An Empirical Analysis of the Business Value of Open Source Infrastructure Technologies

Organizations are increasingly interested in exploring Free/Libre Open Source Software (FLOSS) based technologies as viable alternatives to proprietary or commercial solutions, but research on the business value of such technologies is lacking. In this paper, we contribute to this important, yet understudied, topic by examining the antecedents of the business value of open source infrastructure technologies. The paper puts forward a new model for explicating the organizational benefits of these technologies. Our findings suggest that in order to realize benefits from open source infrastructure technologies, organizations should have the human and technological capacities to absorb and utilize them as well as the ability to establish, maintain, and leverage ties with the technologies’ communities of developers and users. The paper focuses on open source databases (specifically, MySQL) as an instance of open source infrastructure technology. A PLS analysis of 149 responses from organizations that have implemented MySQL revealed that absorptive capacity for the database, ties with the technology’s user/developer community-of-practice, and an open source IT infrastructure that facilitates MySQL utilization explain about 20 per cent of the business value of the open source technology. These findings should help organizations realize the numerous potential benefits of open source technologies

Peppol-hankintasanomien käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa

Tämän tutkielman aiheena on Peppol-hankintasanomien käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät Suomen kuudessa suurimmassa kunnassa. Hankintasanomat ovat tilaus- ja toimitusprosesseissa käytettäviä rakenteellisessa ja koneellisesti käsiteltävässä muodossa olevia sanomia. Ne ovat organisaatioiden välisen tiedonsiirron välineitä, joita käytetään tuoteluetteloiden, tilauksien, tilausvahvistuksien ja toimituksien välittämiseen. Peppol (Pan-European Public Procurement Online, nykyään Peppol ilman yhteyttä julkisiin hankintoihin) on vuorostaan joukko teknisiä määritelmiä, joita voidaan käyttää sähköisessä hankinnassa ja liiketoimintatietoa välitettäessä. Hankintasanomien käyttöönotto on yksi Yrityksen Digitalous -hankkeen keskeisistä tavoitteista, ja Peppol-muotoiset tilaus- ja tilausvahvistussanomat on määrä ottaa käyttöön valtion hankintatoimessa 1.4.2024 alkaen. Tutkielman aiheen tutkiminen nähtiin tärkeäksi ensinnäkin sen takia, että käyttöönoton toivotaan laajentuvan kuntiin. Toiseksi aihetta ei ole vielä tutkittu, minkä takia tutkimukselle on suurta tarvetta. Suomen kuusi suurinta kuntaa valittiin tutkimuksen kohteeksi muun muassa sen takia, että ne ovat todennäköisesti ensimmäisiä kuntia, joihin mahdollinen käyttöönotto laajenee. Tällä hetkellä Peppol-hankintasanomien käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta tämä tilanne voi muuttua muiden Pohjoismaiden tapaan, ainakin julkishallinnossa. Peppol-hankintasanomien käyttöä voidaan velvoittaa lailla, mutta tämä ei yksinään varmista onnistunutta käyttöönottoa. Tämän takia on tärkeä selvittää edistäviä ja estäviä tekijöitä näissä kunnissa, minkä lisäksi muun muassa kartoitettiin niiden valmiutta ja päätöksentekoa. Nämä teemat laadittiin teorialähtöisesti aiemman tutkimuksen perusteella. Tutkimuksen teoriataustana toimi organisaatioiden välinen tiedonsiirtoon liittyvä kirjallisuus, ja sen teoreettisena viitekehyksenä oli innovaatioiden diffuusioteoria. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 22 asiantuntijaa. Suurin osa haastatteluista toteutettiin fokusryhmähaastatteluina, ja niitä järjestettiin kahdeksan kappaletta. Haastatteluissa esitetyt kysymykset liittyivät kolmeen eri teemaan, jotka ovat kuntien valmius, käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät sekä kuntien päätöksenteko. Tämän lisäksi haastatteluiden lopussa täytettyyn lyhyt kyselylomake liittyen Peppol-hankintasanomien käytön vaikutuksiin. Tutkimuksen perusteella kunnat lähestyvät Peppol-hankintasanomien käyttöönottoa hyvin käytännönläheisesti, ja ne painottavat sen suhteellista etua ja yhteensopivuutta. Lisäksi sen perusteella innovaation soveltuvuus riippuu innovaation koettujen ominaisuuksien lisäksi käyttöönoton koetuista ominaisuuksista. Kuntien valmius Peppol-hankintasanomien on teknisestä näkökulmasta riittävä, mutta niiden operatiivinen valmius ei välttämättä ole riittävä. Huolta herättivät etenkin käyttöönoton kustannukset ja toimittajien valmius. Tutkimuksessa nousi esille se, että käyttöönotosta ja sen toteutuksesta on hyvin erilaisia näkemyksiä. Lisäksi tietämys Peppol-hankintasanomista oli pitkälti vähäistä. Tämän tilanteen tutkielmassa annetut suositukset käytännön toiminnalle liittyivät Peppol-hankintasanomien käyttöönoton suhteelliseen etuun ja yhteensopivuuteen sekä Peppol-hankintasanomien käyttöönottoon liittyvään epävarmuuteen

