Kuinka koukuttaa kuulija lähetysvirtaan? : näin pelot muuttuvat kuuntelukoukuksi YleX Etusivun Pelkolivessä

Selvitän opinnäytetyöni teoreettisessa osassa, minkälaista on hyvä ja koukuttava puffaaminen, eli sisällön eteenpäin myyminen radiossa. Opinnäytetyössä selvitän, millainen puffi toimii nuorisokanavalla ja miten kuuntelijan voi sitouttaa radiolähetyksen pariin. Lisäksi analysoin sitä, miksi on tärkeää, että kuuntelija luottaa juontajaan ja miten luottamusta voi rakentaa puffien avulla. Opinnäytetyöhön kuuluu projekti, joka on YleX Etusivuun toteutettava erikoislähetys Pelkolive. Tein lähetyksen Riina Lehtolan kanssa 1.11.2024. Se striimattiin sekä Yle Areenaan että tavalliseen radioon. Opinnäytetyöprosessi antoi mahdollisuuden kokeilla teoreettisen osan sisältöä ja oppeja käytännössä. Näin syntyi myös konkreettisia esimerkkejä siitä, minkälainen on laadukas, omakohtainen ja koukuttava puffi. Opinnäytetyön tekemisen aikana kävi ilmi, että puffaamista on tutkittu vähän. Haastattelin opinnäytetyötäni varten pitkän linjan toimittajaa Jenny Lehtistä. Lehtinen on työskennellyt radiojuontajana esimerkiksi YleX:llä ja Yle Suomella. Lisäksi hän on 3 työskennellyt YleX:llä PPP:n eli Poikeluksen, Pehkosen ja Parikan tuottajana. Hyödynsin haastattelusta saamiani tietoja opinnäytetyön tekstiosassa

Annual reports of the selectmen, treasurer, highway agent, the school board, and library committee of the town of Hampton for the year ending February 15, 1895.

This is an annual report containing vital statistics for a town/city in the state of New Hampshire

Historical biogeography and phylogeny of the pantropical Psychotrieae alliance (Rubiaceae), with particular emphasis on the Western Indian Ocean Region

Peer Reviewedhttps://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/141222/1/ajb21407.pd

Epäonnistunut sodanjulistus ja pullantuoksuiset äidit. Hyvä äitiys Äitien Sota -tv-sarjassa

This article explores the concept of a good mother in a reality tv-show called ”The war of the mothers”. It examines how this concept is constructed in the speech of the participants and how the program format guides these definitions. The article also discusses how the definitions relate to the theory of cruel optimism by Lauren Berlant (2011). This article is data based media analysis and the data consists of all ten episodes of the tv-show. In the programme good motherhood is defined through three intertwined virtues. They are genuine presence of the mother, family dinners and clean, child friendly home. Interestingly, the participants’ definitions carry a clear ambivalence. In each definition there can be found a contradiction and in these contradictions the cruel optimism becomes visible. Still, despite of the programme’s militant title, women are demanding mostly towards themselves. To each other, they appear friendly and understanding.Informaatioteknologian kehitys ja etenkin sosiaalisen median suosio on 2000-luvulta lähtien mahdollistanut äitien osallisuuden äitiyspuheeseen aiempaa laajemmin. Äitiys puhuttaa myös sosiaalisen median ulkopuolella. Tämä artikkeli pureutuu Liv-kanavan Äitien sota tosi-tv-ohjelmaan ja siinä tuotettuihin hyvän äitiyden määritelmiin. Pohdimme myös, miten Lauren Berlantin julman optimismin ajatus suhteutuu äitien tuottamiin hyvän äitiyden määrityksiin

