Terätehtaan kiinteistöautomaation modernisointi ja energianhallinta

Tässä opinnäytetyössä esitellään kiinteistöautomaation teoriaa ja osallistutaan Valkeakoskella sijaitsevan Valmet Technologies Oy:n jauhimia valmistavan Terätehtaan kiinteistöautomaation modernisoinnin projektiin samalla etsien tehtaalta erilaisia energianhallinnallisia säästökohteita. Ennen kiinteistöautomaatiojärjestelmän modernisoinnin suorittamista on tärkeää selvittää, mitä tulisi parantaa ja mihin kiinnittää huomiota modernisoinnissa. Vaihtoehtoisia kiinteistöautomaatiojärjestelmiä tutkittiin ja ratkaisut esitellään kahdelta eri valmistajalta. Tehtaan vaihtelevat olosuhteet luovat haasteellisen ympäristön kiinteistöautomaatiojärjestelmälle ja kenttälaitteille, joten selvitystyötä tehtiin nykyisen laitteiston kunnosta. Lopuksi pohditaan, kumpi kiinteistöautomaatiojärjestelmä sopii tehtaalle paremmin. Lisäksi käydään läpi tehtaalta löydetyt ongelmalliset energiaa kuluttavat kohteet sekä suositellaan parannuskeinoa.The aim of this thesis was to introduce the theory of building automation and to take part in to the modernization project of a building automation system at Terätehdas, which is owned by Valmet Technologies Oy in Valkeakoski, meanwhile surveying the plant as to energy management issues. Before the modernization of the building automation system was carried out, it was important to figure out the key points of consideration and improvement in the modernization project. An examination of alternative building automation systems was performed and as a conclusion, two systems are presented in this thesis from two different manufacturers. Because of the challenging environment at the plant for the building automation system and field devices due to varying conditions there, a condition assessment of the state of the devices was performed here as well. The right selection of the building automation system for the plant is discussed here as well. The issues found in energy management are presented here and a proposed decision is recommended

Wapice IoT-Ticket.com -valvomoalusta kiinteistöautomaatiokäytössä

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Wapice Oy:n IoT-Ticket.com -valvomoalustan soveltuvuutta kiinteistöautomaation valvontaan ja Enermix Oy:n tarpeisiin. Työssä käsiteltiin IoT-Ticket.com -alustan ominaisuuksia ja toimintoja vertailemalla niitä nykyisin Enermix Oy:n käytössä olevaan valvomoalustaan. Vertailutasona käytettiin nykyisellä valvomoalustalla toteutettua poistoilman lämmöntalteenotto kohteen valvomoa. Opinnäytetyössä tärkeimpinä vertailtavia seikkoja valvomoalustojen välillä olivat työssä valvomografiikan luonti, hälytykset, trendit ja raportointi. Työssä käsiteltiin lisäksi kiinteistö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöliittymiä niiltä osin kuin ne vaikuttavat graafisten valvomoiden suunnitteluun. IoT-Ticket.com on Cloud/Big Data -pohjainen valvomoratkaisu, jonka käyttöliittymä perustuu HTML5-tekniikkaan, jolloin valvomopalvelua voidaan käyttää Windows-laitteiden lisäksi myös iOS- ja Android-laitteilla. Valvomon käyttöliittymän muokkaus voidaan tehdä suoraan selaimessa. IoT-Ticket.com -alustalla yhteyden luontiin kenttälaitteille voidaan käyttää Wapice Oy:n WRM 247+ -laitetta tai muita tiedonkeruulaitteita. IoT-Ticket.com tukee suoraan erilaisia protokollia, joita ovat esimerkiksi Modbus, OPC- DA/UA, BACnet. IoT-Ticket.com -valvomoalustalla ei voida luoda täysin samankaltaista valvomoa kuin nykyisin Enermixin käytössä olevalla alustalla. IoT-Ticket.com -alustassa on tällä hetkellä Enermixin tarpeisiin liittyen puutteita muun muassa hälytyksien käsittelyssä ja valvomon käyttöliittymän luonnissa. Käyttöliittymien osalta Enermixin tarpeet ovat erityisesti prosessikaavioiden piirto. Alustan jatkuvan kehityksen johdosta työnteon aikana käytössä olleen version puutteet tulevat poistumaa tulevaisuudessa. Tämän jälkeen voidaan arvioida uudelleen alustan soveltuvuus. IoT-Ticket.com -alusta on nykyisellään käyttökelpoinen alusta raportointiin ja erilaisten tunnuslukujen esittämiseen. Jatkotutkimuksina voidaan tutkia esimerkiksi loppukäyttäjien valvomokäyttöliittymien luontia IoT-Ticket.com -alustalla, koska IoT-Ticket.com mahdollistaa valvomon käyttämisen helposti myös iOS- ja Android-laitteilla.The purpose of this thesis is to explore the suitability of Wapice Oy’s IoT-Ticket.com platform for building automation control for Enermix Oy. The characteristics and functionalities of IoT-Ticket.com platform are identified in this study. Characteristics of IoT-Ticket.com platform are compared against the platform that is currently used by Enermix Oy. Existing customer case with an exhaust air heat recovery remote monitoring and control interface is used as reference for comparison. The focus of the study was to create remote monitoring graphics, alarms, trending and reporting and to analyze the benefits and deficiencies of IoT-Ticket.com against currently used platform. The thesis deals also with the graphical user interfaces of building automation systems remote monitoring and control. IoT-Ticket.com is cloud/Big data platform based on HTML5 technology, so that the service and interfaces can be used also for iOS and Android devices. Interface editing can be done using the same website as the surveillance. To create a connection to field devices by Wapice the WRM 247+ device or other data acquisition devices can be used. IoT-Ticket.com platform is supported by multiple protocols for example Modbus, OPC- DA/UA, BACnet. IoT-Ticket.com platform cannot completely be created similar to the interface that existing platform has. There are at this moment few defects in the IoT-Ticket.com platform for example in the alarm operations and graphical user interfaces. IoT-Ticket.com platform is useful for reporting and the presentation of various key performance indicators. Platform could also be used create a customer interface. IoT-Ticket.com is easy to use also iOS and Android devices

