Rajaesineiden rooli tiedon yhteisluomisessa: case-tutkimus palvelun yhteiskehittämistyöpajasta

In the increasingly service based economy, the ability to design great services is crucial. When co-designing services, knowledge co-creation is in a central role. Based on theory, the use of boundary objects can help such knowledge co-creation. Therefore, this study examines role of boundary objects in knowledge co-creation during a service co-design workshop. The study aims to increase understanding about how boundary objects influence knowledge co-creation in service co-design workshops. The research approach is qualitative – with abductive reasoning – and uses a single-case research method. The literature review investigates relevant theory about knowledge co-creation, boundary objects, and boundary objects in service co-design. Also, some relevant theory about workshop facilitation is included. The empirical case is one service co-design workshop. Two workshop teams are examined. The empirical data are discussion audios, videos, photos, and researcher’s observations from the workshop. During the workshop, two types of boundary objects were used: 1) a service prototype that was created beforehand, and 2) posters – on which participants draw service related ideas – that were co-created during workshop. The results of this study indicate that boundary objects do effectively support the co-creation of relevant knowledge in service co-design workshops. There are several mechanisms through which boundary objects achieve this. The type, usage, and purpose of a boundary object as well as the aim and characteristics of the service co-design workshop all partly determine how the boundary object influences knowledge co-creation. Also, factors such as time pressure, focus of participants and competent facilitation by workshop facilitators can be important for realizing the benefits of boundary objects.Entistä enemmän palveluista koostuvassa taloudessa kyky kehittää erinomaisia palveluita on keskeistä. Tiedon yhteisluominen on keskeisessä roolissa palveluiden yhteiskehittämisessä. Teorian perusteella rajaesineiden käyttö voi edistää tällaista tiedon yhteisluomista. Siksi tämä tutkimus tarkastelee rajaesineiden roolia tiedon yhteisluomisessa palvelun yhteiskehittämistyöpajan aikana. Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka rajaesineiden käyttö vaikuttaa tiedon yhteisluomiseen palvelun yhteiskehittämistyöpajoissa. Tutkimusote on kvalitatiivinen – abduktiivisella päättelyllä – ja tutkimusmenetelmänä on yhteen caseen perustuva tapaustutkimus. Kirjallisuuskatsaus käy läpi relevanttia teoriaa tiedon yhteisluomiseen, rajaesineisiin ja rajaesineisiin palvelun yhteiskehittämisessä liittyen. Lisäksi työhön on sisällytetty työpajojen fasilitoinnin teoriaa. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu yhteen palvelun yhteiskehittämistyöpajaan. Siinä tarkastellaan kahta työpajan tiimiä. Empiirinen data koostuu keskusteluaudioista, videoista, valokuvista sekä tutkijan havainnoista työpajasta. Työpajan aikana käytettiin kahdentyyppisiä rajaesineitä: 1) palveluprototyyppiä joka luotiin etukäteen ja 2) julisteita – joihin osallistujat piirsivät palveluun liittyviä ideoita – jotka yhteisluotiin työpajan aikana. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että rajaesineiden avulla voidaan edistää relevantin tiedon yhteisluomista palvelun yhteiskehittämistyöpajoissa. Rajaesineet saavuttavat tämän useiden eri mekanismien seurauksena. Rajaesineen tyyppi, käyttötapa ja tarkoitus sekä palvelun yhteiskehittämistyöpajan tavoite ja erityispiirteet kaikki osittain määrittävät kuinka rajaesine vaikuttaa tiedon yhteisluomiseen. Lisäksi tekijät kuten aikapaine, osallistujien keskittyminen sekä ammattitaitoinen fasilitointi työpajan fasilitaattoreilta voivat olla tärkeitä rajaesineiden hyötyjen toteutumiseksi

