Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö & ympäristöministeriö
Abstract
Uudessa vesihuoltolaissa (119/2001) on entistä selkeämmät säännökset vesihuollon tavoitteista ja keinoista sekä eri tahojen vastuista vesihuollon kehittämisessä, järjestämisessä ja hoitamisessa. Lähtökohtana on, että kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä alueellaan. Kehittäminen käsittää osallistumisen vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisen. Myös monet muut viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ja päätökset korostavat vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun tärkeyttä.
Vaikka vesihuollon alueellista yleissuunnittelua on harjoitettu jo usean vuosikymmenen ajan, ei tätä tarkoitusta varten ole ollut minkäänlaista yleistä ohjetta tai opasta. Tähän oppaaseen on pyritty kirjaamaan hyväksi koettuja suunnitteluperiaatteita ja toimintatapoja ja samalla niitä on pyritty kehittämään. Tällä oppaalla pyritään erityisesti selkiinnyttämään vesihuoltolain tarkoittamaa vesihuollon alueellista yleissuunnittelua käytännön tasolla.
Opas esittelee suunnittelun tavoitteet, lähtökohdat, suunnitteluprosessin ja suunnitelmien sisällön. Opas korostaa joustavuuden ja taipuisuuden merkitystä pitkän aikavälin suunnittelussa. Opas itsekin pyrkii palvelemaan suunnitelmien teettäjiä joustavasti, tarjoamatta kaavamaisia ratkaisuja suunnitteluun. Oppaan liitteissä on käytännönläheisiä esimerkkejä