Valaisinohjaimen muuntaminen langattomaksi

Toimeksiantajalla oli tarve hyödyntää langattomuutta laitteissaan niiden asennuksen ja asennuksen muunneltavuuden helpottamiseksi. Työssä tuli selvittää toimenpiteet liikkeentunnistukseen perustuvan valaisinohjaimen muuntamiseksi täysin langattomaksi. Erilaisia langattomia järjestelmiä vertailemalla tuli löytää soveltuvin vaihtoehto ottaen huomioon toimeksiantajan tarpeet ja resurssien rajoitteet. Laitteen toimintalohkojen toteutuksessa huomioitavia seikkoja tuli selvittää ja esittää lohkojen toteutusehdotukset. Laitteesta tuli valmistaa toimiva testikytkentä jatkokehitystä varten. Erilaisia järjestelmiä etsittiin alan kirjallisuudesta ja Internetistä sekä tiedusteltiin komponenttijakelijoilta. Toimintalohkojen toteutusehdotukset selvitettiin etsimällä soveltuvia komponentteja Internetistä ja esitteistä sekä simuloimalla kytkentöjä. Langattomaksi järjestelmäksi valittiin Z-Wave. Valaisinohjaimen liiketunnistin- ja ohjausyksikön toteutusehdotukset painottuivat liiketunnistinyksikön virrankulutuksen vähentämiseen. Kokonaisuudesta ei ajan puutteen vuoksi tehty testikytkentää. Keskeiset toimintalohkot kuitenkin todettiin testeillä toimiviksi. Tehty selvitystyö antoi viitteet sille, että myös pienillä resursseilla toimivat elektroniikkavalmistajat pystyivät suunnittelemaan ja tuomaan markkinoille kiinteistöautomaation langattomia laitteita. Toteuttaakseen tämän tuli niiden käyttää tietynlaisen langattoman järjestelmän moduuleita ja perehtyä syvällisesti laitteiden virrankulutukseen.The commissioner of this thesis had a need for a wireless communication system that could be used in their products. The aim was to facilitate the installation of the products and improve the modifiability of the installation. The purpose of this research was to determine the operations to modify luminaire controller to use wireless connection. The most applicable wireless system had to be selected taking into account the needs and the resources of the commissioner. Implementation proposals for the functional blocks needed to be represented and functional test device had to be built. Different systems were searched on the literature of the branch and from the Internet, as well as inquired of component distributors. The implementation proposals for the functional blocks were determined by searching applicable components from the Internet and brochures as well as by simulating different connections. Z-Wave was selected to be used in the wireless luminaire controller. The implementation proposals for the functional blocks were focused on current consumption reduc- tion. The test device was not built in its totality because of the lack of time. The essential functional blocks were verified to be functional by tests. The results of this study proposed that also companies with minor resources are able to design and launch on the market wireless building automation devices. This could be attained by using certain wireless system modules and researching a current consumption of devices

