Unen ja lihavuuden yhteys lapsuudessa

Tämän tutkielman aiheena on unen ja lihavuuden välinen yhteys lapsuudessa. Päätavoitteena on selvittää unen eri komponenttien ja lihavuuden välisiä yhteyksiä lapsuudessa, arvioiden etenkin yhteyksien taustalla vaikuttavia mekanismeja. Aihetta pohjustaen on alkuun tarkoituksena selventää normaalit fysiologiset lähtökohdat lasten energia-aineenvaihdunnalle ja unelle, ja tutkielman lopuksi perehtyä lasten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon menetelmiin. Lapsuuden lihavuuden lisääntyminen on jo vuosikymmenten ajan ollut kasvava globaali terveyshuoli, ja samanaikaisesti lasten unen määrä on jatkuvasti vähentynyt. Tämän vuoksi tutkimuksen toisena tavoitteena on arvioida tulosten pohjalta unen merkitystä lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on käytetty PubMed -tietokannasta haettuja materiaaleja, sisältäen alkuperäisartikkeleita, katsausartikkeleita ja oppikirjoja, sekä lisäksi Duodecimin oppikirjoja ja Käypä Hoito -suosituksia. Aineistoon on sisällytetty kaikkia kansainvälisiä artikkeleita ilman maantieteellisiä rajauksia. Ainoastaan ihmisillä tehdyt tutkimukset on hyväksytty tähän tutkimukseen. Lyhyt unen kesto lisää lihavuuden riskiä lapsuudessa, ja myös riittämättömän unen yhteys aikuisiän sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja hypertensioon, on todettu. Unen lyhyen keston lisäksi myös huonommalla unen laadulla ja myöhäisemmällä unirytmillä on todettu olevan yhteyksiä lihavuuden ilmenemiseen. Mekanismit näiden yhteyksien taustalla ovat suurelta osin vielä epäselviä, mutta runsaasti tutkimuksia on kuitenkin kohdennettu muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ruutuajan, syömiskäyttäytymisen ja hormonaalisten tekijöiden merkityksen arviointiin. Lihavuudella itsellään on myös unta huonontava vaikutus muun muassa unenaikaisten hengityshäiriöiden ja unen laatua heikentävien vaikutusten kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden ohella myös uni on merkittävä osatekijä, johon tulisi keskittyä aiempaa enemmän

Increased fetal nuchal translucency in the first-trimester screening : pregnancy outcomes and a long-term follow-up of children

Background: Increased nuchal translucency (NT) has been used as a screening method for fetal aneuploidies since 1990s. It is also known to be associated with a wide variety of structural defects and genetic syndromes. Long-term studies with a large cohort about the neurodevelopmental outcome of euploid children with increased fetal NT are sparse and the neurodevelopment is worth further study. Aim: The primary aim of this study was to collect data on the pregnancy outcomes, long-term neurodevelopmental and overall outcomes in a large cohort of fetuses with increased NT from singleton pregnancies in order to improve parental counselling. Material: All singleton pregnancies referred to the Department of Fetal Medicine at the Helsinki University Hospital due to increased NT in the first-trimester screening during 2002 2007 were studied. The outcome data were retrieved from hospital databases and national registers. Results: There were 1063 fetuses with increased NT in the first-trimester screening. Abnormal karyotype was observed in 224 fetuses (21%) and adverse pregnancy outcome occurred in 322 (30%). Termination of pregnancy was performed in 209 (20%) and there were 43 (4%) miscarriages and perinatal deaths. Of the 834 euploid fetuses 74 (9%) had structural defects or genetic disorders. Favourable pregnancy outcome became less likely by increasing NT: favourable outcome occurred in 92% in the lowest NT group (95th percentile 3.4 mm) and in 18% in the highest NT group (≥ 6.5 mm). Of the euploid fetuses with normal second-trimester ultrasound examination 96% were healthy at the discharge from the delivery hospital. During the follow-up (mean 6.5 years) neurodevelopmental impairment was detected in 29 (4.2%) and it was severe in 12 (1.7%). Major structural defects, severe neurodevelopmental impairment, or genetic disorders were detected in 54 cases (7%). Conclusion: One in five fetuses with increased NT (≥ 95th percentile) has chromosomal abnormalities and one in ten of the euploid fetuses has structural defects or genetic syndromes. Major health impairment (major structural defect, severe neurodevelopmental impairment, or genetic syndrome) is likely to be detected in 7% of euploid children with increased NT in the first-trimester screening but normal findings in the second-trimester screening. These results are helpful in counselling the parents when increased NT is detected.Tausta: Ensimmäisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimuksessa on mahdollista mitata sikiön niskaturvotus (NT). Lisääntyneen NT:n tiedetään liittyvän kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksiin sekä geneettisiin oireyhtymiin. NT-mittaus on osa kromosomipoikkeavuuksien nykyistä seulontamenetelmää. Pitkäaikaisia tutkimuksia neurologisesta ennusteesta lisääntyneen NT:n jälkeen kromosomistoltaan normaaleilla lapsilla on vain vähän. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa raskauden ennusteesta ja syntyneiden lasten pitkäaikaisennusteesta kun ensimmäisen raskauskolmanneksen seulontaultraäänitutkimuksessa on todettu lisääntynyt NT. Tutkimustietoa voidaan käyttää hyväksi neuvottaessa vanhempia tässä tilanteessa. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineiston muodostavat kaikki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Sikiölääketieteen keskukseen lisääntyneen NT:n vuoksi vuosina 2002 2007 lähetetyt sikiöt. Tiedot raskauden ennusteesta ja syntyneiden lasten terveydestä on kerätty potilasasiakirjoista ja kansallisista rekistereistä. Tulokset: Lisääntynyt NT todettiin 1063 sikiöllä. Kromosomipoikkeavuuksia oli 21 % ja raskauden tulos oli huono (keskeytys, keskenmeno, perinataalikuolema, sairaan lapsen syntymä) 30 % tapauksista. Raskauden keskeytyksiä tehtiin 20 % ja 3 % raskauksista meni kesken. Suotuisan raskausennusteen todennäköisyys laski NT:n paksuuntuessa: 92 % raskauksista alimmassa NT-ryhmässä (95 persentiiliä 3.4 mm) päättyi suotuisasti kun taas ylimmässä NT-ryhmässä (≥ 6.5 mm) vastaava osuus oli 18 %. Raskausennuste oli suotuisa 96 % niistä sikiöistä, joiden NT oli koholla, kromosomit normaalit ja toisen raskauskolmanneksen rakenneultraäänitutkimus oli normaali. Edellä mainitusta ryhmästä syntyneitä lapsia seurattiin keskimäärin 6.5 vuotta. Vaikeita rakennepoikkeavuuksia, vaikeaa neurologisen kehityksen häiriötä tai perinnöllisiä oireyhtymiä todettiin 7 %:lla näistä lapsista seurannan aikana. Johtopäätökset: Niskaturvotuksen ollessa lisääntynyt viidenneksellä sikiöistä todetaan kromosomipoikkeavuus ja kymmeneksellä kromosomistoltaan normaaleista sikiöistä todetaan rakennepoikkeavuus tai perinnöllinen oireyhtymä. Niistä kromosomistoltaan normaaleista lapsista, joiden NT oli sikiöaikana koholla mutta rakenneultraäänitutkimustulos oli normaali, 93 %:lla ei ollut merkittävää terveyshaittaa 6.5 vuoden seurannassa

