Kosteusvauriokorjausten lupamenettely

Kosteusvauriokorjausten lupamenettelyohjeen idea syntyi vuoden 2015 alussa Kosteus- ja hometalkoiden ohjaus-ryhmässä. Rakennustarkastusyhdistys nimesi ohje-ehdotukselle ohjausryhmän v. 2015 myöhemmin keväällä ja hanke sovittiin ympäristöministeriölle tehtäväksi ns. ”kummihankkeeksi”. Selvitystehtävän päätavoitteena oli määritellä ohjeet, milloin lainsäädäntö edellyttää, että kosteusvaurion korjaustyölle on haettava rakennuslupa. Toiseksi tavoitteeksi asetettiin rakennusvalvonnan roolin selkeyttäminen rakennusterveyteen liittyvissä viranomaistehtävissä ja lupamenettelyn ohjaustyökalujen kehittäminen sisäilmaongelmien korjaushankkeisiin. Selvitystyössä koottiin rakennusterveyteen ja rakennuslupakäsittelyyn liittyvä lainsäädäntö sekä olevaa ohjeistusta ja kannanottoja rakennusvalvonnoille kuntakuntaisten asiakasohjeiden jatkovalmistelun tarpeisiin. Alan toimijoiden haastatteluissa korostui, että viranomaisvalvonnan avulla voidaan merkittävästi parantaa ja varmistaa korjausra-kentamisen laatua. On vaadittava kunkin suunnittelutehtävän vaativuuteen suhteutettuja kelpoisia suunnittelijoita ja vastaavia työnjohtajia ja selvitysten laatijoiksi vain päteviä asiantuntijoita. Myös lupapäätösten, suunnitelmien ja tarkastusasiakirjojen säilytys julkisessa arkistossa todettiin tuovan lupamenettelyyn läpinäkyvyyttä ja korjaushankkeeseen laatua. Tuloksena syntyi nelikohtainen arviointimalli, jonka avulla asiakas ja rakennusvalvonta voivat linjata, milloin koste-usvauriokorjaus tarvitsee rakennuslupamenettelyn ja milloin lupaa ei tarvita. Liitteiden 2 ja 3 avulla peruskäsitteitä avataan lukijoille ja liitteen 4 kysymykset johdattavat aiheen käsittelyyn esimerkiksi sisäilmatyöryhmissä tai seminaareissa.The purpose of this final project was to provide guidelines for building permits for moisture damage renovation. The idea of creating this procedure manual for Building Permits for Moisture Damage appeared in 2015 after which the Finnish Building Inspection Association named the Steering Group for the project. The purpose of the project was to create guidelines for the use of the Ministry of the Environment. The main objective was to define guide-lines when law requires that a building permit must be applied for moisture damage repair work. The second pur-pose was to clarify the role of the building control authorities in the licensing procedure and the development of tools for the control of indoor air problems. In reparation projects all the involved parties are required to have diverse skills and knowledge regarding indoor air quality. It was discovered in the interviews with the actors of the field that the regulatory control can be used to ensure the quality of refurbishment projects. In permitted repair projects, the authority supervision at building control commission can assure that each project is planned by proficient project planners and that the initial investigation has been performed by proficient personnel. Storing permit decisions, plans, and inspection documents in public archives contributes to transparency and quality of the projects and the permitting processes. As a result of this study was a four-point assessment model by which the customer and the building permitting office can determine when a permit is needed. The study presented the relevant construction legislation to the topic