Superkondensaattorien juotosmenetelmän tehostaminen : Case: Teknoware Oy

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella tehokas kondensaattorien juotosmenetelmä Teknoware Oy:lle turvavalaisimien loppukokoonpanoon. Projektiin sisältyi tiedonhakua, ideointia, automaatio- ja mekaniikkasuunnittelua, komponenttien mitoittamista sekä lopuksi kustannusarvion tekeminen. Työssä esitellään suunnittelutyön vaiheet ja tulokset.This thesis deals with planning an efficient method to solder the capacitors for the manufacturing department of emergency lighting at Teknoware Ltd. The project included research, brainstorming, designing, automation planning, modelling assembly, sizing the actuators and making a cost estimate. The thesis focuses on the planning work and the results of the project

Tekoäly kiinteistöautomaatiossa

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin tekoälyn soveltuvuutta rakennuksen lämmityksen säätöön sekä tekoälyn kehittämis- ja kouluttamisprosesseja. Työn teoriaosuudessa kerrotaan yleisellä tasolla kiinteistöautomaatiosta, tekoälystä ja käytetyistä ohjelmistoista. Työn tavoitteena oli kehittää tekoälymalli, joka pystyisi optimoimaan sähkölämmitteisen kiinteistön lämmitystä energiatehokkaasti sekä mahdollisesti parantamaan asumismukavuutta. Työssä käytettiin tekoälymallin kehittämiseen generatiivista tekoäly -ohjelmistoa ja koodin kirjoittamista itse, sekä tutkittiin tekoälyn kehittämiseen ja kouluttamiseen tarkoitetun ohjelmiston käyttöä. Tekoälymalli koulutettiin ja simuloitiin dynaamisessa rakennuksen energiankulutuksen laskenta -ohjelmassa. Rajallisen laskentakapasiteetin vuoksi työ rajattiin yhden kuukauden mittaiseen ajanjaksoon lämmityskauden lopulla. Tekoälymallin toimintaa verrattiin termostaattiohjattuun lämmityksen säätöön. Tekoälymalli ei toiminut toivotulla tavalla. Malli antoi lämpötilan vaihdella suuresti yli- ja alilämmittämällä tilaa. Tekoälyohjattu lämmitys kulutti merkittävästi enemmän energiaa verrattuna termostaattiohjattuun lämmitykseen. Tekoälyn kouluttaminen käytetyillä menetelmillä ja infrastruktuurilla osoittautui aikaa vieväksi prosessiksi

