Omistusrakenteet keskitasoisilla suomenoppijoilla

Tarkastelen työssäni keskitasoisten suomenoppijoiden eri omistuksen lajien ja omistusrakenteiden hahmottamista ja käyttöä lausetasolla. Pieni aineistoni perustuu laatimiini tehtäviin, joihin vastasi 36 B1-B2-tasoista suomenoppijaa. Verrokkiryhmäksi on valittu ryhmä neljäsluokkalaisia oppilaita, jotka vastasivat samoihin tehtäviin. Omistaminen on laaja semanttinen konsepti, jonka tavallisesti määritellään käsittävän luovutettavan, konkreettisen, omistuksen (pysyvä omistus, tilapäinen omistus tai hallussapito), eroamattoman omistuksen (inherentti tai ei-inherentti) sekä yleensä myös absraktin omistuksen. Omistusrakenteiksi voidaan nimittää omistuslausetta "x:llä on y", genetiivipredikatiivilausetta "y on x:n" sekä genetiivilauseketta "x:n y". Tarkastelen työssäni eniten omistuslausetta, sekä mainittujen rakenteiden lisäksi omistusta tai sen siirtymistä ilmaisevia verbejä sekä ulkopaikallisijaisia habitiiviadverbiaaleja. Näkökulmana on pyritty pitämään rakenteiden merkitys. Luovutettavaa ja abstraktia omistusta voitaneen pitää tavallisimpina omistuksen lajeina, ja niitä ilmaistaan ja ymmärretään pääasiassa hyvin. Muutamat tehtävät, jotka mittasivat pysyvän ja tilapäisen omistuksen eroa, näyttivät osoittavan, ettei ero ollut kummallekaan vastaajaryhmälle täysin selvä, mutta aineisto oli tällä kohtaa riittämätön. Erityisesti osa-kokonaisuuslauseissa elollisen (intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan omistajanadessiivilla, kun taas elottoman (ei-intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan sisäpaikallissijaisella adverbiaalilla. Informanttini eivät pääasiassa tehneet tällaista erottelua, tai ainakaan se ei ollut täysin johdonmukaista niin S1- kuin S2-vastaajillakaan. Suomenoppijat eivät aina onnistuneet löytämään sopivia omistuksen siirtymistä kuvaavia verbejä. Myös habitiiviadverbiaalien käyttö aiheutti hankaluuksia: vastaustensa perusteella vastaajat eivät hallinneet omistettavan siirtymisen suuntaa

Alaselkäkipu-uskomusten yhteys epäspesifin alaselkäkivun voimakkuuteen, tiheyteen ja toimintakykyyn

Alaselkäkipu on yleinen vaiva, jota 84 % maailman väestöstä kokee jossain elämänsä vaiheessa. Se on maailmanlaajuisesti suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava vaiva, ja aiheuttaa merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Yli 90 prosenttia alaselkäkivusta on epäspesifiä, jolloin kivulle ei voida löytää yksiselitteistä aiheuttajaa. Hoitosuositusten perusteella alaselkäkipua tulisi hoitaa fyysisellä aktiivisuudella ja arjen toimien ylläpitämisellä. Käytännössä hoitosuosituksia noudatetaan heikosti: selän kuvantaminen on usein osa tutkimuksia, ja kipua hoidetaan paljon kipulääkkeillä ja leikkauksella, vaikka hoitosuositusten mukaan niitä tulisi välttää. Tutkimukset osoittavat, että alaselkäkipuun liittyvillä uskomuksilla on merkittävä rooli kipupotilaan toipumisennusteessa, kivun voimakkuudessa ja kipupotilaan toimintakyvyssä. Lisäksi on todettu, että terveydenhuollon ammattilaisten omat uskomukset ovat yhteydessä siihen, millaista hoitoa ja neuvoja he antavat alaselkäkipupotilaille. Alaselkäkipua kokevien uskomukset ovat usein samanlaisia, kuin heitä hoitaneella ammattilaisella. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uskomukset alaselkäkivun aiheuttajista yhteydessä alaselkäkivun voimakkuuteen, sen kokemisen tiheyteen ja henkilön toimintakykyyn. Osallistujia värvättiin jakamalla tietoa tutkimuksesta Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun sähköpostilistoille. Tutkimukseen osallistui 44 henkilöä. Aineisto koostui osallistujien taustatiedoista, alaselkäkipuun liittyviä uskomuksia kartoittavien avoimien kysymysten vastauksista sekä kahden alaselkäkivun kokemusta mittaavan kipumittarin, Bournemouthin ja Keelen, vastauksista. Hypoteeseina oli, että henkilöt, jotka uskovat kivun aiheuttajien olevan anatomisia tai biomekaanisia, kokisivat voimakkaampaa kipua, heidän kipunsa olisi säännöllisempää, ja heidän toimintakykynsä olisi huonompi. Tulosten mukaan uskomus siitä, että huono vapaa-ajan ergonomia aiheuttaisi alaselkäkipua, on yhteydessä parempaan toimintakykyyn. Uskomus siitä, että ylipaino aiheuttaisi alaselkäkipua, on sen sijaan yhteydessä huonompaan toimintakykyyn. Uskomusten ja kivun voimakkuuden tai kivun kokemisen tiheyden välillä ei ollut merkitseviä yhteyksiä. Lisäksi ilmeni, että valtaosa osallistujista perustaa käsityksensä alaselkäkipunsa aiheuttajasta joko terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteeseen tai omaan kokemukseensa. Tulevissa tutkimuksissa yhteyksiä tulisi tarkastella suuremmalla otoksella, jotta varmistuisi, mitkä uskomukset ovat haitallisia tai hyödyllisiä kivun voimakkuuden, sen kokemisen tiheyden ja toimintakyvyn kannalta. Lisäksi aihetta tulisi tutkia kokeellisella asetelmalla, jotta saataisiin selville mahdolliset syy-seuraussuhteet uskomusten ja kivun kokemuksen välillä

