Kokonaiseläke 2024 : Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen

Katsauksessa on koottu yhteen kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytyminen vuonna 2024. Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksen esimerkkilaskelmat ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla. Erilaisten verovähennysten ja maksujen seurauksena käteen jäävä tulo määräytyy eläkkeensaajalla ja palkansaajalla eri tavoin. Katsauksessa on vertailtu eläkkeensaajan ja palkansaajan verotusta ja maksuja ja käsitelty myös eläkkeensaajan palkkatulon verotusta

Verksamhetsmodellen för social rehabilitering (THL)

Denna guide är en uppdaterad och preciserad version av guiden från våren 2022 (publicerad endast på finska) och den bygger på verksamhetsmodellernas regionala pilotprojekt

GOSSER II – Final report

Abstract Projects GOSSER I and GOSSER II lasted altogether 8 years, from 2015 to 2023. The first project developed a national safeguards concept for the spent nuclear fuel disposal in Olkiluoto and conducted necessary research and development for the purpose. The second project concentrated on developing the concept further. Safeguards methodologies of the two selected non-destructive assay (NDA) tools, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) and PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), were tested extensively and developed to the level where safeguards implementation will be straightforward. Further development and testing needs exist, which require adequate resourcing, but the risk for negative technical surprises is now limited. During GOSSER II phase STUK also developed the first version of LOST&FOUND database (L&F), which will be STUK’s key tool for the analysis and documentation of NDA verification data. The continuity of knowledge of nuclear material information can also be followed through the database. The database is meant to store all relevant information to further generations for drawing their individual conclusions if the disposal had been performed as declared. Testing the database with real data remains to be done. During operation of the disposal facility, STUK’s continuous presence at the disposal site will be the main way to confirm that there are no undeclared activities related to the disposed nuclear fuel. In addition, GOSSER II performed a few research studies related to geological environment. The objective of the studies was to examine how the society can remain confident that the disposal volume has not been intruded. The research was conducted on microseismic and other geophysical methods applied in the monitoring of the repository environment. These methods monitor the stability of the host rock as long as monitoring is continued. In addition, a literature study was made on the scenario, where the disposed spent fuel is dissolved in Nitric acid in its canister underground and the dissolved fuel is pumped up in liquid form. The study revealed, that scenario can be considered very difficult to implement and highly implausible.Tiivistelmä Projektit GOSSER I ja GOSSER II kestivät yhteensä 8 vuotta, vuodesta 2015 vuoteen 2023. Ensimmäinen projekti kehitti kansallisen ydinmateriaalivalvontakonseptin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle Olkiluodossa ja teki tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä tätä tarkoitusta varten. Toisessa projektissa keskityttiin kehittämään konseptia edelleen. Kahden valitun ainetta rikkomattoman todentamistyökalun, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) ja PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), kyvykkyyksiä testattiin laajasti ja kehitettiin tasolle, jossa valvontatoimenpiteiden toteuttaminen on suoraviivaista. Lisäkehitys- ja testaustarpeita on olemassa, ja ne vaativat asianmukaista resursointia, mutta riski kielteisistä teknisistä yllätyksistä on nyt rajallinen. GOSSER II -vaiheen aikana STUK kehitti myös ensimmäisen version LOST&FOUND-tietokannasta (L&F), joka on STUKin keskeinen työkalu NDA-varmennusaineiston analysointiin ja dokumentointiin. Ydinmateriaalitietojen jatkuvuutta voidaan seurata myös tietokannan avulla. Tietokantaan on tarkoitus tallentaa kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta tulevat sukupolvet voivat tehdä omat päätelmänsä siitä, onko loppusijoitus tehty ilmoitetulla tavalla. Tietokannan testaaminen oikeilla tiedoilla on vielä tekemättä. Loppusijoituslaitoksen toiminnan aikana STUKin jatkuva läsnäolo loppusijoituspaikalla on pääasiallinen tapa varmistaa, ettei loppusijoitettuun ydinpolttoaineeseen liity ilmoittamattomia toimintoja. Lisäksi GOSSER II suoritti muutaman tutkimuksen kallioperään liittyen. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää, kuinka yhteiskunta voi pysyä luottavaisena siihen, ettei loppusijoitusalueeseen ole tunkeuduttu. Tutkimuksessa tarkasteltiin mikroseismisiä ja muita geofysikaalisia menetelmiä, jotka on otettu käyttöön loppusijoituksen ympäristön seurannassa. Näitä menetelmiä käytetään kallioperän vakauden valvomiseen niin kauan kuin valvonta jatkuu. Lisäksi tehtiin kirjallisuustutkimus tilanteesta, jossa loppusijoitettu käytetty polttoaine liuotetaan typpihappoon kanisterissaan maan alla ja liuotettu polttoaine pumpataan ylös nestemäisessä muodossa. Tutkimus tuli johtopäätökseen, että skenaario on erittäin vaikeaa toteuttaa ja sen tähden sitä voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä.Sammanfattning Projekten GOSSER I och GOSSER II pågick sammanlagt under 8 år, från 2015 till 2023. Det första projektet utvecklade ett nationellt kärnmaterialövervakningkoncept för slutförvaring av använt kärnbränsle i Olkiluoto och genomförde nödvändig forskning och utveckling för detta ändamål. Det andra projektet koncentrerade sig på att vidareutveckla konceptet. Dugligheten av de två utvalda icke-destruktiva verifieringsverktygen, PGET (Passive Gamma Emission Tomography) och PNAR (Passive Neutron Albedo Reactivity), testades omfattande och utvecklades till en nivå där genomförandet av övervakningsåtgärder blir enklare. Det finns behov av ytterligare utveckling och testning, vilket kräver adekvat resursallokering, men risken för negativa tekniska överraskningar är nu begränsad. Under GOSSER II-fasen utvecklade STUK också den första versionen av LOST&FOUND-databasen (L&F), som är ett centralt verktyg för analys och dokumentation av NDA-verifieringsdata. Kontinuiteten i informationen om kärnmaterial kan också spåras genom databasen. Syftet med databasen är att lagra all relevant information så att framtida generationer kan dra egna slutsatser angående om slutförvaringen har genomförts enligt avgedd deklaration. Testning av databasen med riktiga data återstår att utföra. Under driften av slutförvaringsanläggningen är STUKs kontinuerliga närvaro på platsen det huvudsakliga sättet att säkerställa att det inte förekommer oanmälda aktiviteter i samband med det slutförvarade kärnbränslet. Dessutom utförde GOSSER II några undersökningar relaterade till berggrunden. Syftet med studierna var att undersöka hur samhället kan vara övertygat om att det inte har inträffat några intrång på slutförvaringsområdet. I undersökningen granskades mikroseismiska och andra geofysikaliska metoder som används för övervakningen av slutförvaringsmiljön. Dessa metoder används för att övervaka stabiliteten i berggrunden så länge övervakningen pågår. Dessutom utfördes en litteraturstudie om scenariot där det använda kärnbränslet som slutförvarats löses upp i salpetersyra i sin behållare under marken och det upplösta bränslet pumpas upp i flytande form. Studien kom fram till att scenariot är mycket svårt att genomföra och därför anses det synnerligen osannolikt

