Puolangan kirkonkylän asemakaava-alueen katujen kuntokartoitus

Työn tavoitteena oli tehdä Puolangan kunnalle kuntokartoitus, jonka pohjalta katujen korjaustoimenpiteet ja niihin varatut määrärahat voidaan kohdistaa niitä eniten tarvitseviin kohteisiin. Lisäksi oli ajatuksena, että tehdyn työn perusteella voidaan tulevaisuudessa suunnitella ja budjetoida toimenpiteitä paremmin ennakkoon. Opinnäytetyön yhteydessä saatiin kokonaiskuva katujen kunnosta sekä niiden korjaamiseksi tarvittavista euromääristä. Opinnäytetyö oli menetelmältään kuntokartoitus, joka suoritettiin tievideoinnin pohjalta. Videointi suoritettiin ajamalla kadut läpi autolla, johon oli kiinnitettynä kaksi kameraa, jotka kuvasivat tietä sekä ympäristöä. Samassa yhteydessä tehtiin muistiinpanoja, joita käytettiin videoiden lisäksi apuna kunnon arviointiin. Yhteenvetona opinnäytetyöstä voitiin päätellä Puolangan kirkonkylän asemakaava-alueen katujen kunnon olevan tyydyttävän ja hyvän välillä. Kaikkien vauri-oiden korjausten kustannusarvioksi tuli noin 500 000 €.The aim of the thesis was to make a condition assessment of streets for a municipality of Puolanka. Based on this survey, a repair work of the streets and its budgeting could be better planned in advance. The objective was to gain an overview of the condition of the streets and of the budget needed for repairing them. The condition assessment was made based on videos of the streets. The videos were taken with a car that had two cameras attached in it. A camera filmed a street and an environment. At the same time notes were taken. They were used to help making the condition assessment. As a result of the thesis it can be concluded that the condition of the streets is between satisfactory and good. The budget for repairing all the damages is about 500 000 €

