Abstract
This edited publication consists of four reports written as a part of BICON project that clarified the state and potential of Bioeconomy in Northern Finland. The whole formed by the individual reports constitute an extensive view over bioeconomy and its potential in the northern Finland.
There is no single, wide-adopted definition of what bioeconomy is. However, as the theme represents a new economic platform, it is well recognised and has a social and political support. The strategies of nations and industries regarding bioeconomy have appeared in abundance in recent years. Almost without exception, these strategies are relying on existing industrial and national foundations. Bioeconomy has potential in Northern Finland. Especially biomass utilisation and refinement has long tradition in forestry and natural products. However, new ways to boost nascent bioeconomy are called for. One option is Biopark -concept as introduced by BusinessOulu. Also the policy directions should be clear enough for the investments to take place. Otherwise multiple risks can be envisaged by investors and make them reluctant to take action.
The bioeconomy, as we can see it today, is still de facto by and largely built around traditional products and industries. Forest and wood industries and agriculture serve as good examples. In Northern Finland, there are well more than 100 companies the core business of which is relying on forest bio-mass. These companies employ around 4000 people. As to other sectors, the numbers are smaller, but by no means insignificant in relative respect. The growth of bioeconomy is highly dependent on investments and development carried out by these companies.
Berries and fungi are one potential area with less volume but regarded as promising niche segment. The industry around these natural products comprises mostly micro-sized companies, so subsidies in the r&d are essential if growth is truly sought. Basic research is performed in number of Finnish universities and institutes, but the scaling-up of research into marketable end products with significant commercial market value requires more effective collaboration. “Northern quality” could be one of immaterial brands that could be utilised further. Organic products and processes continue to be a consumer-driven trend.Tiivistelmä
Biotalous Pohjois-Suomen alueella on biotaloustoiminnan tilaa ja kehityspotentiaalia kartoittaneen (BICON) -projektin osaraporteista koostettu kokonaisuus. Osaraporttien muodostama kokonaisuus muodostaa kattavan katsauksen biotalouteen ja sen antamiin mahdollisuuksiin Pohjois-Suomessa.
Biotaloudelle ei voida esittää yksikäsitteistä määritelmää, mutta se on teemana tunnistettu uudeksi talouden osa-alueeksi, jolle on olemassa sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinenkin tilaus. Eri maiden ja teollisten sektoreiden biotalousstrategiat, joita on viime vuosina laadittu runsaasti, nojautuvat lähes poikkeuksetta teollisiin strategioihin ja olemassa oleviin perinteisiin vahvuuksiin kussakin maassa ja kullakin toimialalla.
Pohjois-Suomessa biomassan käytölle on lupaavat mahdollisuudet. Eräänä konkreettisena askeleena voisi olla BusinessOulun esittelemä Biopark -konsepti. Jotta investointeihin kuitenkin oltaisiin valmiita, tulee poliittisten linjausten olla riittävän selkeitä, jotta niihin sisältyvät riskit ovat joltisenkin hallinnassa.
Käytännössä Pohjois-Suomen alueen biotalous nojaa vielä vahvasti olemassa oleviin perinteisiin tuotteisiin ja yrityksiin. Näistä hyvinä esimerkkeinä ovat metsäbiomassan alkutuotanto, maatalous ja viljakasvien jatkojalostus. Metsäbiomassaa jalostavia yrityksiä on Pohjois-Suomessa reilusti yli 100 ja työpaikkoja muutamia tuhansia. Muissa biotalouden osa-alueissa määrät ovat pienempiä mutta eivät suinkaan merkityksettömiä. Alueellisen biotalouden kasvu on paljolti kiinni yritysten panostuksista ja niitä tukevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä.
Marjat ja sienet ovat eräs biotalouden potentiaalinen kehittämisalue. Alan yritykset ovat pääasiassa mikroyrityksiä, joten tuotekehitykseen tarvittaisiin selkeä yhteiskunnan tuki. Perustutkimusta tehdään kuitenkin useassa suomalaisessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa, mutta potentiaalinen mittakaavaistaminen kaupallisiksi tuotteiksi ja jalosteiksi vaatii tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. ”Pohjoinen laatu” voisi olla eräs merkittävä kaupallistettava brändi, sillä puhtaus ja luonnonmukaisuus ovat eräs kulutustrendi, joka voimistunee jatkossakin