Kuva-aineistojen arkiston toimintamallit : versio 2.0

Kuva-aineistojen arkisto on Kelan Kanta-palvelujen ylläpitämä ja Kantapalveluihin kuuluva palvelu, johon arkistoidaan potilaan hoidon yhteydessä syntyneet kuvantamistutkimukset. Palvelusta voi hakea Kuva-aineistojen tietovarantoon tallennettuja kuvantamistutkimuksia ja myös Potilastietovarannon kuvantamisen hoitoasiakirjoja. Tässä dokumentissa kuvataan toimintamallit Kuva-aineistojen arkiston käyttöön. Päivitetyssä dokumentissa on huomioitu lainsäädännön muutokset (asiakastietolaki 703/2023), kuvantamisen ostopalveluvaltuutuksen käytön toimintamalli, tutkimusryhmäkohtaiset toimintamallit: suun terveydenhuollon röntgentutkimukset, näkyvän valon kuvien arkistointi, biosignaalitutkimuksien arkistointi sekä terveydenhuollon videoiden ja äänitallenteiden arkistointi. Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULKUTO</a

Talketamabi edenneen multippelin myelooman hoidossa : Uusien sairaalalääkkeiden arviointi

Tämän arvioinnin kohteena on talketamabi, joka on tarkoitettu monoterapiana uusiutuneen ja hoitoon reagoimattoman multippelin myelooman hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet vähintään kolmea aiempaa hoitoa, mukaan lukien immuunivasteen muuntajaa, proteasomin estäjää ja CD38-vasta-ainetta ja joiden taudin on osoitettu edenneen viimeisimmän hoidon aikana. Talketamabi on bispesifinen, humanisoitu IgG4-PAA-vasta-aine, joka kohdentuu etenkin myeloomasolujen pinnalla oleviin GPRC5D-reseptoreihin ja T-solujen pinnalla oleviin CD3-reseptoreihin. Talketamabi tuo T-soluja GPRC5D:tä ilmentävien solujen yhteyteen aiheuttaen myeloomasolujen hajoamisen. Näyttö talketamabin tehosta ja turvallisuudesta perustuu pääosin yhteen faasin I/II avoimeen monikeskustutkimukseen (MonumenTAL-1). Ensisijainen lopputulosmuuttuja MonumenTAL-1-tutkimuksen faasissa II oli objektiivinen kokonaisvasteosuus (ORR) sokkoutetun riippumattoman arviointiryhmän (BICR) arvioimana IMWG-kriteereihin perustuen. Toissijaiset lopputulosmuuttujat ovat vasteen kesto, vähintään erittäin hyvän osittaisen vasteen saaneiden osuus, vähintään täydellisen vasteen saaneiden osuus, täydellinen vasteen lisäehdoin saaneiden osuus, aika vasteeseen, elossaoloaika ennen taudin etenemistä (PFS), kokonaiselossaoloaika (OS), minimaalisen jäännöstaudin osuus, turvallisuusprofiili, immunogeenisyys, elämänlaatu ja ORR korkean sytogeneettisen riskin potilailla. MonumenTAL-1-tutkimuksessa talketamabia valmisteyhteenvedon mukaisella suositusannoksella sai yhteensä 288 potilasta, joista 143 potilasta sai talketamabia kerran viikossa (0,4 mg/kg Q1W) ja 145 potilasta joka toinen viikko (0,8 mg/kg Q2W). Potilaiden aiemmin saamien hoitojen määrän mediaani oli 5,0. MonumenTAL-1-tutkimuksen ensisijainen lopputulosmuuttuja ORR BICR:n arvioimana oli 74 % 0,4 mg/kg Q1W ja 72 % 0,8 mg/kg Q2W annostelua saaneilla. Hoitovasteen saavuttamisen mediaanit olivat vastaavasti 1,2 ja 1,3 kuukautta. Vasteen keston mediaani oli 0,4 mg/kg Q1W annostelulla 9,5 kuukautta mutta 0,8 mg/kg Q2W annostelulla sitä ei oltu vielä saavutettu. Vähintään täydellisen vasteen sai 34 % ja 39 % potilaista, vastaavasti. PFS:n mediaanit olivat 7,5 kuukautta ja 14,2 kuukautta ja OS:n mediaania ei oltu vielä saavutettu kummassakaan potilasjoukossa, kun seuranta-aikojen mediaanit olivat 19 kuukautta ja 13 kuukautta. Minimaalisen jäännöstaudin osalta 31 % ja 30 % potilaista oli negatiivisia raja-arvolla 10-5. Potilaista noin kolmannes kuoli tutkimuksen aikana. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin MonumenTAL-1-tutkimuksen faasin II aikana EORTC QLQ-C30-, EQ-5D-5L- ja PGIS-elämänlaatumittareilla. Saatuja suotuisia viitteitä hoidon tehosta ja siedettävyydestä tulee kuitenkin tulkita varoen, sillä kyse on yksihaaraisesta tutkimuksesta ja useita hoitosyklejä saaneiden potilaiden joukko on pieni. Alaryhmäanalyysien tulokset viittaisivat heikompiin vasteosuuksiin huonoennusteisissa ryhmissä, joissa taudin vaihe oli III R-ISS-riskiluokituksella tai tauti oli levinnyt luuston ulkopuolelle. Tuloksista tehtäviä päätelmiä rajoittaa kuitenkin pienet ryhmäkoot eikä voida sanoa jonkun potilasryhmän hyötyvän talketamabi-hoidosta muita enemmän. Suoria vertailuja talketamabi-hoidon tehosta verrattuna muihin valmisteisiin ei ole saatavilla. Myyntiluvan haltija toimitti epäsuoran vertailun, jossa talketamabi-hoitoa verrattiin nykyisen hoitokäytännön mukaisesti annettuihin myeloomahoitoihin sekä xxxxxxxxxxxxxxxx. Näissä vertailuissa talketamabi näyttäytyi pääosin parempana kuin lääkärin valitsemat hoidot xxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Fimean näkemyksen mukaan epäsuoran vertailun tuloksiin liittyy epävarmuutta epäsuorien vertailujen rajoituksista johtuen ja tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Talketamabi-hoitoa valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla saaneista 339 potilaasta kaikilla havaittiin vähintään yksi jonkinasteinen haittatapahtuma. Vaikeita tai henkeä uhkaavia haitta-asteen 3 haittatapahtumia ilmeni 39–45 %:lla potilaista ja haitta-asteen 4 haittatapahtumia noin 29–47 %:lla potilaista sekä vakavia haittatapahtumia ilmeni 48–57 %:lla potilaista. Talketamabi-hoitoa 0,8 mg/kg kahden viikon välein saaneessa potilasryhmässä yleisimmät haittatapahtumat olivat sytokiinioireyhtymä (75 %), makuhäiriö (49 %), anemia (46 %), suun kuivuminen (40 %) ja painon lasku (41 %). Tällä ryhmällä lisäksi havaittiin vähemmän hoidon tilapäiseen keskeyttämiseen johtaneita haittatapahtumia kuin talketamabi-hoitoa 0,4 mg/kg viikon välein saaneella potilasryhmällä (37 % vs. 59 %). Myyntiluvan haltijan kustannusvaikuttavuusanalyysin perusanalyysissä talketamabin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER) oli noin 155 000 €/QALY nykyhoitokäytännön mukaiseen SoC-hoitokoriin verrattuna xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. ICER-arvoon liittyy epävarmuutta erityisesti aikahorisonttiin ja ekstrapolaatiojakaumiin liittyen. Fimean skenaarioanalyyseissä ICER vaihteli xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ja SoC-hoitokoriin verrattuna välillä 127 000–295 000 €/QALY. Myyntiluvan haltijan arvion mukaan Suomessa voisi olla vuosittain xxxxxx arvioitavaa hoitoa saavaa potilasta hoidon käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Fimean kliinisen asiantuntijan mukaan potilasmääräarvio vaikuttaa oikean suuntaiselta. Fimean arviointiryhmä käytti budjettilaskelmissa aiempiin arviointiraportteihin perustuvaa arviota 10–20 potilasta. Fimea arvioi talketamabi-hoidon potilaskohtaisten kokonaiskustannusten olevan listahinnoin noin 281 000 euroa 12 kuukauden hoidolle. Tämä on noin 90 000 euroa enemmän kuin vastaavan kestoinen hoito teklistamabilla. 10–20 potilaan hoidon kokonaiskustannukset vuositasolla olisivat talketamabilla noin 2,8–5,6 miljoonaa euroa. Fimea arvioi talketamabi-hoidon vuosittaisen budjettivaikutuksen olevan noin 1,4–3,7 miljoonaa euroa. Arvio pohjautuu Fimean arvioon potilasmäärästä (10–20 talketamabia saavaa potilasta) ja vuosittaisista hoitokustannuksista sekä myyntiluvan haltijan arvioon eri hoitojen osuuksista. Budjettivaikutukseen liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen vertailtavien hoitojen kestoajoista ja annostelutiheydestä

