Enterprise App Stores for Mobile Applications - Development of a Benefits Framework

Mobile devices and apps have changed the way consumers perceive and use IT. As mobile apps are easy to use and to procure, they have begun to enter the corporate world “under the radar” outside of the control of the IT unit. Employees bring their own mobile devices (BYOD) and apps to do their work – which raises various problems. As a counter-measure, firms have launched BYOD programs and set up Enterprise App Stores (EAS) where their employees can install certified and licensed apps under the firm’s control. This paper aims to take a first step in scientifically exploring this new concept of EAS and exploratively develops a benefits framework which can serve as foundation for the conceptualization and empirical investigation of EAS value and adoption by future works

Ohjelmisto-omaisuuden hallinta suurissa yrityksissä

Ohjelmisto-omaisuuden hallinta on prosessi, jonka avulla yritykset hallinnoivat ja optimoivat ohjelmistojensa käyttöä. Se sisältää ohjelmistoinventaarion ylläpidon ja ohjelmistolisensoinnin seurannan. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että kaikki käytössä olevat ohjelmistot ovat asianmukaisesti lisensoituja. Sen hallinta auttaa yrityksiä välttämään oikeudellisia riskejä ja hallitsemaan IT-kustannuksia tehokkaammin. Ohjelmisto-omaisuuden hallinta on keskeistä yritysten strategisessa päätöksenteossa ja resurssien optimoinnissa. Se vaatii jatkuvaa seurantaa ja päivitystä vastaamaan yritysten muuttuvia tarpeita. Ohjelmisto-omaisuuden hallinnan tehokkuus yrityksissä perustuu sen kykyyn mukautua jatkuvasti muuttuvaan teknologiseen ympäristöön ja liiketoiminnan vaatimuksiin. Tämä prosessi kattaa ohjelmistoinventaarion ja lisensoinnin hallinnan lisäksi, myös ohjelmistojen elinkaaren hallinnan aina hankinnasta poistoon. Strateginen lähestymistapa tähän hallintaan mahdollistaa yrityksille paremman kontrollin IT-budjettiinsa. Näin varmistetaan, että ohjelmistoinvestoinnit tuottavat parhaan mahdollisen hyödyn. Keskeistä on myös ohjelmistojen käyttöasteen analysointi, joka auttaa tunnistamaan tarpeettomia ohjelmistoja ja eliminoimaan niistä aiheutuvat kustannukset. Yritykset hyödyntävät ohjelmisto-omaisuuden hallintaa myös riskienhallinnassa. Riskienhallinnalla vältetään lisensointiin ja yhteensopivuuteen liittyviä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa sekä taloudellista että oikeudellista haittaa. Tämän järjestelmällisen lähestymistavan avulla yritykset voivat lisätä IT-toimintansa läpinäkyvyyttä ja tehostaa päätöksentekoa ohjelmistoresurssien osalta. Ohjelmisto-omaisuuden hallintatyökalut auttavat ylläpitämään tarkkaa tietokantaa kaikista organisaation käyttämistä ohjelmistoista. Tunnistamalla käyttämättömät tai alikäytetyt ohjelmistot voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Lisäksi ne voivat tarjota ominaisuuksia, kuten automaattisen lisenssien seurannan ja vaatimustenmukaisuuden hallinnan. Näin voidaan varmistaa, että kaikki ohjelmistot ovat asianmukaisesti lisensoituja. Työkalut voivat myös tukea yritysten strategista päätöksentekoa, resurssien optimointia, tehostaa IT-budjetin hallintaa ja lisätä IT-toimintojen läpinäkyvyyttä

Strategic Sensemaking and Software Asset Management: Linkages Between Interpretation and Organizational Action

Software is a critical information technology (IT) asset as it plays a key role in the creation of organizational value and it ranks as the first or second most important IT budget disbursement. Organizations are expected to govern software to ensure its efficient use while protecting the copyright of software developers. Software asset management (SAM) focuses on the good governance and effective lifecycle management of software. SAM impacts the flexibility to support business strategies with software, and protects organizations against liability and security risks associated with software use. Since the 1990s, practitioners and scholars posit that SAM is a strategic issue that should be attended by top management. However, reports indicate that widespread SAM adoption is at early stages and a review of the literature reveals limited research on SAM. Studying SAM is relevant to practice and theory because it could explain the processes behind its adoption in organizations. Two different SAM actions are identified: Proactive and Reactive SAM. This study investigates the role of top managers and important antecedents of SAM actions. This investigation draws from strategic sensemaking to explain how top management team’s (TMT) interpretation of IS strategic issues (i.e., software asset issues) as an opportunity influences proactive SAM. It also draws from institutional theory as explanation of reactive SAM actions. Survey responses from 187 chief information officers were collected. The study used a scenario to elicit a strategic issue tested in three stages. In the first stage, scholars and practitioners validated the scenario and survey items. In the second, a pilot was conducted to validate the survey instrument and research model. In the third, a full-scale data collection and test of the research model was completed. Findings from this study indicate that TMT interpretation of SAM as an IS strategic issue influences the adoption of Proactive SAM. Also, coercive force has a direct influence on reactive SAM. This study contributes to the IS literature by developing an instrument to measure reactive and proactive SAM, identifying factors that influence TMT’s interpretation, and subsequent SAM action. For practice, the study corroborates the need to involve TMT in the SAM decision making processes because TMT interpretation is positively associated with the willingness to implement Proactive SAM