EMOOTIOIDEN ROOLI SOSIAALISEN MEDIAN KOHUISSA : Tapaustutkimus Twitteristä

Verkostoista on tullut oleellinen osa modernia yhteiskuntaa ja monet sosiaalisen median palvelut ovat tehneet verkostoitumisesta tärkeän osan yhteiskuntaa ja päivittäistä kanssakäymistä. Sen myötä myös erilaiset kohut, liikkeet ja ilmiöt ovat saaneet alkunsa sosiaalisen median verkostoissa, joissa ne leviävät. Yksi näistä ilmiöistä on sosiaalisen median kohut ja kampanjat sekä niiden aiheuttamat reaktiot sosiaalisessa mediassa. Emootioiden roolia sosiaalisen median kohujen leviämisessä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu varsinkaan suomalaisten osalta. Tutkielmassa selvitetään kohujen aktiivisuuskauden pituutta sekä emootioiden muutosta keskustelujen aktiivisuuteen. Lisäksi selvitetään myös yksittäisten emootioiden muutosta keskustelun edetessä. Teoreettisena taustana toimii emootiotutkimus, joka auttaa ymmärtämään tunteiden tarttumisen mekanismeja sekä moderni konfliktiteoria, joka selvittää kohujen kasvuun ja laantumiseen vaikuttavia mekanismeja. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään Twitterin vuonna 2016-2017 paljon keskustelua herättäneitä aihetunnisteita, joista tutkimukseen on valittu kohujen osalta #teriniitti ja #haippirinki sekä kampanjoiden osalta #lääppijä. Menetelmänä on käytetty koneistettua ilmapiirianalyysia, koneistettua narratiivianalyysiä sekä kasvukäyrämalleja. Kasvukäyrämalleja on tulkittu keskimääräisillä marginaaliefekteillä. Tuloksista ilmenee, että kohujen aktiivisin vaihe on ensimmäisen päivän aikana, jonka jälkeen aktiivisuus laskee ja loppuu suurimmaksi osaksi neljännen päivän kohdalla. Yleisen ilmapiirin osalta kaikissa aihetunnisteissa negatiivisuus kasvoi aktiivisuuden vähentyessä. Myöskin yksittäisten tunteiden osalta negatiivisuus kasvoi keskustelijoiden vähentyessä. Poikkeuksena #lääppijä, jossa positiivisuus kasvoi aktiivisimmalla ajanjaksolla, myös keskustelun hiipuessa. Marginaaliefekteistä #lääppijän positiivisuuden kasvu oli ainoa tilastollisesti merkitsevä efekti. Kaiken kaikkiaan kuitenkin emootioiden vaihteluiden efektit jäivät hyvin pieniksi

Overview of RepLab 2012: Evaluating Online Reputation Management Systems

Abstract. This paper summarizes the goals, organization and results of the first RepLab competitive evaluation campaign for Online Reputation Management Systems (RepLab 2012). RepLab focused on the reputation of companies, and asked participant systems to annotate different types of information on tweets containing the names of several companies. Two tasks were proposed: a profiling task, where tweets had to be annotated for relevance and polarity for reputation, and a monitoring task, where tweets had to be clustered thematically and clusters had to be ordered by priority (for reputation management purposes). The gold standard con-sisted of annotations made by reputation management experts, a feature which turns the RepLab 2012 test collection in a useful source not only to evaluate systems, but also to reach a better understanding of the notions of polarity and priority in the context of reputation management

The Palgrave Handbook of Digital Russia Studies

This open access handbook presents a multidisciplinary and multifaceted perspective on how the ‘digital’ is simultaneously changing Russia and the research methods scholars use to study Russia. It provides a critical update on how Russian society, politics, economy, and culture are reconfigured in the context of ubiquitous connectivity and accounts for the political and societal responses to digitalization. In addition, it answers practical and methodological questions in handling Russian data and a wide array of digital methods. The volume makes a timely intervention in our understanding of the changing field of Russian Studies and is an essential guide for scholars, advanced undergraduate and graduate students studying Russia today

The Palgrave Handbook of Digital Russia Studies

This open access handbook presents a multidisciplinary and multifaceted perspective on how the ‘digital’ is simultaneously changing Russia and the research methods scholars use to study Russia. It provides a critical update on how Russian society, politics, economy, and culture are reconfigured in the context of ubiquitous connectivity and accounts for the political and societal responses to digitalization. In addition, it answers practical and methodological questions in handling Russian data and a wide array of digital methods. The volume makes a timely intervention in our understanding of the changing field of Russian Studies and is an essential guide for scholars, advanced undergraduate and graduate students studying Russia today