Automaation ammattilaisten näkökulma

Kiinteistössä tarvitaan erilaisia toimintoja ja olosuhteita. Näitä ovat mm. lämpö, vesi, ilma, valo ja energian. Talotekniikka on laitteiden ja järjestelmien sekä rakennetun ympäristön teknisten palveluiden muodostaman automaation kokonaisuus. Tällä kokonaisuudella tuotetaan kiinteistöissä tapahtuville toiminnoille yksilölliset, käyttäjälähtöiset ja hallitut olosuhteet. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan kiinteistöautomaatioon integraatioprosessia automaatioalan ammattilaisten näkökulmasta. Kiinteistöautomaation toteutusprosessi osoittaa, että se ei tue riittävästi kiinteistöissä tarvittavien erilaisten automaatiojärjestelmien yhteensovittamista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin edellä mainitusta näkökulmasta kiinteistöautomaation integrointiin vaikuttavat seikat, tekijät ja tahot ja samalla selvitettiin näiden toimijoiden käyttämää terminologiaa. Alan toimijoiden terminologia ei ole yhtenäinen ja tarvitaankin taho, joka määrittelee alalle yhtenevän termistön. Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että kiinteistöautomaation integrointiprosessia ei osata hyödyntää siinä laajuudessa kuin tarve olisi. Ei tiedetä, missä vaiheessa rakennusprosessia kiinteistöautomaation integrointi olisi nostettava esiin. Tutkimuksen merkittävänä uutuusarvona on se, että näin laaja-alaista tutkimusta kiinteistöautomaation integroinnin prosessista ei toimijalähtöisestä näkökulmasta ole aikaisemmin tehty. Tutkimus nostaa esiin myös kiinteistöautomaation suhdetta palvelu- ja liiketoimintaan. Kirjallisuudesta kerätyn aineiston perusteella on kuvattu tätä suhdetta ja tietoteknistä prosessia. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi asetettiin tutkimustavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisellä tasolla kiinteistöautomaatioon integraatioprosessin mahdollisuudet ja esteet. Sen saavuttamiseksi selvitetään retrospektiivistä kirjallisuuskatsausta hyödyntäen kiinteistöautomaatiossa tapahtunutta kehitystä sekä tunnistetaan ja nimetään ne tahot ja tekijät, jotka vaikuttavat kiinteistön automaatiojärjestelmien kehittämiseen, alan toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan tunnistettujen tekijöiden vaikutus kiinteistöautomaatiojärjestelmän kehitykseen sekä tehdään päätelmiä niiden pohjalta. Tutkimusongelman selvittämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi valittiin tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivinen teemahaastattelu. Tutkimuksen analysoimiseksi käytettiin seuraavia kvalitatiivisia analyysitapoja: luokittelu, kategoriointi, teemoittelu ja yhteyksien tarkastelu. Tutkimuksen arviointi kohdistui tutkimusmenetelmään ja tutkimustuloksiin. Tämä tutkimus antaa kiinteistöautomaation viitekehyksessä toimiville tahoille kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, mikä vaikutus tunnistetuilla ja nimetyillä edistävillä ja estävillä tekijöillä ja tahoilla on. Ne priorisoitiin ja niiden vaikuttavuutta vertailtiin vaikuttavuusindikaattorin avulla. Tutkimuksessa löydettiin kiinteistöautomaation integraation viisi edistävintä ja estävintä tahoa sekä viisi edistävintä ja estävintä tekijää. Tutkimuksen mukaan esteet poistetaan laatimalla riittävää tutkimus- ja koulutusaineistoa prosessin läpiviemiseksi sekä muuttamalla toimintatapoja. Esimerkiksi kiinteistöautomaation ammattilaisia tulee olla mukana jo rakennuksen hankesuunnittelussa. Tämä tutkimuksen yhteenveto kiinteistöautomaation integraation viitekehyksestä soveltuu myös lähdeaineistoksi kiinteistöautomaation integroinnin perusteiden koulutukseen ja jatkotutkimukseen. Sen vuoksi tutkimus on tieteelliselle yhteisölle tärkeä

Toimistorakennuksen sähkösaneeraus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa toimisto- ja varastorakennuksen saneeraus nykyaikaisella tekniikalla. Työn kohde sijaitsee Vihdissä. Työ sai alkunsa kahden yrityksen tarpeesta saneerata omaan käyttöön vanha toimistorakennus. Saneerausta varten käytiin ennen työn aloittamista läpi, mitä järjestelmiä tai ratkaisuja kiinteistöön tarvitaan ja halutaan. Tämän perusteella tehtiin sähkösuunnitelmat sekä tarvittavat hankinnat. Tämän jälkeen alkoi itse saneerausprojekti, jonka ensimmäinen vaihe oli alakertaan tuleva varastotila ja toinen vaihe yläkertaan tulevat toimistotilat. Työn tukena käytettiin pääasiassa ST-kortistoa sekä aihetta käsitteleviä verkkoaineistoja. Opinnäytetyön tuloksena syntyi yrityksille toimisto- ja varastorakennus, jossa on modernit ja kustannustehokkaat sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä kaiken kattavat sähköpiirustukset, joita ei aiemmin ollut

