Human bocaviruses : common but not widely known

Human bocavirus 1 (HBoV1), belonging to the Parvoviridae family was discovered in 2005 in nasopharyngeal samples from children with respiratory tract infections (RTIs). Three additional bocaviruses, HBoV2-4, were discovered in 2009-2010. These viruses have mainly been found in faecal samples, and their role in human diseases is still uncertain. HBoV1 causes a wide spectrum of respiratory diseases in children including common cold, acute otitis media, pneumonia, bronchiolitis and asthma exacerbations. HBoV1 DNA can persist in airway secretions for months after an acute infection. Consequently, acute HBoV1 infection cannot be diagnosed with standard DNA PCR; quantitative PCR and serology are better diagnostic approaches. Because of their high clinical specificity, diagnostic developments such as HBoV1 mRNA and antigen detection have shown promising results. This review summarizes the knowledge on human bocaviruses, with special focus on HBoV1.Ihmisen bokavirus 1 (hBoV1), joka kuuluu Parvovirusten sukuun, löydettiin vuonna 2005 ylähengitystieinfektioita sairastaneiden lasten nenänielunäytteistä. Kirjallisuuskatsaus tiivistää ajankohtaista tietoa bokaviruksien genomista ja rakenteesta, epidemiologiasta, esiintyvyydestä muiden virusinfektioiden yhteydessä, transmissiosta, patogeneesistä, persistenssistä, diagnostiikasta, kliinisestä kuvasta, vakavan hBoV1-infektion riskitekijöistä sekä hoidosta. Katsaus on jatkoa työryhmän aiemmalle kirjallisuuskatsaukselle, jossa tarkastelun kohteena olivat ennen 23.5.2011 ilmestyneet bokavirusta koskevat julkaisut. Tämä tutkielma perustuu 508:aan aikavälillä 23.5.2011–30.4.2018 julkaistuun PubMed-tietokannassa oleviin englanninkieliseen artikkeliin, jotka löydettiin hakusanalla ”bocavirus”. Näistä artikkeleista valikoitiin merkittävät molekyylitason tutkimukset, jotka sisälsivät uutta tietoa bokaviruksen biologiasta tai diagnostiikasta. Lisäksi katsaukseen sisällytettiin kliiniset tutkimukset, joissa otoskoko oli vähintään 100 tai tutkimus sisälsi muuten arvokasta tietoa, kuten ainutlaatuisia tutkimusmenetelmiä tai potilasryhmiä. Katsaukseen valikoituneista tutkimuksista ilmenee, että hBoV1 on yleinen ylähengitystieinfektioiden aiheuttaja lapsilla. hBoV2-4 löydettiin vuosina 2009–2010. Näitä viruksia esiintyy pääasiassa ulostenäytteissä ja niiden merkitys sairauksien aiheuttajana on vielä epäselvä. hBoV1 aiheuttaa lapsilla useita eri hengitystieinfektioiden taudinkuvia, joihin kuuluvat tavallinen flunssa, akuutti välikorvatulehdus, keuhkokuume, bronkioliitti, toistuva uloshengitys-vaikeus ja astman pahenemisvaihe. hBoV1-DNA:ta voi esiintyä hengitysteiden eritteissä kuukausia akuutin infektion jälkeen. Tämän vuoksi akuutin hBoV1-infektion diagnosoinnissa ei voida käyttää tavallista DNA-PCR-menetelmää. Diagnostiikassa tarkempia menetelmiä ovat kvantitatiivinen PCR sekä serologia. Uusilla tutkimusmenetelmillä, kuten hBoV1-mRNA -tunnistuksella ja hbov1-antigeenintunnistuksella on saatu lupaavia tuloksia. Menetelmien kliininen spesifisyys on tarkempi. Akuutin hBoV1-infektion diagnosoimiseksi suositellaan kirjallisuuskatsauksen perusteella, että ainakin kahden seuraavista kriteereistä tulisi täyttyä: suuri DNA-määrä tai mRNA:n esiintyminen nenänielueritteissä sekä positiivinen IgM, matala IgG-aviditeetti tai nelinkertainen IgG-tason kasvu pariseeruminäytteissä