Lähisuhdeväkivalta 2021: Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia

Antalet fall av våld i nära relationer som rapporterades till myndigheterna 2021 var något mindre jämfört med 2020. Antalet myndiga kvinnliga offer för våld i nära relat-ioner som kom till kännedom minskade med 3,3 procent jämfört med föregående år och antalet manliga offer minskade med 5,2 procent. Våldet mot minderåriga ökade dock med nästan 7 procent. År 2021 rapporterades sammanlagt tio fall av mord, dråp eller dråp under förmild-rande omständigheter av en tidigare eller nuvarande make/maka eller sambo. Av gär-ningarna riktades nio (90 %) mot kvinnor och en (10 %) mot män. I en studie om dråp av kvinnor i parrelationer konstaterades att andelen berusade offer och gärningsmän hade minskat betydligt under de senaste 10 åren. Enligt studien var dråpen av kvinnor i allt större utsträckning kopplade till skilsmässor/separationer. Antalet klienter inom tjänster som erbjuds vid våld i nära relationer minskade under coronaepidemin, till exempel hade MARAK-arbetsgrupperna och skyddshemmen färre klienter än tidigare. Antalet klienter vid Seri-stödcentren för offer för sexualbrott mins-kade inte, vilket delvis förklaras av att Seri-stödcenternätverket utvidgades under coro-natiden. Seri-stödcentrens klienter har många sårbarhetsfaktorer; över hälften har tidigare erfarenheter av våld. I denna statistikrapport sammanställs statistik- och forskningsdata om våld i nära relationer i Finland för 2021. I rapporten publiceras för första gången statistik över hedersrelaterat våld. Den förra statistikrapporten om våld i nära relationer publicera-des 2021 och rapporteringen kommer i fortsättningen att ske med två års mellanrum