Pääurakoitsijan päiväkirja: Linjasaneerausprojekti ja sen haasteiden hallinta

Tässä työssä tarkastellaan pääurakoitsijan tehtäviä ja vastuuta linjasaneerausprojektissa. Työn tavoitteena oli selvittää, miten pääurakoitsija huolehtii projektin eri vaiheista ja mitä haasteita työssä voi kohdata. Samalla pohditaan, miten näitä haasteita on mahdollista ratkaista käytännössä. Opinnäytetyö perustuu käytännön kokemuksiin sekä dokumentteihin, joita kerättiin projektin aikana. Työssä hyödynnettiin myös laadullista tutkimusmenetelmää, jotta saatiin mahdollisimman tarkka kokonaiskuva projektin kulusta. Päivittäiset havainnot ja keskustelut eri osapuolten kanssa auttoivat tuomaan esiin projektin tärkeimmät ongelmakohdat. Linjasaneerauksen aikana merkittävimmät haasteet liittyivät puutteellisiin suunnitelmiin, urakkasopimukseen sekä myöhään tehtyyn asbestikartoitukseen. Nämä tekijät aiheuttivat viivästyksiä ja tilaajalle lisäkustannuksia. Työssä korostetaan myös, miten tärkeää on tiedottaa asukkaille projektin etenemisestä ja asumiseen liittyvistä vaikutuksista. Lopuksi työssä todettiin, että hyvä suunnittelu ja kokeneen rakennuttajakonsultin osallistuminen ovat keskeisiä asioita, jotta linjasaneerausprojekti sujuisi mahdollisimman tehokkaasti. Ne auttavat myös ehkäisemään odottamattomia ongelmia ja vähentämään projektin aikana syntyviä lisäkustannuksia

LVI-laskentapaketit linjasaneeraustyömaille

Opinnäytetyön aiheena oli LVI-laskentapakettien tekeminen linjasaneeraus työmaille. Toimeksiantajana toimi Kvartti Putkiremontti Oy. Opinnäytetyön ta voitteena oli tehdä Fondion-ohjelman laskentakirjastoon LVI-laskentapaketit linjasaneeraustyömaiden laskentaan. Tarjouslaskentaan haluttiin työkalut, jotta laskenta nopeutuisi ja virheiden määrä vähenisi. Laskentapakettien ta voitteena on myös helpottaa budjetin luomista työn toteutusvaiheessa. Teoriaosiossa käytiin läpi yleisesti tarjouslaskentaa, linjasaneerauksia, putki remontteja, Fondion-järjestelmää ja JCAD-ohjelmaa. Laskentapaketit luotiin LVI-suunnitelmien, aikaisempien kohteiden ja haastat telun avulla. Lisäksi apuna käytettiin myös työehtosopimuksen normituntimää riä ja tukkuliikkeiden tarvikeluetteloja. Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin yritykselle kattava LVI-laskentakirjasto, jonka avulla tarjouslaskenta toimii sujuvasti. Pakettien muodostaminen osoitti, että Fondion-järjestelmä on loistava työkalu tarjouslaskentaan ja koko yrityk sen projektinhallintaan

Horizontal diaphragms of residential multi storey houses between 1890 and 1960 and their repairs