Ethical User stories : Industrial study

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authorsIn Port terminals a progressive change is underway in digitalizing traditional systems to SMART systems with the aid of AI. This study follows one of such progressions, the SMARTER project. SMARTER is a sub research and development project of the Sea for Value program of DIMECC company, Finland to create replicable models for digitalization for future terminals which involves the use of AI enabled tools. AI and Autonomous Systems (AS) are the direction that software systems are taking today. But due to ethical challenges involved in the use of AI systems and increased emphasis on ethical practices in the use and design of AI systems, our study provides an ethical angle, Ethical User Stories (EUS). We use an ethically aligned design tool the ECCOLA method to transfer ethical requirements into EUS for non-functional requirements for an aspect of the logistics system, passenger flow. Over the span of six months, 125 EUS using the ECCOLA method were collected through a series of workshops for the passenger flow use case and the findings are revealed in this paper. This project is in the field of maritime industry and concentrates on digitalization of port terminals and this particular paper focuses on the passenger flow. Results are positive towards the practice of Ethical User Stories.Peer reviewe

Omistusrakenteet keskitasoisilla suomenoppijoilla

Tarkastelen työssäni keskitasoisten suomenoppijoiden eri omistuksen lajien ja omistusrakenteiden hahmottamista ja käyttöä lausetasolla. Pieni aineistoni perustuu laatimiini tehtäviin, joihin vastasi 36 B1-B2-tasoista suomenoppijaa. Verrokkiryhmäksi on valittu ryhmä neljäsluokkalaisia oppilaita, jotka vastasivat samoihin tehtäviin. Omistaminen on laaja semanttinen konsepti, jonka tavallisesti määritellään käsittävän luovutettavan, konkreettisen, omistuksen (pysyvä omistus, tilapäinen omistus tai hallussapito), eroamattoman omistuksen (inherentti tai ei-inherentti) sekä yleensä myös absraktin omistuksen. Omistusrakenteiksi voidaan nimittää omistuslausetta "x:llä on y", genetiivipredikatiivilausetta "y on x:n" sekä genetiivilauseketta "x:n y". Tarkastelen työssäni eniten omistuslausetta, sekä mainittujen rakenteiden lisäksi omistusta tai sen siirtymistä ilmaisevia verbejä sekä ulkopaikallisijaisia habitiiviadverbiaaleja. Näkökulmana on pyritty pitämään rakenteiden merkitys. Luovutettavaa ja abstraktia omistusta voitaneen pitää tavallisimpina omistuksen lajeina, ja niitä ilmaistaan ja ymmärretään pääasiassa hyvin. Muutamat tehtävät, jotka mittasivat pysyvän ja tilapäisen omistuksen eroa, näyttivät osoittavan, ettei ero ollut kummallekaan vastaajaryhmälle täysin selvä, mutta aineisto oli tällä kohtaa riittämätön. Erityisesti osa-kokonaisuuslauseissa elollisen (intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan omistajanadessiivilla, kun taas elottoman (ei-intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan sisäpaikallissijaisella adverbiaalilla. Informanttini eivät pääasiassa tehneet tällaista erottelua, tai ainakaan se ei ollut täysin johdonmukaista niin S1- kuin S2-vastaajillakaan. Suomenoppijat eivät aina onnistuneet löytämään sopivia omistuksen siirtymistä kuvaavia verbejä. Myös habitiiviadverbiaalien käyttö aiheutti hankaluuksia: vastaustensa perusteella vastaajat eivät hallinneet omistettavan siirtymisen suuntaa

Socio-emotional Experience in Human Technology Interaction Design : A Fashion Framework Proposal

