Tulevaisuudentutkimus tutuksi – perusteita ja menetelmiä

Tässä artikkelissa vertaillaan asiantuntijavaltaisen Delfoi-menetelmän ja maallikkovaltaiseen joukkoistamiseen menetelmän välisiä eroja sekä määritellään näitä yhdistävän Joukkoistamis-Delfoi- menetelmän (engl. Crowdsourcing-Delphi) käsite. Tämän lisäksi esitellään erilaisia Joukkoistamis-Delfoi menetelmien tutkimusstrategiayhdistelmiä. Tämän artikkelin sisältö jakautuu seuraaviin osioihin: (1) Joukkoistamis- ja (2) Delfoi -käsitteiden määrittäminen ja menetelmä varianttien esittely, (3) Delfoi- ja joukkoistamis-menetelmien keskeisten eroavaisuuksien tunnistaminen, (4) Joukkoistamis-Delfoi -menetelmän varianttien esittely ja niiden osalta hyödyt ja haitat, (5) Visuaalinen viitekehyksen määrittäminen, jonka avulla voidaan evaluoida Joukkoistamis-Delfoi -tutkimusstrategioita sekä viitekehyksen toimivuuden esittely käytännön esimerkkien avulla ja lopuksi (5) artikkelin yhteenveto.</p

Suomen tulevaisuuden kasvu- ja liiketoimintapotentiaalit. Teknologiakehitys ja innovaatioiden uudenlaiset käyttömahdollisuudet kuluttajille ja liiketoiminnalle

Suomen tulevaisuuden visiot ja tärkeimmät innovatiiviset kasvualueet ja tulevaisuuden hyvinvointi Suomessa” -hanke on tutkinut Suomen tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia ja Suomen kilpailukyvylle tärkeimpiä tulevaisuuden teknologisia innovaatiota ja kasvualueita. Tutkimuksessa on mitattu uusien teknologioiden tärkeyttä Suomelle ja vaikutuksia yhteiskuntaan, elämän laatuun ja kulutustottumuksiin. Tutkimuksessa tuli esiin noin pari tuhatta uusien teknologioiden kuluttajatuotteiden ideaa. Samoin tutkittiin teknologioiden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, talouskasvuun ja yrittäjyyteen, sekä työn luonteeseen että työllisyyden parantamiseen. Tutkimme myös Suomen hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyviä asioita. Nykypäivänä Internetin uusi kehitysaalto Internet of Things (IoT) on vahvasti käynnissä ja COVID-19 -viruksen takia etätyöt ovat arkipäivää eikä harvojen etuoikeus.Hanke tukee työpaikkojen luomista ja uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönottoa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Suomalaisen yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten tarpeisiin. Paljon on panostettu erilaisten teknologioiden kehittämiseen, mutta mitkä ovat kuluttajan ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä sovelluksia ja tuotteita. Hanke tutkii uusia käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia ja uusia pienyritysmahdollisuuksia mm. nanoteknologialle, robotiikalle, aurinkopaneeleille, RFID-koodille, nelikoptereille, internetille ja verkostoituneille älysovelluksille: mm. vanhustenhoidossa, ikääntyvien ihmisten palveluissa, yhteiskunnan palveluissa, älyvaatteissa, energian säästössä, kestävässä kehityksessä (mm. aurinkopaneelien laajempi ja uudenlainen käyttö), sekä ekologisuudessa ja energiatehokkuudessa kuljetusalalla.Tutkimus toteutettiin Tieto ja palvelujohtamisen laitoksella, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa osana Manufacturing 4.0 -hanketta.</p

Suomen tulevaisuuden kasvu- ja liiketoimintapotentiaalit. Teknologiakehitys ja innovaatioiden uudenlaiset käyttömahdollisuudet kuluttajille ja liiketoiminnalle