Joukkoistamalla kuvatun dokumenttielokuvan tuotantoprosessi

Työssä tutkitaan kolmen joukkoistamalla kuvatun dokumenttielokuvan tuotantoprosessia. Elokuvien kuvaaminen on joukkoistettu elokuvan aiheen mukaisesti suurelle joukolle amatöörejä, jotka ovat suuremmaksi osaksi kuvanneet itseään. Tuotannon johtamisen ovat hoitaneet ammattilaiset. Tutkimuksessa mukana olevat elokuvat ovat yhtenä päivänä 192 maassa kuvattu Life in a day (2011) sekä kaksi Yleisradion rahoittamaa Suomessa tehtyä musiikin fanituksesta kertovaa elokuvaa Kuningas Matti ja ysäristit (2014) sekä To Nightwish with love (2016). Tutkimus käy läpi kunkin elokuvan tuotantoprosessin niiden tuotantojärjestyksessä, joka on ennakkovalmistelu – tuotanto – jälkituotanto – levitys. Kustakin tuotantovaiheesta on oma käsittelylukunsa ja ne käydään läpi yksityiskohtaisesti. Tutkimusaineisto koostuu tekijähaastatteluista, elokuvien joukkoistamiskampanjoista, itse elokuvista sekä elokuvista kirjoitetuista artikkeleista. Tutkimuskirjallisuus koostuu joukkoistamisen tutkimuksesta sekä Axel Brunsin käyttäjä-tuottajuuden käsitteestä. Tutkimuksessa kuvaillun tuotantometodin etuina ovat kuvaajilta tuleva parhaimmillaan poikkeuksellisen intiimi materiaal

Hyvää iltaa Yle Uutisista. : Digiajan uutistekstitys Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten uutistekstitystä eli suomenkielisten televisiouutisten ohjelmatekstitystä Suomessa tehdään. Tutkielman kirjoittamisen aikaan uutistekstitystä tehtiin ainoastaan Yleisradiossa. Tutkin uutistekstityksen työprosessia oman työni kautta. Lähdin liikkeelle perusmallista, jossa uutisteksti kulkee uutistoimitukselta uutistekstitykseen, missä se muokataan lähetettäviksi repliikeiksi, ja siitä edelleen repliikkien muodossa ohjelmatekstitystä käyttäville katsojille. Materiaalina olivat yhden työpäivän aikana lähetetyt tekstitetyt uutislähetykset sekä työn ohessa tekemäni muistiinpanot, joiden avulla tarkastelin työvaiheita retrospektiivisesti työajan ulkopuolella. Pyrin kuvaamaan työn eri vaiheita sekä yleisellä että osin myös repliikkitarkalla tasolla sekä tunnistamaan työn merkittävimpiä haasteita ja ongelmakohtia. Analysoin valikoituja uutisia työvuoron ajalta kahdessa eri pääkategoriassa, esimerkkeinä rutiinityöstä ja poikkeustapauksista. Kävin osan esimerkeistä läpi repliikkitasolla ja pohdin materiaalien pohjalta erilaisten ratkaisujen syitä. Kiinnitin huomiota myös siihen, montako kertaa mikäkin uutinen oli työn alla ja paljonko repliikkien muokkaukseen käytettiin aikaa. Poikkeustapausten kohdalla analysoin tapahtumien kulkua ja tarkastelin uutistekstittäjien toimintaa poikkeusten kohdalla. Tarkastelin myös uutistekstityksen työmäärää muuhun ohjelmatekstitykseen verrattuna. Analyysissa uutistekstityksen ongelmakohtina tai haasteina esille nousivat ajankäyttö ja turhaan tehty työ, spontaanin puheen ja käsikirjoittamattomien osuuksien tekstittäminen sekä tiedon kulku uutistoimitukselta uutistekstitykselle. Sama uutinen saattaa olla työn alla päivän aikana montakin kertaa, vaikka lähtötekstissä ei ole muutoksia. Tarkastuksia on kuitenkin tehtävä. Ajankäytön haasteessa avuksi voisi olla parempi kommunikaatio uutistoimituksen kanssa. Analyysissa nousi selkeästi esiin, että tiedonkulussa uutistoimitukselta uutistekstitykselle on huomattavasti parantamisen varaa. Tutkimus osoitti myös, että lähtökohtana pidetty yksisuuntainen malli ei täysin pidä paikkaansa. Todellisuudessa uutistekstityksellä on esittämääni perusmallia enemmän vuorovaikutusta uutistoimituksen kanssa. Koska uutistekstityksessä luetaan kaikki uutiset läpi niiden valmistuttua, se toimii oikolukupalveluna uutistoimitukselle, ja uutistekstityksen palautteeseen reagoidaan uutistoimituksessa. Täten uutistekstitys tuottaa lisäarvoa uutistoimitukselle ja myös tekstittämättömien uutisten katsojille

Sähköisen liiketoimintamallin komponentit ja kehityssuunnat -Tapaustutkimuksia Suomen verkkoruokakaupoista