Technology designers and developers can be understood as social experience (SE) mediators. In user experience (UX), notions of SE have served to identify and define the factors contributing to human-technology interaction (HTI). Three dominant perspectives have been promoted in UX discourse: 1) SE of brand, brand value and consumer culture; 2) technology design as mediator of human-to-human interactions; and 3) meaning generation through action and interaction between actors. Symbolic interactionalism understands meaning as occurring through dialogue, in the construction of the social self, promoting self-reflection as a social construction. This theorisation of social experience is valuable in the context of HTI as it allows for greater insight into the immaterial dimensions of technology integration in human societies. The purpose of this paper is to break down the factors contributing to social emotional experience of technology through illustrating how it operates according to fashion – temporality and spatiality in culture. This is a theoretical paper that presents a review of social experience, social emotional and collective emotion based literature in light of fashion and design. The result is a presentation of a proposed fashion framework of social emotions in technology interaction design (FASHEM). Based on symbolic interactionism, FASHEM helps break down emotional technology experience into a matrix of self, other, design, and semiotic interactions.peerReviewe

Fashion Technology : What Are the Limits of Emerging Technological Design Thinking?

Designing intelligent technologies is a multidisciplinary process. From this perspective, fashion has continued to be an under explored dimension of technology design. While there persistently are connections between the term fashion and the clothing design industry, an historical and sociological approach to fashion reveals a much deeper and permeating understanding of the notion and its implications across the technological world. During recent popular developments, the interrelationship between fashion as a concept and technology as components and proponents of fashion – technology as fashion promoter (think of Tiktok, Instagram, Facebook and even LinkedIn for example), and technology as fashion constituent, come to light. To stand back from social media and examine not only technology branding and culture building as seen in Apple and Google for instance, but also user interface design, system logic and algorithms as constituents of fashion, a more profound comprehension of the interplay between culture, technology, emotions and cognition may be developed. This paper seeks to lay the grounding of a semiotic, social-experiential understanding of fashion as technology. It draws on recent technological examples, which are then enriched with theory from fashion research and cognition and provides insight for how fashion thinking can enrich the design of intelligent technology.peerReviewe

Ethical User stories : Industrial study

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authorsIn Port terminals a progressive change is underway in digitalizing traditional systems to SMART systems with the aid of AI. This study follows one of such progressions, the SMARTER project. SMARTER is a sub research and development project of the Sea for Value program of DIMECC company, Finland to create replicable models for digitalization for future terminals which involves the use of AI enabled tools. AI and Autonomous Systems (AS) are the direction that software systems are taking today. But due to ethical challenges involved in the use of AI systems and increased emphasis on ethical practices in the use and design of AI systems, our study provides an ethical angle, Ethical User Stories (EUS). We use an ethically aligned design tool the ECCOLA method to transfer ethical requirements into EUS for non-functional requirements for an aspect of the logistics system, passenger flow. Over the span of six months, 125 EUS using the ECCOLA method were collected through a series of workshops for the passenger flow use case and the findings are revealed in this paper. This project is in the field of maritime industry and concentrates on digitalization of port terminals and this particular paper focuses on the passenger flow. Results are positive towards the practice of Ethical User Stories.Peer reviewe

Governance in Ethical and Trustworthy AI Systems: Extension of the ECCOLA Method for AI Ethics Governance Using GARP

Background: The continuous development of artificial intelligence (AI) and increasing rate of adoption by software startups calls for governance measures to be implemented at the design and development stages to help mitigate AI governance concerns. Most AI ethical design and development tools mainly rely on AI ethics principles as the primary governance and regulatory instrument for developing ethical AI that inform AI governance. However, AI ethics principles have been identified as insufficient for AI governance due to lack of information robustness, requiring the need for additional governance measures. Adaptive governance has been proposed to combine established governance practices with AI ethics principles for improved information and subsequent AI governance. Our study explores adaptive governance as a means to improve information robustness of AI ethical design and development tools. We combine information governance practices with AI ethics principles using ECCOLA, a tool for ethical AI software development at the early developmental stages. Aim: How can ECCOLA improve its robustness by adapting it with GARP® IG practices? Methods: We use ECCOLA as a case study and critically analyze its AI ethics principles with information governance practices of the Generally Accepted Recordkeeping principles (GARP®). Results: We found that ECCOLA’s robustness can be improved by adapting it with Information governance practices of retention and disposal. Conclusions: We propose an extension of ECCOLA by a new governance theme and card, # 21

Governance of Ethical and Trustworthy Al Systems : Research Gaps in the ECCOLA Method

Advances in machine learning (ML) technologies have greatly improved Artificial Intelligence (Al) systems. As a result, Al systems have become ubiquitous, with their application prevalent in virtually all sectors. However, Al systems have prompted ethical concerns, especially as their usage crosses boundaries in sensitive areas such as healthcare, transportation, and security. As a result, users are calling for better Al governance practices in ethical Al systems. Therefore, Al development methods are encouraged to foster these practices. This research analyzes the ECCOLA method for developing ethical and trustworthy Al systems to determine if it enables Al governance in development processes through ethical practices. The results demonstrate that while ECCOLA fully facilitates Al governance in corporate governance practices in all its processes, some of its practices do not fully foster data governance and information governance practices. This indicates that the method can be further improved.peerReviewe