Building automation as a part of smart power systems

Työssä tarkasteltiin älykkäiden sähköverkkojen näkökulmasta, millaisia toiminnallisuuksia kiinteistöautomaatiojärjestelmiltä odotetaan ja miten markkinoilla olevat järjestelmät vastaavat näihin odotuksiin. Lisäksi arvioitiin, kuinka taloudellisesti kannattavia valittuihin automaatiojärjestelmiin kuuluvat energian käytön hallintaan liittyvät toiminnallisuudet ovat sähkönkäyttäjien näkökulmasta. Lopuksi tehtiin lyhyt katsaus kiinteistöautomaatiojärjestelmien tulevaisuuden näkymiin. Kiinteistöautomaatiolla voidaan vaikuttaa energian käytön tehokkuuteen ohjaamalla esimerkiksi valaistusta, ilmanvaihtoa, ilmastointia, lämmitystä ja sähkölaitteita. Eräs vaihtoehto on toteuttaa ohjauksen avulla markkinapohjaista kysyntäjoustoa, jossa kiinteistön sähköjärjestelmän toimintaa säädetään sähkön hinnan perusteella. Kiinteistössä tulee myös voida tehdä laitekohtaisia energiankulutuksen mittauksia, jotka antavat tietoa sähkönkäyttäjille eri laitteiden sähkönkulutuksesta. Kiinteistöautomaation ja sähkön pientuotannon yleistymisen myötä on myös etähallittavien virtuaalivoimaloiden toteuttaminen tulossa mahdolliseksi. Lisäksi laskettiin sähkönkäyttäjän kannalta lämmityksen, valaistuksen ja ilmanvaihdon ohjauksen kannattavuutta ja selvitettiin, että tutkituissa esimerkkijärjestelmissä suurin säästöpotentiaali on lämmityksen ohjauksessa.In this work was examined from smart grid’s point of view, what kind of functionalities are expected of building automation systems and how the building automation systems currently on the market fulfill these expectations. The cost-effectiveness of the functionalities relating to the controlling of the use of energy in the chosen building automation systems, from the point of view of the electricity consumer, was also evaluated. At the end was made a short summary to the future views of building automation systems. With building automation, it is possible to affect the energy efficiency by controlling for example lighting, ventilation, air conditioning, heating and electronic devices. One possibility is to execute market-based demand response by the control. It is also desirable that in the building it is possible to do device specific energy consumption measurements that give energy consumers information of different devices’ electricity consumption. As a result of increase of building automation and distributed energy production, it is coming possible to implement remotely controlled virtual power plants. The profitability of controlling heating, lighting and ventilation from consumer’s point of view was also calculated. It was found out, that the greatest saving potential of the examined systems is in heating control

Utilizing the electric loads of commercial, office and school buildings in fast demand response