Helsingin Longinojan vedenlaatu ja vedenlaadun alueellinen vaihtelu

Longinoja brook is one of the biggest brooks in Helsinki by catchment area and it is one of the most important spawning areas of brown trout (Salmo trutta) of River Vantaanjoki. The brook and its catchment have undergone significant changes in the process of industrialization and urbanization ever since the 19th century. In the 21st century Longinoja has been restored in order to improve habitats and spawning areas of bown trout, to prevent erosion and to increase the recreational and aesthetic value of the brook. The aim of the thesis was to study the changes in Longinoja's water quality in time and space, the loadings of its side ditches and the effect of land use on areal differences in water quality. The thesis was a part of a survey made by the City of Helsinki Environment Center. The water quality of Longinoja was monitored with an automatic probe 19.4.–6.10.2010 and 4.4.2011–10.1.2012, during which time water samples were collected in every 1–2 weeks. In addition water samples were collected four times a year from different parts of the catchment, in winter, spring, summer and fall in 2010 and 2011. Water quality and loadings of the side ditches and the effect of land use on areal differences in water quality were examined on the basis of water samples collected from the side ditches. Samples were collected four times during growth season in 2011 on rainy days. Intense changes in water quality during snowmelt and especially heavy rains are characteristic of Longinoja. Also hygienic water quality alters greatly. On the basis of median concentrations, the water quality was similar in 2010–2011 than in 2004. Only the concentrations of suspended solids and total phosphorus were clearly higher in 2010–2011 than in 2004. Concentration of phosphate was quite low in comparison with mean concentration of brooks in Helsinki. Compared with Finnish headwaters the conductivity and concentrations of nitrate, iron, copper, zinc and nickel are quite high in Longinoja as they are in other brooks in Helsinki. The loading of suspended solids in spring months is about 8 times greater in comparison with fall months and about 11 times greater in comparison with summer months. The loading of phosphorus in spring months is about 7 times greater compared with fall months and about 9 times greater compared with summer months. Estimated load of suspended solids in Longinoja in year 2011 was 17 100–17 900 kg/km²/y and load of phosphorus 32–34 kg/km²/y. Few relationships between water quality and land use were found because of small dataset. Only low density residential areas could be seen to increase concentration of suspended solids. The Helsinki-Malmi Airport seems to increase loading of nitrogen (TN, NO₃-N, NH₄-N) and nickel and the industrial area in Tattarisuo seems to cause loading of some oxygen consuming contaminants. Based on the results future restoration measures should be focused in the catchments of Longinoja's side ditches Suurmetsänoja, Teerikukonoja and Lentokentänoja. With increasing runoff loading of suspended solids and phosphorus from Suurmetsänoja, phosphate, zinc and copper from Teerikukonoja and suspended solids, nickel and nitrogen from Lentokentänoja is significant.Longinoja on valuma-alueen pinta-alaltaan yksi Helsingin suurimmista puroista ja yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen (Salmo trutta) kutualueista. Longinojan uomasto ja sen valuma-alue ovat muuttuneet huomattavasti Helsingin teollistumisen ja kaupungistumisen myötä aina 1800-luvun lopulta lähtien. 2000-luvulla Longinojaa on ryhdytty kunnostamaan ja ennallistamaan mm. meritaimenen elin- ja kutuympäristöjen parantamiseksi, eroosion ehkäisemiseksi ja puron maisemallisen- ja virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Longinojan vedenlaadun ajallista ja alueellista vaihtelua, sivuojien kuormitusta sekä maankäytön vaikutusta vedenlaadun alueellisiin eroihin. Tutkimus tehtiin osana Helsingin ympäristökeskuksen Longinojan erillisseurantaa. Longinojan pääuoman veden laatua tutkittiin jatkuvatoimisella mittalaitteella 19.4.–6.10.2010 ja 4.4.2011–10.1.2012, jona aikana haettiin myös vesinäytteitä 1–2 viikon välein. Lisäksi vedenlaadun alueellisten erojen selvittämiseksi haettiin neljästi vuodessa vesinäytteet eri puolilta valuma-aluetta: talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä 2010 ja 2011. Sivuojien veden laatua ja kuormitusta sekä maankäytön vaikutusta veden laadun alueellisiin eroihin tarkasteltiin Longinojan sivuojista otetuista näytteistä. Sivuojanäytteet haettiin sateisina päivinä neljästi kasvukaudella 2011. Longinojalle on ominaista voimakkaat veden laadun vaihtelut lumensulamisen ja etenkin voimakkaiden sateiden yhteydessä. Myös veden hygieeninen laatu vaihtelee huomattavasti. Longinojan vedenlaatu oli mediaanipitoisuuksia tarkastellen varsin samankaltainen vuosina 2010–2011 kuin vuonna 2004. Vain kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat selvästi suurempia vuosina 2010–2011 kuin vuonna 2004. Fosfaattifosforipitoisuus Longinojalla oli varsin alhainen Helsingin purojen keskipitoisuuteen nähden. Suomen latvapuroihin verrattuna Longinojan, kuten muidenkin Helsingin kaupunkipurojen sähkönjohtavuus, nitraattityppi, rauta-, kupari, sinkki- ja nikkelipitoisuus ovat varsin korkeita. Longinojan kiintoainekuormitus on kevätkuukausina noin 8-kertainen syyskuukausiin ja noin 11-kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Kokonaisfosforikuormitus kevätkuukausina on noin 7-kertainen syyskuukausiin ja noin 9-kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Longinojan arvioitu kiintoainekuorma vuonna 2011 oli 17 100–17 900 kg/km²/a ja fosforikuorma 32–34 kg/km²/a. Veden laadun ja maankäytön väliset yhteydet jäivät vähäisiksi pienestä havaintomäärästä johtuen. Vain väljästi asutuilla asuinalueilla voitiin havaita olevan veden kiintoainepitoisuutta kasvattava vaikutus. Malmin lentokenttä näyttäisi aiheuttavan typen (TN, NO₃-N, NH₄-N) ja nikkelin kuormitusta ja Tattarisuon teollisuusalue hapenkulutusta lisäävää haitta-ainekuormitusta. Tämän tutkimuksen perusteella kunnostustoimenpiteet kannattaisi jatkossa kohdentaa Suurmetsänojan, Teerikukonojan ja Lentokentänojan valuma-alueille, sillä valunnan voimistuessa Suurmetsänojasta aiheutuu Longinojaan merkittävää kiintoaine- ja fosforikuormitusta, Teerikukonojasta fosfaattifosfori-, sinkki- ja kuparikuormitusta sekä Lentokentänojasta kiintoaine-, nikkeli- ja typpikuormitusta