TUTKIELMAN TAVOITTEET: Tämä tutkielma tunnistaa ensisijaisesti sähköisen liiketoimintamallin komponentit ja sen, mitkä komponenteista korostuvat erityisesti verkkoruokakaupoissa. Tämä tutkielma lisää siis ymmärrystä siitä, että minkälainen liiketoimintamalli soveltuisi parhaiten Suomen sähköiseen päivittäistavarakauppaan. Tutkielma tunnistaa myös verkkoruokakaupan nykyiset kehityssuunnat ja haasteet. LÄHDEAINEISTO: Tutkimus suoritetaan puolistrukturoitua haastattelumenetelmää käyttäen. Haastateltavien joukko koostuu kuuden eri yrityksen edustajista. Mukana tutkielmassa on kolme pientä verkkoruokakauppa yritystä, sekä kaksi ketjuliiketoimintaa harjoittavaa yritystä. Kuudes yritys toimii läheisessä yhteistyössä toisen ketjuliiketoiminta yrityksen kanssa. TULOKSET: Tutkielman tulosten mukaan verkkoruokakaupassa korostui viisi eri komponenttia, jotka ovat korostuneet myös aiemmassa tutkimuksessa liittyen sähköisiin liiketoimintamalleihin. Lisäksi tutkimuksen avulla saatiin selville neljä eri kehityssuuntaa, jotka liitetään nykyiseen verkkoruokakauppaan. Tutkielma tunnisti myös verkkoruokakaupan keskeiset haasteet

"Jos olisin itse toimittaja, niin pitäisin sitä varmaan vastenmielisenä." : terveys- ja hyvinvointiaikakauslehtien päätoimittajien käsityksiä piilomainonnasta

Journalistit ovat työstään vastuussa yleisölle. Yleisöllä on oikeus tietää, missä kulkee toimituksellisen ja kaupallisen aineiston raja, eikä luottamusta tähän rajanvetoon tule horjuttaa. Piilomainonta piirtää rajoja kuitenkin uuteen uskoon. Päätoimittajat ovat viime kädessä vastuussa viestimessään esiintyvästä teksti- ja piilomainonnasta, joten tarkastelen pro gradu -tutkielmassani päätoimittajien käsityksiä tästä ilmiöstä. Olen haastatellut viittä terveys- ja hyvinvointiaikakauslehden päätoimittajaa. Anonyymisti tehtyjen teemahaastattelujen kautta päätoimittajat kertoivat muun muassa mitä piilomainonta heidän mielestään on, miten sen muodostumista voi ehkäistä ja miten ongelmalliseksi he kokevat piilomainonnan alalla. Hyödynnän tutkielmassani fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografiassa tutkitaan tieteellisten totuuksien sijaan jonkin ihmisryhmän arkiajattelua ja ihmisten käsityksiä jostakin ilmiöstä. Käsitykset muodostuvat fenomenografiassa toisen asteen näkökulman kautta, eikä niiden oikeellisuutta punnita, mutta suhteutan joitakin päätoimittajien käsityksiä aiempaan tutkimukseen. Päätoimittajien käsitysten mukaan tuotteita ja palveluita esitellään lehdissä lukijoiden vuoksi. Tuotepalstat voidaan tavallaan mieltää tekstimainonnaksi, mutta journalistisen harkinnan perusteella lehteen nostetut tuotteet eivät ole tekstimainontaa. Merkittävän mainostajan tuotteilla on usein etuajo-oikeus juttuihin. Myöskään advertoriaalit ja kaupallisten kumppanien kanssa tehtävä yhteistyö eivät päätoimittajien käsitysten mukana ole piilomainontaa, kun niistä kerrotaan lukijoille avoimesti. Toimituksiin kohdistuu kovaa painetta mainostajien suunnalta, mutta päätäntävalta on päätoimittajien mukaan säilynyt toimituksissa. Raja juttujen ja mainosten välillä on päätoimittajien käsitysten mukaan yhä riittävän selvä, eikä piilomainonta ole alalla suuri ongelma. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja perinteisen ilmoitusmyynnin sakatessa mukaudutaan uudenlaisiin mainonnan ja yhteistyön muotoihin. Piilomainonta saattaa päätoimittajien mukaan yleistyä tulevaisuudessa, ja myös suhtautuminen sitä kohtaan voi muuttua sallivammaksi. Avoimuus yhteistyökuvioiden osalta vie päätoimittajien käsitysten mukaan pohjan piilomainonnalta. Myös toimittajien korkean moraalin sekä lukijoiden medialukutaidon luotetaan kitkevän piilomainonnan versoja. Liian huoleton suhtautuminen ilmiöön voi kuitenkin olla kohtalokasta, jos menetetään sekä luotettavuus lukijoiden silmissä että houkuttelevuus mainostajien näkökulmasta