Tässä diplomityössä on tutkittu välipohjarakenteita vuosina 1890-1960 rakennetuissa kivirakenteisissa asuinkerrostaloissa ja niiden korjaamista erityisesti linjasaneeraushankkeiden yhteydessä. Työn tavoitteena on valmiiden suunnitteluratkaisujen kokoaminen tyypillisiin suunnittelutilanteisiin. Tyypillisten suunnittelutilanteiden kartoittamiseksi tehtiin tapaustutkimuksia eri kohteesta. Välipohjatyypeistä vanhin ja esiintymiseltään harvinaisin on puupalkisto, jota on käytetty ennen vuotta 1905 rakennetuissa asuinkerrostaloissa, joita löytyy vain Helsingin keskustan alueelta. Materiaalina puu on altis lahovaurioille ja rakenteena puupalkistoa ei ole alun perin suunniteltu märkätiloihin. Teräspalkistot ovat tyypillisiä välipohjia vuosien 1905-1915 rakennuksissa. Teräspalkistoon liittyy tavallisesti betoninen alalaatta, jonka paksuus, raudoitus ja kantavuusominaisuudet vaihtelevat. Teräskannattajien ongelma on niiden huono palonkestävyys, erityisesti jos palkki tai sen alalaippa on suojaamaton. Alalaattapalkisto yleistyi vuoteen 1920 mennessä. Työläästi toteutettava rakenne säästi betonia ja terästä. Pitkän aikakautensa ansiosta se on hyvin yleinen rakenne helsinkiläisissä asuinkerrostaloissa. Alalaattapalkiston korvasi massiivilaatta vasta pula-ajan loputtua vuonna 1952. Tapaustutkimusten perusteella tyypillisiä välipohjiin liittyviä suunnittelutilanteita ovat uuden pintalaatan rakentaminen, välipohjatäytteiden vaihtaminen ja erilaiset kantavaan rakenteeseen kohdistuvat korjaukset ja vahvistukset. Korjausrakentamista koskevat määräykset vaativat, että rakenteen ominaisuuksia ei saa heikentää. Ominaisuuksista on huomioitava rakenteellisen kantavuuden lisäksi myös erityisesti äänen- ja paloneristävyysominaisuudet. Palkistorakenteisissa välipohjissa pintalaatta voidaan rakentaa levytyksen varaan ja palkkien kantamaksi tai täytteiden varaan alalaatalle kannatettuna. Täytteiden varaan valaminen vaatii painumatonta täyttöä ja alalaatalle kannattaminen osittain kantavaa alalaattaa. Puupalkistoissa laatta on aina kannatettava suoraan palkeille. Pintalaatta on erotettava täytteistä ja kantavista palkeista esimerkiksi suodatinkankaalla. Massiivilaatan ja ylälaatallisten palkistojen tapauksissa pintalaatta valetaan kantavan betonipinnan tai siihen asennettujen eristeiden päälle. Välipohjien täytöistä vaihdetaan märkätiloissa orgaaniset ja kuivissa tiloissa vaurioituneet täytöt. Märkätiloihin uudet täytteet valitaan kevytsoran, kevytbetonimurskeen ja vaahtolasin väliltä. Teräspalkistoihin sekä täytteen varaan kannatetuille pintalaatoille suositellaan tämän työn pohjalta vaahtolasia. Kantavien rakenteiden vahvistaminen tai korjaaminen vaatii aina tapauskohtaista suunnittelua eikä näistä tilanteista siksi voitu tämän työn puitteissa osoittaa valmiita ratkaisuvaihtoehtoja.This master thesis studies horizontal diaphragms of residential multi storey houses built between 1890 and1960 and repairs of these structures with pipeline renovation projects. The aim of this study is to provide design solutions for typical design situations. To identify the typical design situations case studies were done. In 1890-1960 the floor structured used were timber beams, steel beams, upstand beams and solid concrete slabs. Timber beams are oldest and most rare of these structures and they are used before 1905. In Helsinki houses this old are found only in the centrum. As material wood is vulnerable to rot damage and the structure is not originally designed to support bathrooms. Steel beam structures were built between 1905 and 1915. They are usually combined with concrete slab, which properties vary. Problem with steel beams are their poor fire resistance, especially if the beam or its lower flange is exposed. Upstand beams became common by 1920. As structure it is arduous to build but saves materials. Because of the long period of time, upstand beams are very common structure in Helsinki. It was replaced by solid concrete slabs in 1952 when shortage of materials ended. Based on the case studies typical design situations include construction of a new surface slab, changing the floor fillings and strengthening of the load bearing structure. The renovation regulations require that the properties of the structures must not be weakened. In addition to load bearing capacity these properties include for example sound and fire proofing. In floors with beam structures the new surface slab can be built on either plates supported by the beams or on the fillings supported by the lower slab. The second option requires unyielding fillings and loadbearing lower slab. With timber beams the slab is always supported by the beams and not the fillings. The surface slab should be separated from the fillings and beams by filter cloth or such. With solid slabs and beam structures with upper slabs the surface slab can be constructed on top of the load bearing structure or on insulation layer. Old fillings of the floor structures should be changed if they are damaged or if they are organic in sanitary rooms. For steel beams foam glass is recommended for fillings. Strengthening and repairs of load bearing structures always require case-specific design and therefore within this work no ready solutions can be given