Combining Capabilities: A Resource Based Model of ICT Advantage

Significant levels of interest and organisational spending on information and communication technologies (ICT's) have triggered debate as to whether these investments are worthwhile. While there has been some acknowledgement that investments result in positive returns, little is known about how ICT's may lead to competitive advantage. This thesis starts to inform this gap, by investigating how ICT's are combined with other organisational resources in the context of an exemplar organisation. The resource based view (RBV) is used as a framework to guide this study. The RBV is an appropriate lens to guide this research due to its focus on resources and capabilities as sources of advantage. This research employs an interpretive case study design based in an organisation with a long history of innovation and success with regard to ICT's. A grounded integrated model of advantage is presented based on two distinct groupings of integrated capabilities: lifecycle and embedded foundational capabilities. The integrated model of advantage, along with key actions outlined to support such capabilities, provides researchers and practitioners with a new way of understanding ICT based advantages. In essence, this research demonstrates how the total ownership of ICT's, within the case studied, presents a potential advantage. The advantage is realised through the combination of capabilities and the inclusive approach to ICT development employed in the case organisation. The research finds support from propositions of the RBV, in that the model demonstrates sources of advantage are based on organisational capabilities which are valuable, firm specific, and socially complex. As such, the integration of capabilities evident in the integrated model of advantage is a likely source of sustained competitive advantage. This means advantages gained from the integration of capabilities are not easily imitated or competed away. Furthermore, advantages have an even greater potential to be a source of sustained advantage than any single resource or capability. The research has important implications for theory and practice. While many individual sources of advantage have been empirically examined, this research provides one of the first in-depth case studies which identify integrated capabilities. Understanding such sources of advantage will help practitioners better understand and protect key organisational capabilities to sustain or extend competitive advantages

Infusion of information systems in the stockbroking sector

The Australian stockbroking sector has been at the forefront of integrating information systems (IS) in its daily operations. Trade and clearance account for a large percentage of processes undertaken in a brokerage house. Upon integration of IS, the trade and clearance processes of the sector were centralised and the institutional arrangements of the sector were transformed. Centralisation also meant that this large percentage of processes was directly controlled by the Australian Stock Exchange (ASX) and the Australian Securities and Investment Commission (ASIC). Although the integration of IS was intended to rationalise the trading regime and make the process of brokerage identical across the industry, there are many types of brokerage houses - each catering to a specific group of customers. This interplay between the intent to homogenise the sector by the regulatory authority and the move by the brokerage houses to strategically differentiate from peers motivated this research to explore the dynamics of the diffusion of IS adoption and its resultant structural changes in the stockbrokerage sector