Käsihygienian toteutuminen vuodeosaston lääkehoitohuoneessa

Abstract

Opinnäytetyö koostuu kahdesta erillisestä osiosta; teoreettisesta viitekehyksestä ja havainnointitutkimuksesta. Käsihygieniaan tulee nykyisin kiinnittää enemmän huomiota, koska merkittävin yksittäinen keino estää infektioiden leviäminen on käsihygienian asianmukainen toteuttaminen. Lääkkeitä käsitellessä on ehdottoman tärkeää toteuttaa aseptiikkaa, jotta työntekijä välttää altistumisen lääkeaineille sekä lääkeaineet eivät kontaminoituisi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä projektina KiiltoClean Oy:n, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erään yhteistyöosaston kanssa. Projektiraportin tarkoituksena oli kuvata yhteistyöosaston hoitohenkilökunnan lääkehoitohuoneessa toteutunutta aseptista työskentelyä. Tavoitteena oli näyttöön perustuen lisätä tietoa käsihygieniasta ja sen toteutumisesta vuodeosaston lääkehoitohuoneessa. Projektiraportissa havainnoitiin 22,5 tuntia hoitohenkilökunnan aseptista toimintaa lääkehoitohuoneessa. Aineistonkeruumenetelmänä oli tarkkaileva havainnointi. Aineiston analyysissä käytettiin tutkittuun tietoon ja kokemusperäiseen näyttöön perustuvaa strukturoitua havainnointimatriisia, jossa oli 20 aseptiseen toimintaan liittyvää toimintoa. Toimintoja tarkasteltiin toteutumisen kannalta. Tuloksissa todettiin käsihygienian toteutumisen olevan kohtuullista ja aseptisessa toiminnassa havainnoitiin selkeitä puutteita. Automaattiannostelijaa käyttäneiden hoitotyöntekijöiden käsien desinfiointiaika oli keskimäärin 16 sekuntia. Lanka-annostelijan käyttäjistä saatu keskiarvo oli puolet alhaisempi, kahdeksan sekuntia. Oikeat työmenetelmät edistävät hyvän käsihygienian toteutumista. Hyvä käsihygienia, tavanomaiset varotoimet, oikeanlaiset työvälineet lääkkeenjaossa ja jatkuva koulutus auttavat aseptisen toiminnan toteutumisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuoltoalalla.Implementing hand hygiene in a medication room on the ward This thesis consists of two separate parts: a theoretical framework and an observational study. Hand hygiene now requires greater attention, since the single most significant way to prevent the spread of infection is through a proper implementation of hand hygiene. When handling medicines it is essential to carry out aseptic precautions in order to avoid exposure to drug ingredients and to prevent contaminating the pharmaceuticals. This study was carried out as a project in cooperation with KiiltoClean Ltd, Laurea University of Applied Sciences, and a cooperation partner ward in the Pirkanmaa Hospital District. The purpose of the project report was to describe the aseptic procedures carried out by the nursing staff in the medication room of the cooperation partner ward. The aim was to use the evidence gained to provide additional information on hand hygiene and its implementation in the medication room on the ward. The project report covered 22.5 hours of observing the aseptic procedures carried out by the nursing staff in the medication room. The data was collected through observations. To analyse the data the authors applied a structured observation matrix, combining research-based and empirical evidence, covering 20 functions related to aseptic procedures. The results showed that the implementation of hand hygiene was at a moderate level and that evident limitations existed in aseptic procedures. The average time used for the hand disinfection by the nursing staff using automatic dispensers was 16 seconds. The average time spent by the nursing staff using manual dispensers was half as long as the time spent by the nursing staff using automatic dispensers, eight seconds. Correct working procedures promote good implementation of hand hygiene. Good hand hygiene, standard precautions, appropriate tools for the administration of medication, and professional development, help in the implementation of aseptic procedures. The results of this thesis can be used in the health sector