Planning of a business process for a corporation's property development

Tämän diplomityön päätavoitteena on rakennuskonsernin kiinteistöliiketoimintaprosessin kehittäminen erityisesti kohdekonsernin tapauksessa. Kohdekonsernin toimitilojen kiinteistökehitysliiketoimintaa ohjataan kiinteistöliiketoimintaprosessina. Kirjallisuustutkimus kohdistettiin prosessijohtamisen, liiketoimintaprosessien kehittämisen ja kiinteistökehitysliiketoiminnan teoreettisiin malleihin, konsepteihin ja periaatteisiin. Tutkimuksen empiirinen tarkastelu tehtiin toimintatutkimuksena, joka sisälsi kohdekonsernin kiinteistöliiketoimintaprosessin nykytilan analyysin, uusien toimintaratkaisujen suunnittelun ja niiden testauksen. Prosessin nykytilaa analysoitiin pääosin haastattelemalla konsernin sisäisiä asiantuntijoita. Asiantuntijoiden kanssa järjestetyissä työkokouksissa etsittiin prosessissa ilmenneisiin ongelmiin ratkaisuja, joiden pohjalta uusia toimintaratkaisuja pääosin suunniteltiin. Uusia toimintaratkaisuja testattiin haastattelemalla konsernin johtajia. Lisäksi suunniteltiin toimintaohjeita ja lomakkeita. Kiinteistöliiketoimintaprosessin roolijako on määritelty uudelleen ja tehtävien suoritusvastuut on määritelty uusille rooleille. Prosessin tehtävät on suunniteltu uudelleen ottaen huomioon prosessille asetetut tavoitteet. Rajapinnat on määritelty selkeästi prosessin osapuolten välillä. Merkittävänä tuloksena on markkinoinnin ja suunnittelun osa-alueiden tehtäviin liittyvien vastuiden määrittäminen kaksiportaisesti. Tämän kaksiportaisen vastuunjaon myötä uusissa toimintaratkaisuissa on täsmennetty maakuntahankkeisiin sisältyvien tehtävien jako kiinteistöliiketoimintaorganisaation ja yksikön vastuulle. Lisäksi kiinteistöliiketoiminnan tuomia erityispiirteitä työmaalle selvitettiin konsernin sisäisten asiantuntijoiden haastatteluilla. Merkittävimpänä erityispiirteenä todettiin olevan tuotanto-organisaation osallistuminen suunnittelun ohjaukseen. Tutkimuksen tulokset ovat ratkaisuja pääosin kohdekonsernin sisäisiin toimintatapoihin, joten nämä tulokset ovat suoraan sovellettavissa vain kohdekonsernin tapauksessa. Työn päätavoite saavutettiin siinä laajuudessa, joka oli mahdollista toteuttaa tutkimuksen tavoitteeksi asetetussa aikataulussa. Laaditut ratkaisut on suunniteltu sisällytettäväksi kohdekonsernin kiinteistöliiketoimintaprosessiin. Kohdekonsernin kiinteistöliiketoimintaprosessin jatkokehittämiseksi tehdyt ehdotukset koskevat uusien toimintaratkaisujen jalkauttamista, tämän kehitystyön ulkopuolelle rajattujen prosessin tapahtumien kehittämistä sekä toimintaohjeiden ja lomakkeiden täydentämistä. Laajemmin Suomen kiinteistökehitysmarkkinoiden osalta ehdotetaan jatkotutkimuksen kohdentamista mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita liittyy vanhojen, tyhjillään olevien toimitilojen kiinteistönjalostukseen ja erityisesti käyttötarkoituksen muuttamiseen

