Naturalis Historia, Reconstructed

When Pliny the Elder wrote Naturalis Historia around 70 A.D., the idea of natural history contained and connected biology, geology, and mineralogy with the history of painting and sculpture. Art was an extension of the natural world as its materials were extracted from plants, animals, and, particularly, mined and quarried pigments, stone, and metals. In my developing body of work, Incidents of Naturalis Historia, Reconstructed, I combine wasps’ nests, architectural fragments, and other found objects excavated from my surrounding environment with elements of glass that resemble lichen, crystallization, and geologic specimens. These works simulate artifacts of an alternative history; one in which the divergent histories of art, craft, biology, and geology are again united

Historia

Aplicar los contenidos mínimos de nivel medio correspondientes a la asignatura Historia de tercer año en todos los establecimientos dependientes del Consejo Nacional de Educación Técnica, de la Dirección Nacional de Educación Media y Superior, de la Superintendencia Nacional de Educación Privada, de la Dirección Nacional de Educación Artística y de la Dirección Nacional de Educación Agropecuari

Den sinnliga kulturhistorien : En inledning

Non peer reviewe

Le comte Carl Fredrik Scheffer, traducteur des physiocrates français et promoteur de la monarchie renforcée en Suède

Peer reviewe

Diversidad dentro de un orden. Privatización, producción forestal y represión en los montes públicos españoles, 1859-1926

La política forestal puesta en marcha en la España de 1859 a 1926 fue muy ambiciosa. Procuró la privatización de buena parte de los espacios que habian sido públicos y creó, a la vez, un nuevo patrimonio forestal público, cuya gestión contempló una creciente privatización de sus aprovechamientos. Por ello, su aplicación en territorios natural, económica y socialmente distintos, dio lugar a resultados muy diferentes, provocó rechazo, generó conflictos y obligó a que la represión fuese su acompañante indispensable. Una represión cuya orientación no fue azarosa, Sino complementaria del proceso de privatización de la propiedad y del acceso a los frutos de los montes públicos. En este articulo, a fin de demostrarlo, hemos abordado conjuntamente lo que nos parecen exponentes idóneos de ambos fenómenos. Hemos optado, de un lado, por mostrar el citado proceso de privatización en sus dimensiones espacial y temporal, asi como por establecer las pautas de la especialización productiva del monte que siguió siendo público, determinantes de los estimulas a la privatización de sus esquilmos y relevantes, a nuestro juicio, para entender cómo se orientó la represión. Por otro, tras recapitular la problemática de la guarda y custodia de la propiedad forestal pública en el periodo en cuestión, incluidos los cambios habidos en la legislación penal sobre montes, hemos considerado la distribución, también temporal y espacial, de las denuncias efectuadas por la Guardia Civil entre 1877 y 1910. Por último, hemos analizado conjuntamente los elementos presentados.The forest policy enacted in Spain from 1859 to 1926 was very ambitious. It sought to privatise the vast majority of lands that had belonged to the state and, at the same time, created a new public forest patrimony, whose management went through a growing privatisation of forest uses. Therefore, applying it in territories that were diverse from a natural, economic, and social point of view brought about public contempt, was the source of conflict. and made the ensuing repression inevitable. The orientation of this repression was not left to chance. On the contrary, it was complementary to the privatisation process of the property and to access for the public to use the forest. To prove this claim, this article considers what we believe to be appropriate instances of both. On the one hand, we present the cited privatisation process within its time and space dimensions and we establish the patterns of productive specialisation of the forest that continued to be public. This process constitutes the main driving force for the privatisation of their uses and is, from our point of view, relevant to understand how the repression was oriented. On the other hand, after reviewing the problems related to the surveillance of public forest lands in the cited period, changes in criminal law on forests included, we consider the distribution, also from a spatial and temporal perspective, of the complaints reported by the Civil Guard between 1877 and 1910. We end by analysing the issues presented

