketieteelliset materiaalit, fotoniset materiaalit, 3G-teknologia, älymateriaalit, diagnostiikka ja virtuaalitodellisuus. Avainteknologioiden kehitys ja hyödyntäminen vaikuttavat eri ammatteihin eri tavoin. Kasvavia ammatteja ovat mm. biokemisti ja tietojärjestelmäasiantuntija. Väheneviä ammatteja ovat puolestaan mm. toimisto- ja teollisuustyöntekijä. Avainteknologioiden vaikutuksesta syntyy myös uusia ammatteja, kuten bio- ja geoinformaatikko, virtuaalilääkäri, älykotien suunnittelija sekä keinoäly- ja nanoteknologia-konsultti.
Tutkimuksen suositusten mukaan nykyistä koulutus- ja ammattirakennetta tulisi tarkastella kriittisesti teknologisen kehityksen valossa. Esimerkiksi insinöörien määrää tärkeämpi on kysymys siitä, vastaako nykyinen tekninen koulutus tulevaisuuden teknologioiden tarpeeseen. Lisäksi pitäisi analysoida eri teknologioiden yhteisvaikutusta nykyisen koulutus- ja ammattitilanteen muutoksiin sekä valmistautua uusien ammattien syntymiseen. Tutkimustulosten perusteella tulevaisuuden keskeiset ammattilaiset ovat fuusio-osaajia, jotka yhdistelevät luovasti yhteiskunnallisia ja teknologisia näkökulmia
Poliittisesti korrektia geeniliturgiaa
Barbara Katz Rothman: Ei yksin geeneistä. Matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genomiikkaan. Suom. Olli Haapala. Vastapaino 2003
- …