Conoscopic interferometry of wafers for surface-acoustic wave devices

We show that in interpreting the conoscopic interference fringes, one should exercise care in employing approximate expressions which fail for certain crystal cuts. In this paper, we study 64°- and 128°-rotated Y-cut and Z-cut LiNbO3 wafers. We show that the error made in using the approximate formulae for the samples is more than 25% and that one has to use exact formulae in order to attain quantitative agreement with the experimental data.Peer reviewe

Sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta Suomessa

Teema : sikiölääketiede. English summaryPeer reviewe

Impact of simulation training on the management of shoulder dystocia and incidence of permanent brachial plexus birth injury : An observational study

Objective To study the impact of shoulder dystocia (SD) simulation training on the management of SD and the incidence of permanent brachial plexus birth injury (BPBI). Design Retrospective observational study. Setting Helsinki University Women's Hospital, Finland. Sample Deliveries with SD. Methods Multi-professional, regular and systematic simulation training for obstetric emergencies began in 2015, and SD was one of the main themes. A study was conducted to assess changes in SD management and the incidence of permanent BPBI. The study period was from 2010 to 2019; years 2010-2014 were considered the pre-training period and years 2015-2019 were considered the post-training period. Main outcome measures The primary outcome measure was the incidence of permanent BPBI after the implementation of systematic simulation training. Changes in the management of SD were also analysed. Results During the study period, 113 085 vertex deliveries were recorded. The incidence of major SD risk factors (gestational diabetes, induction of labour, vacuum extraction) increased and was significantly higher for each of these factors during the post-training period (p < 0.001). The incidence of SD also increased significantly (0.01% vs 0.3%, p < 0.001) during the study period, but the number of children with permanent BPBI decreased by 55% after the implementation of systematic simulation training (0.05% vs 0.02%, p < 0.001). The most significant change in the management of SD was the increased incidence of successful delivery of the posterior arm. Conclusions Systematic simulation-based training of midwives and doctors can translate into improved individual and team performance and can significantly reduce the incidence of permanent BPBI.Peer reviewe

Anaphylaxis in pregnancy : a population-based multinational European study

Anaphylaxis in pregnancy is a rare but severe complication for both mother and infant. Population-based data on anaphylaxis in pregnancy are lacking from mainland European countries. This multinational study presents the incidence, causative agents, management and maternal and infant outcomes of anaphylaxis in pregnancy. This descriptive multinational study used a combination of retrospective (Finnish medical registries) and prospective population-based studies (UK, France, Belgium and the Netherlands) to identify cases of anaphylaxis. Sixty-five cases were identified among 4,446,120 maternities (1.5 per 100,000 maternities; 95%CI 1.1-1.9). The incidence did not vary between countries. Approximately three-quarters of reactions occurred at the time of delivery. The most common causes were antibiotics in 27 women (43%), and anaesthetic agents in 11 women (17%; including neuromuscular blocking drugs, 7), which varied between countries. Anaphylaxis had very poor outcomes for one in seven mothers and one in seven babies; the maternal case fatality rate was 3.2% (95%CI 0.4-11.0) and the neonatal encephalopathy rate was 14.3% (95%CI 4.8-30.3). Across Europe, anaphylaxis related to pregnancy is rare despite having a multitude of causative agents and different antibiotic prophylaxis protocols.Peer reviewe

Sikiön lisääntynyt niskaturvotus ensimmäisessä seulontakaikututkimuksessa

Peer reviewe

Severe COVID-19 in pregnancy is almost exclusively limited to unvaccinated women - time for policies to change Comment

Non peer reviewe