Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa työskentelevien puheterapeuttien työhyvinvointia. Työhyvinvointia tutkittiin työtyytyväisyyden, työperäisen stressin ja työn laatuun liittyvien tekijöiden näkökulmasta. Lisäksi näissä organisaatioissa työskentelevien puheterapeuttien kokemuksia vertailtiin keskenään.
Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, johon vastasi 304 puheterapeuttia. Vastaajista perusterveydenhuollossa työskenteli 229 ja erikoissairaanhoidossa 75. Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, joka koostui yhteensä 52 kysymyksestä ja väittämästä. Kysely jaettiin kolmeen osa-alueeseen, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajien taustatekijöitä. Toisessa osassa kartoitettiin työn laatuun liittyviä tekijöitä ja viimeinen osa käsitteli työtyytyväisyyttä ja työperäisen stressin kokemista.
Tulokset osoittivat, että puheterapeutit ovat melko tyytyväisiä työhönsä, vaikka stressiäkin koetaan. Työtyytyväisyyden ja taustatekijöiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Taustatekijöistä työperäisen stressiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä ylitöiden tekeminen. Lisäksi stressin ja työorganisaation väliltä löytyi yhteys. Suuntaa-antavia yhteyksiä löytyi jonkin verran sekä työtyytyväisyyden että stressin osalta. Suurin osa työn laatuun liittyvistä tekijöistä oli yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työperäiseen stressiin. Työn laatuun liittyvät tekijät myös selittivät työtyytyväisyyttä ja stressiä. Työtyytyväisyyden osalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon puheterapeuttien välillä oli ero tyytyväisyydessä työympäristöön. Perusterveydenhuollon puheterapeutit olivat erikoissairaanhoidon puheterapeutteja tyytyväisempiä työympäristöönsä. Työperäisen stressin osalta ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Perusterveydenhuollon puheterapeutit kokivat stressiä enemmän. Ryhmien välisiä eroja löytyi myös muutaman työn laatuun liittyvän tekijän kohdalla. Esimerkiksi arviointi- ja kuntoutusjaksojen riittävä pituus sekä jonossa olevien asiakkaiden vaikutus työskentelylle erotteli ryhmiä.
Tämän työn tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, mutta myös eroavaisuuksia oli havaittavissa esimerkiksi taustatekijöiden kohdalla. Työn laatuun liittyvien tekijöiden kautta saatiin erilaista näkökulmaa työhyvinvoinnin tutkimiseen. Tutkimus toi tärkeää tietoa puheterapeuttien työhyvinvoinnista, koska aihetta ei ole tutkittu riittävästi. Tutkimuksen suhteellisen suuren vastaajamäärän vuoksi tuloksia voidaan pitää luotettavina ja yleistettävinä ainakin työtyytyväisyyden ja työperäisen stressin osalta. Tutkimuksen avulla voidaan myös kehittää puheterapeuttien työhyvinvointia, jotta tyytyväisyys työhön säilyisi ja toisaalta työperäisen stressin määrä pysyisi kohtuullisena. Työhyvinvointitutkimus tukee paitsi puheterapeuttien työskentelyä ja työssä jaksamista, myös laadukkaiden puheterapiapalveluiden tarjoamista