Suomen tulevaisuuden visiot ja tärkeimmät innovatiiviset kasvualueet ja tulevaisuuden hyvinvointi Suomessa” -hanke on tutkinut Suomen tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalia ja Suomen kilpailukyvylle tärkeimpiä tulevaisuuden teknologisia innovaatiota ja kasvualueita. Tutkimuksessa on mitattu uusien teknologioiden tärkeyttä Suomelle ja vaikutuksia yhteiskuntaan, elämän laatuun ja kulutustottumuksiin. Tutkimuksessa tuli esiin noin pari tuhatta uusien teknologioiden kuluttajatuotteiden ideaa. Samoin tutkittiin teknologioiden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, talouskasvuun ja yrittäjyyteen, sekä työn luonteeseen että työllisyyden parantamiseen. Tutkimme myös Suomen hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyviä asioita. Nykypäivänä Internetin uusi kehitysaalto Internet of Things (IoT) on vahvasti käynnissä ja COVID-19 -viruksen takia etätyöt ovat arkipäivää eikä harvojen etuoikeus. Hanke tukee työpaikkojen luomista ja uuden teknologian ja innovaatioiden käyttöönottoa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Suomalaisen yhteiskunnan, tutkijoiden ja yritysten tarpeisiin. Paljon on panostettu erilaisten teknologioiden kehittämiseen, mutta mitkä ovat kuluttajan ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä sovelluksia ja tuotteita. Hanke tutkii uusia käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia ja uusia pienyritysmahdollisuuksia mm. nanoteknologialle, robotiikalle, aurinkopaneeleille, RFID-koodille, nelikoptereille, internetille ja verkostoituneille älysovelluksille: mm. vanhustenhoidossa, ikääntyvien ihmisten palveluissa, yhteiskunnan palveluissa, älyvaatteissa, energian säästössä, kestävässä kehityksessä (mm. aurinkopaneelien laajempi ja uudenlainen käyttö), sekä ekologisuudessa ja energiatehokkuudessa kuljetusalalla. Tutkimus toteutettiin Tieto ja palvelujohtamisen laitoksella, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa osana Manufacturing 4.0 -hanketta

How to stress-test EU policies: Building a more resilient Europe for tomorrow

Policy-makers are seeking to 'future proof' policies in order to be better prepared for disruptive and unanticipated events. The application of foresight methods such as stress-testing can help achieve this goal. This study introduces a methodology for the European Parliament to stress-test legislation. The method can be integrated into existing law-making and scrutiny processes in the European Parliament. It draws on lessons learnt and recommendations stemming from independent research that encompassed a comprehensive review of reports and research studies, and in-depth research on four countries (Finland, the Netherlands, New Zealand and the United Kingdom), as well as a pilot-test for three policy areas (robotics and artificial intelligence, information and consultation of workers, and competition policy – State aid). </p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tässä oppikirjan artikkelissa kuvataan ennakointia yleisesti ja sitä, kuinka ennakointityöskentelyä voi ottaa osaksi oman organisaation toimintaa. Ennakointi on erilaista erilaisissa organisaatioissa (vrt. pk-yritys, julkisorganisaatio, alue-ennakoija tai järjestö), mutta tietyt prosessin piirteet ovat yhteisiä. Suomessa yhteisöllinen ennakointi (kunnat, valtionhallinto, yritykset, järjestöt) on vakiintunutta ja olennainen osa päätöksentekoa ja EU:ssakin ennakointi on yksi toiminnan suunnittelun kulmakivistä. Kannattaa siis ennakkoluulottomasti tutustua myös eri alojen ja erilaisten toimijoiden tapoihin toteuttaa ennakointia. Tässä artikkelissa ei käydä teoreettista keskustelua ennakointiparadigmoista tai ennakoinnin kytkeytymisestä erilaisiin tieteenaloihin (esim. liiketaloustieteisiin tai psykologiaan), vaan tarkoitus on auttaa aloittelevaa ennakoijaa pohtimaan, kuinka toteuttaa ennakointityöskentelyä omassa yhteisössään.</p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tämä artikkeli kuvaa käytännönläheisesti, miten tulevaisuusskenaarioita tehdään tulevaisuustaulukkomenetelmän avulla. Skenaariot ovat uskottavia kuvauksia jostakin tulevaisuuden tilasta ja siihen johtavista tapahtumien kulusta. Skenaarioiden suurin arvo piilee niiden kyvyssä auttaa meitä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia ja tätä kautta tuottaa meille tulevaisuuslähtöistä tietoa nykyhetken päätöksentekoa ja toimintaa varten. Artikkeli esittelee menetelmän ja työkalut, jonka avulla kuka tahansa voi luoda skenaarioita ja hyödyntää niitä omassa elämässään. Artikkelin ensimmäisessä luvussa käydään läpi perusasioita skenaarioista eli mitä ne ovat, miksi niitä käytetään ja miten niitä tehdään. Toisessa luvussa kuvataan skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä kuuden eri vaiheen avulla. Viimeisessä luvussa annetaan vinkit, miten lukija voi aloittaa oman tutkimusmatkansa tulevaisuuksiin.</p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuusklinikka on tulevaisuusverstaasta kehitetty erityisellä tavalla räätälöity vuorovaikutteinen tulevaisuustyöskentelyn muoto. Kyseessä on metodi, mutta kokonaisuus on luonteeltaan metodinen prosessi, jossa hyödynnetään muitakin ennakointimetodeja. Tulevaisuusklinikkaan kuuluvat tietyt perusosiot, jotka muodostavat tulevaisuusklinikan perusrungon. Nämä perusosiot ovat edellytyksenä sille, että tulevaisuustyöskentelyä voidaan kutsua tulevaisuusklinikaksi. Tulevaisuusklinikka alkaa aina tulevaisuusprovokaatiolla ja sen kuluessa osallistujille näytetään niin sanottu tulevaisuusikkuna. Itse työskentelyvaiheessa painopiste on muutoksen tunnistamisessa: uusissa ilmiöissä, heikoissa signaaleissa, villeissä korteissa ja mustissa joutsenissa sekä koko yhteiskunnan radikaaleissa innovaatioissa ja transformaatioissa. Tulevaisuusklinikassa käytetään tyypillisesti tulevaisuuspyöriä ja PESTEC-tulevaisuustaulukoita. Lopputuloksena syntyy innovaatioaiheita ja konkreettisia aloitteitakin, joita osallistujat voivat lähteä viemään eteenpäin omissa organisaatioissaan. Konsepti on kuitenkin joustava eli tulevaisuusklinikkaprosessia voi räätälöidä tarkoituksenmukaisesti käsiteltävän aiheen, osallistujakokoonpanon ja tuloksille asetettujen tavoitteiden mukaan.</p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuusajattelussa tarvitaan mielikuvitusta ja luovuutta, jotta voidaan luodata tulevaisuuden näkymiä mahdollisimman avoimesti, laajasti, rohkeasti ja yllättävälläkin tavalla. Tällaisesta tulevaisuuden ennakoinnista voi syntyä innovaatioita. Luovuus ja innovaatio ovat kuitenkin eri asioita. Luovuus on se hedelmällinen maaperä, josta innovaatiot kumpuavat. Innovaatioita syntyy siellä, missä luovuuden ilmaisemiselle ja kehittämiselle annetaan aikaa ja tilaa. Jatkuvan kiireen ja tehokkuusajattelun puristuksessa työssä jaksaminen ja henkinen uusiutuminen vaarantuvat. Innovaatiohakuisissa yrityksissä ja työorganisaatioissa kiinnitetään kasvavaa huomiota työympäristöjen muokkaamiseen vuorovaikutteisuutta ja luovuutta tukevaksi. Suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa on kuitenkin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia luovien ja innovatiivisten työympäristöjen kehittämiseksi. Luova tulevaisuustila (engl. Creative Foresight Space, CFS) on uusi konsepti, jossa kehitetään luovuusajatteluun kannustavaa tilaa samanaikaisesti tulevaisuusajattelua stimuloivaksi – fyysiset, virtuaaliset, digitaaliset ja sosiaaliset elementit yhdistäväksi hybriditilaksi. Luovan tulevaisuustilan käsitteeseen kytkeytyy transmediaalisen ennakoinnin ajatus eli tulevaisuuden luotaaminen monien kanavien, medioiden ja etenkin taiteen keinoin.</p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

”Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä’ on tarkoitettu Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian oppimateriaaliksi, mutta myös palvelemaan kaikkia tulevaisuudentutkimuksesta kiinnostuneita. Kirja koostuu 36 artikkelista, joiden kirjoittamiseen on osallistunut mittava joukko suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen tämän hetken kärkinimiä. Teos on jaettu kolmeen temaattiseen osaan, joista ensimmäisessä tutustutaan tulevaisuudentutkimuksen filosofiaan, tietokäsitykseen ja rooliin tieteiden kentässä. Toisessa osassa tutustutaan tulevaisuudentutkimuksen laajaan menetelmäkenttään ja menetelmien erilaisiin sovelluksiin. Oppikirjan viimeisessä osassa tarkastellaan suomalaisen kansallisen ennakointijärjestelmän nykytilaa ja kehittämistä ja eräitä tulevaisuudentutkimuksen kentällä nousussa olevia teemoja sekä pohditaan alan tulevaisuudennäkymi

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuuskuva on tulevaisuudentutkimuksen keskeinen käsite. Yksinkertaistettunase tarkoittaa ihmisen tai yhteisön kuvamaista ajatuskokonaisuutta tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvavoi kuvata millaista tulevaisuutta tahansa: tulevaisuus voi olla kaukainentai läheinen, mahdollinen tai mahdoton, toivottu tai epätoivottu, todennäköinen tai epätodennäköinen. Tavoitteenamme on tässä artikkelissa kuvata käsitteen syntyhistoriaa sekä empiirisiä sovelluksia. Artikkelin johdantoluvussa määrittelemme tulevaisuuskuvan käsitteen lyhyesti ja avaamme sen roolia tulevaisuudentutkimuksessa. Toisessa luvussa perehdymme tarkemmin erilaisiin tulevaisuuskuvan määritelmiin. Kolmannessa luvussa tutustumme erilaisiin tulevaisuuskuvatyyppeihin. Neljännessä luvussa esittelemme esimerkkitutkimuksia, joissa hyödynnetään tulevaisuuskuvan käsitettä. Artikkelin kahteen viimeiseen lukuun olemme koonneet avainhuomioita ja vinkkejä tulevaisuuskuvatutkimukseen.</p