Kokemuksia haastavista ja kuormittavista tilanteista varhaiskasvattajien työssä

Opinnäytetyön lisäosan tarkoituksena oli selvittää, millaisia haastavia ja kuormittavia tilanteita varhaiskasvattajat voivat kohdata työssään lasten, huoltajien, työyhteisön ja muiden tilanteiden parissa. Tutkimustehtävä keskittyi erityisesti siihen, millä tavalla haasteisiin voidaan vaikuttaa ja millaisiin tilanteisiin varhaiskasvattajat kokevat itse pystyvänsä vaikuttamaan ja millaisiin eivät. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvattajien kokemia työn voimavaroja, jotka osaltaan tukevat varhaiskasvattajien työssä jaksamista. Tutkielmassa vertailtiin varhaiskasvattajien ja muskariopettajien kokemuksien samankaltaisuuksia, koska tämä tutkielma täydensi aikaisempaa musiikkipedagogin (AMK) opinnäytetyötäni (Mäkipelto 2014). Teoreettinen viitekehys muodostui tässä tutkielmassa työhyvinvointiin liittyvästä kirjallisuudesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin työkäytäntöjen ja työn voimavara- ja kuormitustekijöiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelu analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Yhteistyökumppanina oli Norlandia päiväkodit. Haastatteluun osallistui neljä varhaiskasvattajaa, joiden kokemukset eivät liittyneet ainoastaan nykyiseen työpaikkaan Norlandian päiväkodissa, vaan ne koskivat myös aikaisempaa työhistoriaa. Tutkimustulokset osoittivat, että haastavat ja kuormittavat kokemukset liittyivät erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen, työyhteisön ristiriitoihin, työn ulkopuoliseen elämään ja työnkuvaan liittymättömiin tilanteisiin kuten siivoamiseen. Ongelmanratkaisukeinoiksi nimettiin lasten parissa tunteiden käsittely ja rauhallinen vuorovaikutus. Varhaiskasvattajat kokivat, että huoltajien parissa auttoi kunnioittava suhtautuminen ja säännöllinen tiedottaminen. Työyhteisössä korostui yhteisten sääntöjen, kommunikoinnin ja toimivan johtajuuden merkitys. Muissa tilanteissa painotettiin työn ulkopuolisesta elämästä huolehtimista. Varhaiskasvattajat kokivat, että lasten perheoloihin ja resurssien puutteeseen he eivät pystyneet vaikuttamaan. Työn voimavaroina painottui lasten riemu ja kehitys, toimiva yhteistyö huoltajien ja työyhteisön parissa sekä oman työn kehittäminen, arvostaminen ja rajaaminen. Edeltävissä tuloksissa oli paljon yhteneväisyyksiä aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat olivat kokeneet yhtäläisiä haastavia tilanteita erityisesti lapsiryhmän hallintaan, huoltajien kohtaamiseen ja työyhteisössä heikkoon perehdytykseen ja sääntöjen epäselvyyteen liittyvissä tilanteissa. Ongelmanratkaisukeinoina korostui molemmissa ammattiryhmissä lasten parissa keskusteleminen, yhteisten sääntöjen, periaatteiden ja toimintatapojen vahvistaminen. Varhaiskasvattajat ja muskariopettajat kokivat lasten riemun ja työkavereiden tuen voimavaraksi. Johtopäätöksistä ilmeni, että varhaiskasvattajien ja muskariopettajien työssä korostui vuorovaikutuksen merkitys. Mikäli vuorovaikutus oli heikkoa, se aiheutti enemmän kuormitusta. Jos vuorovaikutus toimi, yhteisöllisyys lisääntyi ja toimi voimavarana. Jatkossa voitaisiin tutkia enemmän erityisesti työn ulkopuolisen elämän yhteyttä varhaiskasvattajien hyvinvointiin ja moniammatillisten varhaiskasvattajien erilaisia kokemuksia. Niiden merkitys korostui tässä tutkielmassa ja aikaisemmissa tutkimuksissa.The purpose of the supplementary thesis was to find out what kind of challenging and stressful situations early childhood educators may face in their work with children, guardians, the work community and other situations. The aim was to find ways to influence the challenges and find out which situations early childhood educators feel themselves capable of influencing and which not. The thesis focused also on the strengthening factors experienced by early childhood educators, which contribute to the well-being of early childhood educators. Moreover, the thesis compares similarities between the experiences of early childhood educators and music playschool teachers as this thesis complements my earlier bachelor’s thesis in early childhood music education (Mäkipelto 2014). The theoretical framework of this thesis consists of occupational well-being literature and earlier studies, which examined the effects of work practices and work strength and stress factors on occupational well-being. The thesis was carried out as qualitative research and a semi-structured thematic interview was used as the research method. The thematic interview was analyzed with theme and content analysis. The cooperation partner was Norlandia Päiväkodit. Four early childhood educators participated in the interview. Their experiences were not only related to the current job at the Norlandia kindergarten, but also on past work history. The results demonstrated that challenging and stressful experiences were especially related to group management with children, the interaction with guardians, conflicts in the work community, life outside the workplace, and work assignment issues not included in the job description such as cleaning. Problem solving included emotional management and peaceful interaction with children. Early childhood educators felt that respect and regular information helped with guardians. In the work community the importance of common rules, communication and effective leadership were emphasized. The life outside of work was emphasized in other situations. Early childhood educators felt that they were unable to influence children's family conditions and lack of resources. The work strength-factors consisted of the joy and development of children, effective cooperation with guardians and the work community, as well as the development, appreciation and delimitation of their own work. These results had several similarities with previous research results. Early childhood educators and music playschool teachers had experienced similar challenging situations, especially in the group management with children, the interactions with guardians, and in the work community in situations involving weak orientation and unclear rules. Both professional groups solved problems by discussing with children and enforcing common rules and principles. Both professional groups felt that the joy of children and support from colleagues strengthened their work resources. The study concluded that interaction is important for both early childhood educators and music playschool teachers. If interaction was weak, it caused more stress. If it worked, communality increased and it served as a strength factor. The occupational wellbeing of early childhood educators could be studied further by focusing on life-factors outside work and a multi-professional perspective. The importance of these perspectives was emphasized in this thesis and former studies