Lähiö ja kaupunki - asuinalueen rajat muutoksessa

Julkaisu on Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) -tutkimushankkeen loppuraportti. Hanke toteutettiin osana Ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelmaa 2013–2015, jonka tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta ja ehkäistä eriytymistä. Julkaisussa on johdannon lisäksi neljä artikkelia. Järjestyksessä ne käsittelevät arjen yhteisöllisyyden ja kohtaamispaikkojen problematiikkaa yhdyskuntasuunnittelussa, Espoon keskuksen elävöittämistä muun muassa täydennysrakentamisen keinoin, Pansio-Pernon kehittämisen kysymyksiä ja kehittämiseen ideoitua nk. pyöreän pöydän mallia, sekä lähiöistä käytävää keskustelua ja lähiöön liitettyjen kielteisten mielikuvien pysyvyyttä. Espoon keskus ja Turun Pansio-Perno olivat ELINAT-hankkeen konkreettisia kehittämiskohteita. Kumpikaan ei edusta perinteistä lähiötä vaan laajempaa ja historiallisista syistä erityislaatuista kokonaisuutta. Espoon keskus on alun perin suunniteltu usean lähiön aluekeskukseksi, mutta on jäänyt rakenteeltaan epäyhtenäiseksi. Pansion asutus puolestaan sai alkunsa laivanrakennuksen tarpeista sotakorvausteollisuuden osana, ja teollisuus hallitsee edelleen alueen maisemaa. Kaikkia artikkeleita yhdistävänä teemana ovatkin kysymykset siitä, mihin suuntaan lähiöt ja asuinalueet ovat muuttumassa, miten alueiden luonne voitaisiin tunnistaa paremmin ja miten asuinalueiden kehittämisessä voitaisiin vastata käynnissä olevaan muutokseen