Kokonaissuunnittelun kehittäminen linjasaneeraustoimeksiannossa

Insinöörityön tarkoituksena on kehittää Sweco Taloyhtiöpalveluiden toimintatapoja yrityksen yleisimmässä toimeksiannossa, linjasaneerauskohteessa. Sweco Taloyhtiöpalvelut on Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n yksi tulosyksiköistä, joka kuuluu kokonaisuudessaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, Sweco AB:hen. Sweco-konserni on arvostettu maailmanlaajuinen rakennetun ympäristön ja teollisuuden asiantuntijayritys, joka toimii noin seitsemässäkymmenessä maassa. Linjasaneeraushanke on taloudellisesti ja ajankestollisesti tarkasteltuna taloyhtiöiden suurin saneeraus, jossa uusitaan talotekniikka (käyttövesiverkosto, ilmanvaihto, sähkötekniikka ja lämpöverkosto) joko niin sanotulla perinteisellä menetelmällä vanhoille sijainnilleen tai erilaisilla uusilla menetelmillä, kuten sukittamalla tai asentamalla runkolinjat uusille sijainneille. Talotekniikan elinkaaren katsotaan kestävän keskimäärin 50 vuotta, joten tällä hetkellä saneerataan kasvavalla tahdilla 1960–1970-lukujen kerrostaloja. Tuona ajankohtana oli maaltamuutto ja asuntoja tehtiin suuria määriä; syntyi ns. lähiörakentaminen. 2010- ja 2020-luvuilla puolet koko maan kerrostalokannasta tullee kohtaamaan linjasaneeraushankkeen. Tämä merkittävä kasvu korjausrakentamisessa lisää myös konsulttiyritysten vastuuta kyetä vastaamaan kysyntään, joka puolestaan ohjaa palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen jatkuvasti. Sweco Taloyhtiöpalveluiden strategiana on tarjota kokonaissuunnittelupalvelua saman katon alta. Tätä suunnitteluprosessia on tavoitteena kehittää kustannustehokkaammaksi, kuitenkin asiakkaiden kokemusten tai suunnittelun laadun kärsimättä. Insinöörityössä on esitetty kokonaissuunnittelupalvelun kehitysideoita sekä entisiä ja tulevia toimintamalleja asiantuntijayrityksessä. Osa tässä työssä mainituista toimintamalleista on insinöörityön luomisen aikana otettu jo yrityksessä käyttöön, osa taas on raakamalleja, joita tullaan jatkokehittämään vielä työn jälkeen.The aim of the final year project was to develop the planning process of a consulting company by unifying its operations for a pipe renovation project, both economically and duration-wise the biggest renovation that a property goes through. The consulting company wanted to prepare for the rising demand of pipe renovations caused by the fact that the properties built during the building boom of 1960’s and 1970’s are likely to face a pipe renovation project in the near future. In order to meet the demand, the services had to be made more cost-effective without any loss of quality or decreased customer satisfaction. The final year project started when several departments of the company had been merged. To support the integration, common operating models had to be created. The operating models presented in this Bachelor’s thesis were developed in cooperation with the management team and various designers, both interviewed and met with. This Bachelor’s thesis presents ideas for developing the company’s current way of operating and suggestions for new operating models. Some of the proposals mentioned in this thesis have already been taken for company use, while some are raw models that will be developed further

Eri urakkamuodot perinteisessä linjasaneeraushankkeessa eri osapuolten näkökulmasta

Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää perinteisen linjasaneeraushankkeen eri osapuolten näkemyksiä eri urakkamuotoihin. Näkemyksiä kartoitettiin haastattelemalla hankkeen aikana eri rooleissa toimivia henkilöitä. Insinöörityön tilaaja on suunnittelu- ja konsulttialan yritys Vahanen PRO Oy. Insinöörityö koostui kirjallisuustutkielmasta ja haastatteluista. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin linjasaneeraushankkeen eri vaiheisiin, urakkamuotoihin, toteutusmuodon valintaan ja hankkeen osapuoliin. Kirjallisuusosion lähdeaineistona käytettiin alan kirjallisuutta ja linjasaneeraushankkeisiin liittyvää tiedotusmateriaalia. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluilla selvitettiin eri urakkamuotojen soveltuvuutta linjasaneeraushankkeen toteutusmuodoksi. Tarkastelun kohteena olivat kokonaishintaurakka, kokonaisvastuurakentaminen, tavoitehintaurakka ja allianssi. Toteuttajatahojen näkemyksiä edustivat isännöitsijä, projektipäällikkö, valvoja, suunnittelijat, pääurakoitsija ja aliurakoitsijat. Haastateltavat toivat näkemyksiään esille siltä osin, kuin he olivat itse olleet mukana eri urakkamuodoilla toteutetuissa hankkeissa. Tilaajanäkökulmaa tutkimuksessa edustivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja hallituksen jäsen. Tilaajilla ei luonnollisestikaan ollut kokemusta kuin siitä urakkamuodosta, jolla heidän edustamassaan taloyhtiössä linjasaneeraushanke oli toteutettu. Heiltä kysyttiin, millä perustella kyseinen urakkamuoto oli valikoitunut heidän taloyhtiönsä toteutusmuodoksi. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, miten hanke oli heidän mielestään kyseisellä urakkamuodolla onnistunut. Linjasaneeraushankkeita tehdään Suomessa edelleen määrällisesti paljon, vaikka vuosisadan alkupuoliskon taloyhtiöissä remontit alkavatkin olla jo takanapäin. Tällä hetkellä korjaustyön alla ovat pääasiassa 1960–70-luvulla rakennetut taloyhtiöt. Perinteisen kokonaishintaurakan todettiin olevan yhä suosituin linjasaneeraushankkeiden urakkamuoto, mutta yhteistoimintamallien määrä oli kasvussa. Kokonaishintaurakkaa suosittiin sopimusmallin selkeyden ja tunnettuuden vuoksi. Tavoitehintaurakan ja allianssin etuja olivat yhteistoiminta ja kokonaishintaurakkaa lyhyempi läpimenoaika.The purpose of this Bachelor’s thesis was to explore the views of the various parties in a replumbing project to the selection of the method of procurement. The thesis was based on literature and interviews. The literature discussed the phases of a replumbing project, methods of procurement and their selection, and the parties of a replumbing project. The interview data was gathered though individual interviews with people with various roles in a project. The interviews were to determine the suitability of a fixed-price contract, design-and-build contract, target-price contract and an alliance for replumbing projects. The serviced providers interviewed were housing managers, project managers, supervisors, designers, general contractors and subcontractors, commenting the procurement methods they had been involved in. The interviewed customers were chairs of the boards of housing companies and a board member with experience only of the method used at their respective housing companies. They explained why they had selected the specific method and how the project had succeeded. The conventional fixed-price contract was found to be the preferred method of procurement in replumbing projects because of its clarity and familiarity, but the number of alliancetype arrangements was growing. The benefits of target-price contracts and alliances included cooperation and shorter throughput time compared to the fixed-price contract. Cooperation between designers and contractors will help to find effective solutions and savings that are acceptable to all parties

