Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka kansalaisuus rakentuu Helsingin Sanomien keskustatunnelikirjoittelun puhetavoissa. Lähestyn aihetta analysoimalla 323:a Helsingin Sanomissa vuosina 1990–2008 julkaistua keskustatunneliin liittyvää kirjoitusta. Työn teoreettinen lähtökohta on kansalaisuuden ja journalismin välisessä suhteessa. Lähtöoletukseni on, että journalistit, valtaapitävät ja kansalaiset muodostavat kolmion, jossa kansalaiset jäävät kolmion kahteen muuhun osapuoleen nähden alempiarvoiseen ja vähemmän vaikutusvaltaiseen asemaan. Käsitykseni kansalaisuudesta rakentuu tässä työssä Michael Schudsonin esittelemän informoidun kansalaisen ideaalin varaan. Informoitu kansalaisuus taas on vahvasti yhteydessä nykyään vallitseviin eliittijulkisuuteen ja edustukselliseen demokratiaan. Informoidun kansalaisuuden, eliittijulkisuuden ja edustuksellisen demokratian ohella käsittelen uudempien kansalaisuus-, julkisuus- ja demokratiakäsitysten mahdollisuuksia. Näihin kuuluvat ajatukset niin kutsutusta osallistetusta kansalaisuudesta, pluralistisesta julkisuudesta ja julkisen harkinnan demokratiasta. Tärkeimmät käyttämäni kotimaiset lähteet ovat Hannu Nieminen ja Heikki Heikkilä. Julkisuuskäsitysten taustalla vaikuttaa Jürgen Habermasin kuvaus porvarillisen julkisuuden murenemisesta, jota olen täydentänyt uudemmilla teoretisoinneilla. Työni menetelmällinen lähtökohta on kriittisessä tekstintutkimuksessa, johon sisältyy tässä sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Analysoin koko aineistoani ensin sisällön erittelyn ja puhujarakenneanalyysin keinoin. Määrittelen kunkin jutun pääasiallisen puhujan, juttutyypin, jutun teeman ja julkaisuvuoden. Muun muassa ristiintaulukoimalla saatavien tulosten perusteella tutkin eri puhujien puhetapoja retoriikka-analyysin avulla. Keskeisin tulos on, että kansalaiset jäävät keskustatunneliuutisoinnissa melko näkymättömiksi ja vähälle huomiolle. He pääsevät jutuissa puhujiksi vain harvoin, heitä ei juuri käytetä juttujen lähteinä ja jos käytetäänkin, he ovat usein jutussa läsnä edustamassa jotakuta muuta tahoa, kuten kansalaisjärjestöä. Keskustatunnelikirjoittelun puhetavoissa korostuivat lisäksi taloudellinen ja rationaalinen ajattelutapa sekä anonyymiys. Ylivoimaisesti suurimman puhujaluokan muodosti kunnallishallinto. Suurimpien puhujaluokkien – kunnallishallinnon ja toimittajien – puhetavat olivat aineistossa suurelta osin yhteneviä