Home 2040 - A Vision for Vartiosaari

The purpose of this thesis project is to design vision of a new sustainable residential area in Vartiosaari based on future megatrends and their effects on housing development. Vartiosaari is a 82-hectare island in eastern Helsinki. It is located in the midst of developed areas south of Tammisalo and between Laajasalo and Vuosaari. Vartiosaari lies on a 7-kilometre radius from the Helsinki city centre. The latest urban plan draft, made by the Helsinki City Planning department, permits construction in Vartiosaari. Even though there has been a lot of debate about developing the island, the plan is to build a marine-like housing area for 5000-7000 inhabitants. Vartiosaari is covered by a unique beautiful nature, and the destruction of the nature is the main reason for people to protest against the development of the island. Vartiosaari is already a special and unique place. This should be highlighted when designing and building the new residential area. Also the invaluable nature of the island should be preserved as much as possible. The island should not become a new anonymous concrete suburb. The identity of Vartiosaari could consist of maritime nature, strong sense of community and sustainability. The island could be a benchmark of ecological construction and sustainable living. In this thesis the future megatrends and challenges influencing housing development have been researched. The thesis also reflects what living in the future could be, and how a more sustainable way of living could be achieved. The written part also considers opportunities for sustainable development as well as future threats caused by western lifestyle. Furthermore, the thesis considers what are the sustainable lifestyles, what are the disadvantages and shortcomings of housing today, and what alternative ways of living could be offered. The written part also covers the background of planning in Vartiosaari. Finally, a conceptual case study for sustainable development in Vartiosaari is presented. The aim of the case study was to design dense variable wooden housing blocks with good connections to the surrounding nature. The block structure is multiform with different kinds of housing typologies. The number of floors in the blocks varies from one to five. The highest buildings are situated along the main street and near the main square. The main construction material is wood due to its ecological and aesthetic values. Wooden city structure will also create a marine village atmosphere which would fit to Vartiosaari.Diplomityön aiheena on ollut luoda visio kestävän kehityksen mukaisesta asuinalueesta Vartiosaareen pohjautuen analyysiin tulevaisuuden megatrendeistä ja niiden vaikutuksesta asuinrakentamiseen. Vartiosaari on noin 82 hehtaarin suuruinen saari itäisessä Helsingissä. Se sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta Tammisalon eteläpuolella, Laajasalon ja Vuosaaren välissä. Etäisyys Helsingin keskustasta linnuntietä on noin 7 kilometriä. Helsingin uusin yleiskaavaluonnos mahdollistaa Vartiosaareen rakentamisen. Saareen suunnitellaan merellinen asuinalue noin 5000-7000 asukkaalle. Saaren kehittäminen on herättänyt suurta keskustelua. Vartiosaaressa on ainutlaatuinen luonto, joka on säilynyt koskemattomana tähän päivään saakka. Saaren rakentamista on vastustettu luontoarvoihin vedoten. Vartiosaari on erityinen ja ainutlaatuinen paikka, mikä tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa uutta asuinaluetta. Myöskin kallisarvoista luontoa tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Vartiosaaresta ei pitäisi tulla uutta mitäänsanomatonta betonilähiötä. Vartiosaaren identiteetin vahvuuksina voisi olla merihenkisyys, yhteisöllisyys ja ekologisuus. Vartiosaari voisi olla uusi upea esimerkki ekologisesta rakentamisesta ja elämisestä. Tässä työssä on tutustuttu asuinrakentamiseen vaikuttaviin tulevaisuuden megatrendeihin, minkälaisia haasteita tulemme kohtaamaan tulevaisuudessa ja kuinka niihin voitaisiin varautua. Työssä on myös pohdittu, mitä asuminen tulevaisuudessa voisi olla ja millaisia ovat tulevaisuuden kestävät elämäntavat, mitä epäkohtia ja puutteita asumisessa on nykypäivänä ja millaisia uusia ratkaisuja asumiseen voitaisiin tarjota. Lisäksi kirjallinen osuus kertoo Vartiosaaresta sekä avaa suunnitelman lähtökohtia ja tavoitteita. Lopuksi esitetään konseptuaalinen kestävän kehityksen mukainen suunnitelma Vartiosaareen. Suunnitelman tavoitteena on ollut luoda tiivistä, vaihtelevaa puukerrostalokorttelia ja luoda hyvät yhteydet ympäröivään luontoon. Korttelirakenne on monimuotoinen ja koostuu erilaisista asuintypologioista. Umpikorttelit luovat suojaisan yhteisen sisäpihan ja mahdollistavat yhteisöllisen toiminnan. Kerroskorkeudet vaihtelevat yhdestä viiteen kerrokseen. Korkeimmat rakennukset ovat pääkadun ja aukion laidalla. Rakennusten päämateriaaliksi on valittu puu sen ekologisten ja esteettisten arvojen vuoksi. Puurakentaminen toisi myös merellistä saaristolaiskylä-tunnelmaa, joka soveltuisi Vartiosaareen

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kalleimpien asuinalueiden eroavaisuudet ja niiden syyt

Peer reviewe

Sairaanhoitajan työ Vaasan kaupungin avoterveydenhuollossa : Rekrytointimateriaalin tuottaminen Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle

Opinnäytetyön aihe saatiin Vaasan kaupungin sosiaali-ja terveysvirastolta. Aihe hyväksyttiin jouluna 2013 ja työsuunnitelma valmistui toukokuussa 2014. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa rekrytointimateriaalia (PowerPoint -esitys) Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle. Työn tavoitteena on antaa tietoa valmistuville sairaanhoitajille Vaasan kaupungin tarjoamista työpaikoista avoterveydenhuollossa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään Vaasan kaupungin avoterveydenhuollon työpaikkoja, sairaanhoitajan koulutusta ja työtä, sekä PowerPoint- ja videomateriaalin tuottamista. Työn keskeisiä käsitteitä ovat sairaanhoitaja, sairaanhoitajaopiskelija, työllistyminen, rekrytointi, Vaasan kaupunki, työnhakija ja työnantaja. Tämän työn tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa videoimalla avoterveydenhuollon sairaanhoitajia. Työn tekijät valitsivat työhön seitsemän Vaasan avoterveydenhuollon yksikköä, joista neljä osallistui videokuvaamiseen.The topic for this bachelor’s thesis was provided by the department of Social ser-vices and health in Vaasa. The topic was approved in December 2013 and a work plan was made in May 2014. The purpose of this bachelor’s thesis was to make recruitment material (PowerPoint presentation) for the Department of Social Ser-vices and Health in Vaasa. The aim is to provide information about the vacancies in the non-institutional health care offered by the city of Vaasa. The theoretical part deals with the vacancies city of Vaasa community-based jobs, the nursing education and the nurses´ work and producing PowerPoint and video material. The key concepts include a nurse, a nursing student, employment, re-cruitment, city of Vaasa, a job seeker and an employer. The material has been col-lected mainly by videotaping nurses working in the non-institutional health care. The employees chose seven units in the non-institutional health care of which four participated in the videotaping

Perunasyöpä

Maatalouden tutkimuskeskus. Kasvitautien tutkimuslaitos. TiedotevokKirjasto Aj-

Asuinalueen parannusopas

Tämä Asuinalueen parannusopas on Rakennusteollisuus RT:n koordinoiman Ketterä-tutkimushankkeen loppuraportti. Raportin tavoitteena on tuoda esiin näkökantoja ja menettelytapoja, joita voidaan hyödyntää asuinalueen parantamisessa ja kehittämisessä. Tutkimushankkeen primäärisenä tavoitteena oli kehittää asukasymmärrykseen perustuva asuinalueiden korjausmalli. Pääpaino oli siten alueiden fyysisen ympäristön parantamiseen liittyvissä näkökulmissa. Lisäksi hankkeen tavoitteina oli parantaa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten tietoisuutta niin korjausvaihtoehdoista kuin niiden kustannuksista ja saavutettavista hyödyistä sekä tukea asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa korjaushankkeiden käynnistämisessä. Tutkimushankkeen tarkastelukohteena oli Helsingissä sijaitseva Siltamäen asuinalue, joka koostuu vuosina 1968-1974 rakennetuista asunto-osakeyhtiöistä. Alueen rakennukset ovat jo teknisesti vanhentuneet, erityisesti LV-järjestelmät sekä julkisivut ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Myös alueella oleva ostoskeskus on rakenteellisesti erittäin huonossa kunnossa. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat joutuvat itse rahoittamaan vaadittavat korjaukset vaikka valtio on tukenut viime vuosina esimerkiksi energiakorjauksia. Mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja ovat perinteinen yhtiökohtainen lainoitus, yhtiövastikkeilla kerätyt ennakkosäästöt tai omaisuuden, kuten rakennusoikeuden, myyminen lisä- ja täydennysrakentamiselle. Varsinainen korjaushanke voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Toteutusmuodon valinnassa keskeistä on pohtia millainen toteutusmuoto täyttää tilaajan hankkeelle asettamat tavoitteet, sillä eri toteutusmuodoilla on erilaiset riskiprofiilit ja niiden ominaisuudet tukevat vaihtelevalla tavalla tavoitteiden saavuttamista. Tilaajana voi toimia yksittäinen taloyhtiö tai taloyhtiöiden muodostama yhteenliittymä. Keskeistä asuinalueen parantamisessa on, että alueen taloyhtiöt tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä hankkeen muodostamisessa. Alueellisella yhteistyöllä on mahdollista vaikuttaa hyvin voimakkaasti asuinalueen parantamiseen ja kehittämiseen yhteisen vision ja tahtotilan mukaisesti. Ilman yhteistä visiota ja tahtotilaa, koko alueen parantaminen jää väistämättä takaalalle kunkin taloyhtiön keskittyessä vain oman yhtiön rakenteellisiin korjauksiin. Yhteisesti muodostettu visio ja sen täyttämiseksi tehtävä ponnistus tuo myös yhteisiä etuja ja hyötyjä niin yksittäiselle osakkaalle, taloyhtiölle kuin myös yhteiskunnalle sekä ympäristölle