Linjasaneeraushanke, toimintatapa ja laatu

Opinnäytetyö on laadittu Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:lle, linjasaneeraushankkeisiin liittyvien rakennuttamispalveluiden kehitystarpeisiin. Työn tavoitteena oli laatia linjasaneeraushankkeen läpivientiprosessiin toimintatapamalli, toteutuneisiin linjasaneeraushankkeisiin kohdistetun selvitystyön perusteella. Linjasaneeraushanke on kokonaisvaltainen korjausrakentamisprojekti, jossa kiinteistön käyttäjät ovat hyvin keskeisessä roolissa, ja joka kattaa koko kiinteistön ja teknisestä toteutustavasta riippuen käytännössä kiinteistön kaikki tilakokonaisuudet. Linjasaneeraus on tämän johdosta kiinteistön kannalta yksi merkittävimmistä peruskorjaushankkeista teknisesti, taloudellisesti ja hallinnollisesti. Työn tarkoituksena on antaa lukijalle kattava käsitys linjasaneeraushankkeiden hallinnollisten ja teknisten menetelmien vaikutuksesta hankeprosessin onnistumiseen. Tutkimustyö suoritettiin toteutuneisiin linjasaneerauskohteisiin kohdistetuilla asukaskyselyillä. Linjasaneeraushankkeisiin liittyen on myös yhä enemmän nykypäivänä keskitytty yleisellä taholla, joten tutkimuksessa oli tarkoituksenmukaista tarkastella järjestetyn käyttäjäkyselyn lisäksi myös muiden tahojen suorittamista tutkimuksista saatuja tuloksia. Tutkimuksen avulla selvitettiin linjasaneeraushankkeiden nykytilannetta sekä hankkeisiin liittyviä kehitystarpeita. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että suurimmat putkistoremontteihin liittyvät ongelmat johtuvat hankkeiden epämääräisyydestä, johtamisen ja vastuiden rajauksien puutteesta, epäasianmukaisesta toiminnasta urakan aikana ja tiedon välityksen puutteesta kaikille osapuolille ymmärrettävästi. Työn tuloksena laadittiin linjasaneeraushankkeen toimintatapamalli, prosessikaavioineen ja projektiorganisaatioon liittyvien tahojen ja henkilöiden tehtäväkuvauksineen

Asuntoyhtiön linjasaneeraushanke - esimerkki hankkeen toteuttamisesta

Tämän opinnäytetyön aiheena on prosessikuvaus linjasaneerauksen toteuttamisesta. Työssä käydään askel askeleelta läpi asiat, jotka tulee huomioida hankkeen suunnittelusta lähtien onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Linjasaneeraushankkeessa tulee noudattaa useita viranomaisten määräyksiä, jotka vaativat tiettyjä informointi- ja päätöksentekomenettelyitä hankkeen onnistumisen kannalta. Työssäni olen pyrkinyt selostamaan taloyhtiön hallinnon toimintaa ja sen vastuuta, kun ryhdytään linjasaneeraushankkeeseen. Opinnäytetyö koostuu yleisestä prosessikuvausosasta, jota voi soveltaa yleisesti linjasaneeraushankkeissa, sekä todellisesta linjasaneeraushankkeesta, jota olen seurannut. Koska tämän opinnäytetyön tulee olla valmis huhtikuussa 2011 ja linjasaneeraushanke kulkee oman aikataulunsa mukaan, rajoittuu opinnäytetyö niin, että hankkeen tapahtumia selostetaan linjasaneerausurakan toteuttamispäätökseen asti. Taloyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa huhtikuussa 2011 osakkaat päättävät toteutetaanko suunnitelmat vai ei.I detta examensarbete görs en processbeskrivning för en linjesanering. Allt som bör beaktas presenteras steg för steg. I ett linjesaneringsprojekt bör flera krav från myndigheternas sida beaktas. Dessa krav gör att olika principer för beslutsfattande och information bör följas för att projektet kan nå ett lyckat slutresultat. Även husbolagets styrelse och dess ansvar behandlas. Vid sidan av processbeskrivningen presenteras också ett verkligt fall. Arbetet begränsas till en del av tidsbristen för linjesaneringen. Projektet beskrivs fram till husbolagets bolagsstämma, där det skall fattas beslut om projektet godkänns av aktieägarna i bolaget eller inte. Därmed uteblir byggskedet för det verkliga projektets del.The objective of this thesis is to present the renovation process that describes how the pipe replacement can be implemented. Step by step the study goes by through the things that always should be considered to ensure a successful outcome. Pipe renovation projects must comply with the requirements of a number of authorities, who require a certain decision and informing procedure to achieve a successful outcome. In this work, I have tried to describe the work of the housing association board and its responsibility in a pipeline renovation project. The thesis consists of a general description of how to manage all kinds of pipeline renovation projects. In this study I also have an example of a real pipeline renovation case that I have observed. Since the thesis has to be completed in April 2011, I have to set a limit. The real case that I have been following is described until the point where the shareholders have to decide if they want to implement the pipeline renovation. A general description of the process has been made throughout the pipeline renovation project from start to finish. The decision to implement the pipeline renovation and the implementation itself concerning the actual project are not described in this thesis

