Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tehokkaita menetelmiä, joita erityisesti toimintaterapeutit voivat käyttää työskennellessään autistisen lapsen kanssa.
Tarkoituksena oli kerätä menetelmiä autismikirjon lapsen leikin tukemiseen. Autismikirjon lapsen kielen ja puheen kehitys sekä kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys on usein viivästynyt. Erilainen kehityskulku heijastuu myös leikkitaitoihin. Autismikirjon lapsen leikki on usein kaavamaista eikä hän omaksu leikin sosiaalista merkitystä.
Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa löydettiin seuraavista tietokannoista: Cinahl with full text, Janet: Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto ja OTseeker.
Käytimme englanninkielisiä hakusanoja: therap*, play*, occupation*, communication*, childr*, autism* ja visual*. Aineiston haussa käytettiin sisäänottokriteereinä seuraavia: julkaisuvuosi 2007–2017, Full text, 2-5–
vuotiaat ja Academic journal.
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä tiedonlähdettä, joissa esiteltiin erilaisia menetelmiä autistisen lapsen leikin
tukemiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin seuraavat menetelmät:
Learn to Play, käsikirjoitettu leikki, videolta mallintaminen sekä Pivotal Response Training (PRT). Kolmessa menetelmässä käytetään hyväksi sitä, että autistisen henkilön on helpompi vastaanottaa visuaalista informaatiota auditiiviseen verrattuna. Tutkimuksissa oli visualisoitu leikki tai leikin ohjeet
käyttämällä kuvia, videoita tai näyttelemistä. Myös leikkitovereiden käyttäytyminen oli suuressa osassa eri menetelmiä. Autististen lasten kanssa
leikkivillä normaalisti kehittyvillä vertaislapsilla on menetelmissä suuri rooli
leikkiin rohkaisemisessa ja heitä opetetaan autistisen leikkitovereiden
kanssa leikkimiseen.The aim of the thesis was to find effective methods that could be used by occupational therapists. The purpose was to find interventions for supporting
the play of children with the autism spectrum disorder (ASD). Children with
ASD often have delays in the development of their social-‐interaction, language learning and cognition. Delays in development are also reflected on
the children’s play. Children with ASD are not able to adopt the social meaning of play, and their play might be repetitive.
The research method was a narrative literature review. The data was found in the following databases:
Cinahl with full text, OTseeker and JAMK University of Applied Sciences library. English words, therap*, play*, occupation*, communication*, childr*,
autism* and visual*, were used in the search. The inclusion criteria were: publication year 2007-2017, Full text, age group 2-‐5 and academic journal.
Four sources of information were included in the review. The source material introduced interventions that can be used to support the play of children with
ASD. The following interventions were found: Learn to Play, Script play, Video modelling and Pivotal Response Training (PRT). Three of the interventions utilized strong visual processing of children with ASD. Play and instructions were visualized by using photographs, video or acting. Peer behaviour was
also in a big role in the studies. Peer children with normal development have
an important role in encouraging ASD-children’s play when they are trained
to play with the ASD-children