Uusiutuvan energiantuotannon yleistyminen sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihtelut lisäävät tarvetta sähkövoimajärjestelmän joustolle. Kulutuksen mukautuminen eri kuormitustilanteissa mahdollistaisi taloudellisen vaihtoehdon lisätä järjestelmän joustavuutta. Sähkökuormien ohjaamista tässä tarkoituksessa kutsutaan kysynnän joustoksi. Työssä selvitettiin ilmanvaihdon ja valaistuksen soveltuvuutta kysynnän joustoon. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinä oli selvittää liike-, toimisto- ja koulurakennuksien kiinteistökuormien soveltuvuutta kysynnän joustoon sekä millaisia ohjaustapoja ja -järjestelmiä voitaisiin hyödyntää kysynnänjouston toteutuksessa näissä kiinteistöissä. Työn soveltavassa osassa kuormien soveltuvuutta kysynnän joustoon tutkittiin käytännön kenttäkokein käytössä olevassa koulurakennuksessa. Ilmanvaihdon soveltuvuutta tutkittiin pudottamalla ilmanvaihdon tehoa hetkellisesti sekä mittaamalla tilojen ilmanlaadun olosuhteita. Säädettävän valaistuksen tasoa pudotettiin valaistusohjausjärjestelmän avulla ja ohjauksen vaikutuksia arvioitiin mittaamalla tilojen valaistusvoimakkuuksia sekä käyttäjäkyselyllä. Tulokset osoittavat, että molemmat järjestelmät soveltuvan kysynnän joustoon. Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärä pystyttiin pudottamaan noin 40 %:iin normaalista ilmamäärästä, jolloin saavutettu tehopudotus oli noin 75 %, ilman merkittävää haittaa tilojen olosuhteisiin. Kuuden ilmanvaihtokoneen pudottaminen osailmamäärälle mahdollisti käyttöaikana noin 18 – 20 kW ohjauspotentiaalin. Tehopudotus oli mahdollista toteuttaa ohjaushetkestä nopeimmillaan noin 10 – 15 sekunnissa. Suhteutettuna tämä koko rakennusosan bruttoalaan se tarkoittaa noin 2,5 – 3 W/m². Valaistuksen pudottamisen 30 % normaalista valaistustasosta havaitsi vain neljännes koeryhmästä eikä muutoksia pidetty kuin hieman häiritsevinä. Säädettävän sisävalaistuksen joustopotentiaalia koko rakennusosassa arvioitiin olevan käyttöaikana arviolta noin 3 – 6 kW, mikä olisi mahdollista toteuttaa huomaamattomasti noin 30 sekunnissa ohjauskäskystä. Bruttopinta-alaan suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 0,5 – 1,0 W/m². Tutkimuksen perusteella liike-, toimisto- ja koulurakennuksien ilmanvaihto ja valaistusjärjestelmien sähkökuormia voitaisiin hyödyntää kysynnän jouston reservimarkkinoilla kiinteistöautomaatiojärjestelmien ohjaamana. Nykyiset talotekniset järjestelmät mahdollistaisivat kiinteistökuormien käyttöönoton kysynnän joustoon jo tällä hetkellä, mutta perinteiset toteutusratkaisut eivät huomioi kysynnän jouston näkökulmaa. Jotta kyseiset rakennustyypit saataisiin osallistumaan kysynnän joustoon, tulisi siihen kuuluvista toiminnallisuuksista ja käytännön ratkaisuista toteuttaa selkeät ja yksinkertaiset suositukset suunnitteluun ja järjestelmien toteutukseen

Building automation system's productization and product line architechture

Uuden tuotteen luominen on yritykselle aina riskialtis projekti. Vaarana on taloudelliset tappiot ja yrityksen toimintafilosofiaan sopimattoman tuotteen suunnitteleminen. Tuotteistaminen täytyy ajatella prosessina, jossa hyödynnetään jatkuvaa arviointia ja kehityksen valvontaa. Kiinteistöautomaatiojärjestelmän tuotteistamisessa täytyy ottaa huomioon millainen on vallitseva markkinatilanne ja miten markkinoille on mahdollista päästä mukaan. Markkinatutkimus on tässä työssä suoritettu haastattelemalla asiantuntijoita ja tutkimalla millaisia tuotteita kilpailevilla yrityksillä on. Tuotteistamisprosessi on tässä työssä toteutettu innovointiprosessimallin avulla. Malli jakaa tuotekehityksen vaiheisiin ja portteihin. Vaiheissa tapahtuu suorittava työ ja porteilla arvioidaan vaiheissa tehtyjä tuotoksia. Automaatio vaatii toimiakseen ohjelmiston, joten myös kiinteistöautomaatiojärjestelmän tuotteistaminen on ohjelmistotuotannollinen ongelma. Tehtävänä on mahdollisimman pienellä vaivalla, pystyä tuottamaan asiakkaille räätälöityjä tuotteita. Tuotannolliseen ongelmaan vastataan hyödyntämällä kiinteistöautomaationjärjestelmän kehittämisessä tuoterunkoarkkitehtuuria, jonka avulla saadaan tulevaisuudessa nopeasti kehitettyä ratkaisuja asiakkaille. Tuoterunkoarkkitehtuurien suurimmat ongelmat ovat tuoterungon muutosten hallinta sekä kokonaisuuden hahmottaminen hallinta. Muutoshallinnan ongelmaan on työssä vastattu rakentamalla tuoterunkoarkkitehtuuri modulaarisista black-box-komponenteista, joita on mahdollista käyttää joustavasti tuoteperheen eri tuotteissa. Kokonaisuuden hahmottamista ja hallintaa on pyritty helpottamaan suunnittelemalla ohjelmointisäännöt ja dokumentoimalla ohjelmointikoodi. Työn tuloksena saatiin tuotekehitettyä kiinteistöautomaatiojärjestelmälle tuoterunkoarkkitehtuuri. Kehitetty tuote vaatii kuitenkin vielä jatkokehityst