Kokemuksia taloyhtiöiden linjasaneeraushankkeista

Oulun ammattikorkeakoulu (YAMK) Rakennustekniikka, korjausrakentaminen Tekijä(t): Jorma Jurmu Opinnäytetyön nimi: Kokemuksia linjasaneeraushankkeista Työn ohjaaja(t): Martti Hekkanen, lehtori, OAMK Antti J. Karjalainen, Markku Estola, WSP Finland Oy, Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy 2016 Sivumäärä: 100 + 5 liitettä Linjasaneeraus on laaja kiinteistön teknisten järjestelmien korjaushanke. Linjasaneeraushanke voidaan toteuttaa monella tapaa. Tässä työssä on käyty yleisellä tasolla läpi linjasaneeraushankkeen keskeiset asiat aina aloituksesta toteutusvaiheen alkuun. Ydinajatus työssä on ollut tarkastella erityisesti viemärijärjestelmien erilaisia korjaustapoja projektikokemusten ja toteutetuissa hankkeissa mukana olleiden isännöitsijöiden, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kokemusten pohjalta. Työn tavoitteena oli laatia kirjallisuuskatsauksen, projektikokemusten sekä tutkimusaineiston avulla tiivis tietopaketti linjasaneeraushankkeista WSP:n rakennuttamisyksikön palvelutarjontaan. Työn tarkoituksena oli kokemusten pohjalta kehittää työkaluja linjasaneeraushankkeiden laadun parantamiseen ja hankkeiden tehostamiseen. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella keskeisimpiä painopisteitä linjasaneeraushankkeiden kehittämisessä ovat huolellinen ja pitkäjänteinen lähtötietoaineiston hankinta, tilaajan tarpeiden ja tavoitteiden laatiminen yhdessä rakennuttajakonsultin kanssa sekä suunnitteluvaiheessa suunnitelmien huolellinen läpikäynti ja yhteensovittaminen pääsuunnittelijan avustuksella. Työn tuloksena kehiteltiin hankkeen aloitusvaiheeseen toimenpideluettelo tilaajalle, mutta myös tarkastuskortti konsultille selkiyttämään hankkeen alussa ja hankkeen aikana selvitettäviä asioita, toimimaan muistin apuna sekä parantamaan hankkeen esiselvitys- ja suunnitteluvaiheessa esille tulleita haasteita.Oulu University of Applied Sciences Civil Engineering, reconstruction Author(s): Jorma Jurmu Title of thesis: Experiences Of Pipeline Renovation in Residential Buildings Supervisor(s): Martti Hekkanen, Senior Lecturer, OUAS, Antti J. Karjalainen, Markku Estola WSP Finland Oy Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2016 Pages: 100 + 5 appendices A pipeline renovation is a large project of the techinal systems in properties, and it is possible to implement them in many different ways. The focus in this project has been to find out different key issues for a pipeline renovation. The key issues have been reflected through some experiences of realized projects and interviews of the experts. The targets for this work have been to help the company of WSP to improve systems and services in daily projects with the pipeline renovation. In this way it is believable to achieve higher quality in both efficiency and customer satisfaction. On the basis of the results of this thesis, the main task in developing a pipeline renovation is meticulous and patient design, including, for example, acquiring the source information, setting the goals together with the clients, designers and other authorities. As a result of this work, a list about how to carry out such a large project was created for future use. The check-list will help to improve the ability to prioritize the things to be carried out in this kind of project. The check-list will help to work in different challenges in this kind of project