Shared Artefacts and Virtual Worlds in Computer-Mediated Creative Collaboration

Virtual teams are becoming an increasingly common phenomenon within the globalizing surroundings of corporations. The communication between virtual team members is predominantly based on information and communication technology. The question, how different ICT collaboration environments can support different virtual team activities, has gained attention in research and practice. However, collaboration environments' role to foster creative virtual team collaboration is not entirely understood. This dissertation addresses the topic by focusing on the potential of artefacts and three-dimensional virtual worlds. Artefacts – shared visual representations – have been considered necessary for co-located creative collaboration. Though, the entire ecology of artefacts in distributed, computer-mediated creative collaboration has thus far remained unclear. While previous studies have suggested virtual worlds as beneficial for creative team collaboration, a systematic effort to characterize and describe this potential has not been undertaken. The four essays of this dissertation utilize real-life observational data of interaction between technical experts, decision-makers, and engineering designers. Either a web conferencing tool or a virtual world was employed as a collaboration environment during the observed interaction sessions. The first essay outlines virtual worlds' eight affordances towards creative team collaboration. The second essay investigates the question, how the two-dimensional web conferencing tool and virtual world differ in terms of supporting the use of shared visual artefacts. The third essay broadens the observation of the artefacts by studying their roles as boundary objects, which mediate communication within an intersection of different social worlds. Grounding on these results, the fourth essay addresses the artefacts' role in distributed teams' different collaborative activities within creative virtual world collaboration. Findings of the study demonstrate virtual worlds' potential to foster team creativity. Meanwhile the findings indicate a variety of artefacts that are utilized within creative virtual team collaboration, ranging from epistemic to technical objects. Grounding on the observed contrast between the virtual world and web conferencing tool, the results end up in suggesting an expansion of separated auditory and visual channel information to the concept of boundary objects. While the study conveys practical relevance for virtual teams that engage in creative collaboration, it also outlines potential directions to future ICT collaboration environments development path.Virtuaalitiimit yleistyvät liiketoiminnan globalisoituessa. Virtuaalitiimien jäsenet viestivät pääosin tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Tutkimuksessa ja käytännön työssä on havaittu, että eri tieto- ja viestintäteknologiset vuorovaikutusympäristöt voivat tukea virtuaalitiimien eri toimintoja. Vuorovaikutusympäristöjen roolia virtuaalitiimin luovan työn tukemisessa ei kuitenkaan ole täysin ymmärretty. Väitöskirja käsittelee aihetta suunnaten huomion artefaktoihin ja kolmiulotteisiin virtuaalimaailmoihin. Artefaktat – yhteiset visuaaliset dokumentit – on aiemmin mielletty välttämättömiksi samanpaikkaisessa luovassa yhteistyössä. Artefaktojen rooli monipaikkaisessa, tietokonevälitteisessä luovassa yhteistyössä on kuitenkin vielä selvittämättä. Aiemmat tutkimukset ovat arvioineet virtuaalimaailmojen olevan suotuisia luovalle tiimin vuorovaikutukselle; näkökantaa ei kuitenkaan ole luonnehdittu tai kuvattu järjestelmällisesti. Väitöskirjan neljä esseetä hyödyntävät dataa teknisten asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja teollisten suunnittelijoiden tosielämän vuorovaikutustilanteista. Vuorovaikutusympäristöinä käytettiin web-konferenssityökalua tai kolmiulotteista virtuaalimaailmaa. Ensimmäinen esseistä linjaa kahdeksan kolmiulotteisen virtuaalimaailman ominaispiirrettä, jotka tukevat luovan tiimin vuorovaikutusta. Toinen esseistä selvittää, miten visuaalisesti kaksiulotteinen web-konferenssityökalu ja kolmiulotteinen virtuaalimaailma eroavat toisistaan artefaktojen käytön osalta. Kolmas essee tarkastelee artefaktoja rajaesineinä, jotka välittävät viestintää erillisten sosiaalisten maailmojen leikkauskohdassa. Tuloksiin perustuen neljäs essee tarkastelee visuaalisten artefaktojen roolia monipaikkaisten, hajautettujen tiimien erilaisissa yhteistyöaktiviteeteissa luovan virtuaalimaailma-vuorovaikutuksen yhteydessä. Tutkimustulokset havainnollistavat virtuaalimaailman potentiaalin edistää luovaa tiimitason vuorovaikutusta. Tulokset esittelevät luovien virtuaalitiimien hyödyntämien artefaktojen kirjon, ulottuen episteemisistä teknisiin objekteihin. Havaittuihin virtuaalimaailman ja web-konferenssityökalun eroavaisuuksiin perustuen esitetään visuaalisen ja auditiivisen viestintäkanavan eroon pohjautuvaa laajennusta rajaesineiden käsitteeseen. Siinä missä tutkimus on merkittävä luovaan vuorovaikutukseen osallistuvien virtuaalitiimien kannalta, se myös linjaa mahdollisia suuntia tulevaisuuden tieto- ja viestintäteknologian kehityspolulle