Groop, Per-Henrik

Harjutsalo, Valma

Kaaja, Risto

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

1405PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2016;132:1405–6T yypin 2 diabetekseen liittyvä sepelvalti-motautikuolleisuuden vaara oli 18-vuo-tisessa seurantatutkimuksessa miehillä nelinkertainen mutta naisilla peräti 15-kertai-nen ei-diabeetikkoihin verrattuna (1). Sepel-valtimotautia ilmeni vastaavasti kolminkertai-sesti miehillä ja kymmenkertaisesti naisilla. Sen lisäksi, että naisilla havaittiin enemmän tavan-omaisia vaaratekijöitä, kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri trigly-seridipitoisuus vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaaraan enemmän naisilla kuin miehillä (1). Kun nainen sairastuu tyypin 2 diabetekseen, hänen sydän- ja verisuonitautivaaraansa on sa-mankaltainen kuin sellaisen henkilön, joka on jo sairastanut sydäninfarktin (2).Myös tyypin 1 diabeteksessa naisten ylikuol-leisuus on suurempi kuin miesdiabeetikoiden. FinnDiane-tutkimuksessa todettiin erityisesti alle 15-vuotiaana diabetekseen sairastuneiden naisten kuolleisuuden iskeemiseen  sydäntautiin olevan yli nelinkertainen miesdiabeetikoi hin verrattuna (3). Miesten absoluuttinen kuol-leisuus iskeemiseen sydäntautiin oli suurempi kuin naisten, mutta ero sukupuolten välillä oli huomattavasti pienempi kuin tausta väestössä. Naisten ylikuolleisuus todettiin tuoreessa me-ta-analyysissa sekä kokonaiskuolleisuudessa että kuolleisuudessa iskeemiseen sydäntautiin, aivohalvaukseen ja munuaistautiin (4). Nais-ten ylikuolleisuus oli noin 40 % suurempi kuin miesten. Ylikuolleisuus sepel valtimo tautiin oli naisilla lähes kolminkertainen miehiin verrat-tuna.Perimmäistä syytä naisdiabeetikoiden yli-kuolleisuuteen ei tiedetä. Naisen tyypin 2 dia be-teksen vaaratekijäryppääseen eli meta bo li seen oireyhtymään (MBO) ei kenties puu tu ta tar-peeksi ajoissa. Kun veren glukoosi pitoisuuden suureneminen saavuttaa diabeteksen rajan, muut MBO:n päätekijät eli suuri triglyseridi- ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus, kohonnut ve-renpaine ja keskivartalolihavuus ovat jo jääneet hoitamatta (1). On myös syytetty keltarauhas-hormoneja, jotka heikentävät insuliiniherkkyyt-tä kuukautiskierron jälkimmäisellä puoliskolla ja näin aiheuttavat glukoositasapainon epäva-kautta. Estrogeeni saattaa lisätä tukostaipumus-ta ja tulehdusta. Toisaalta tyypin 1 diabeetikko-naisten suurta riskiä jo lisääntymisiässä on seli-tetty estrogeenin vajauksella. Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että jo murrosikäisillä tyypin 1 diabeetikkonaisilla seerumin estradiolipitoisuus on pienentynyt ja estrogeeniaktiivisuus alentu-nut verrattuna saman ikäisiin ei-diabeetikoihin (5). Onko naisen diabetes ennakoitavissa? Ras-kaus on diabetogeeninen tila, jossa insuliini-herkkyys pienenee viimeisellä kolmanneksella kolmasosaan normaalista. Syynä on erityisesti istukan laktogeeninen hormoni, joka ohjaa äi-din energiankäyttöä rasvojen suuntaan ja siten säästää glukoosin sikiön käyttöön (6). Näin varmistetaan sikiön jatkuva tasainen glukoosin-saanti ja aivojen kehitys, vaikka äiti joutuisi paastoamaan. Erityisesti ylipaino lisää raskausdiabeteksen ilmaantuvuutta. Suomessa raskausdiabetes ke-hittyy noin 13 %:lle odottajista. Valtaosalla häi-riö on lievä, ja pelkkä ruokavaliohoito riittää, mutta noin joka kymmenes tarvitsee insu liini- tai metformiinihoitoa. Tauti paranee yleensä synnytykseen mutta uusiutuu noin joka toisella seuraavassa raskaudessa, mikä nopeuttaa tyy-pin 2 diabeteksen puhkeamista. Insuliinihoi-toa vaatinut tauti etenee 10–15 vuoden aika-Risto Kaaja, Valma Harjutsalo ja Per-Henrik GroopNaisen diabeteksen kehittyminen tulisi estää= Artikkeli on avoin kaikille1406na noin 60 %:lla tyypin 2 diabetekseksi (7,8). Raskausdiabeteksen tuore Käypä hoito -suo-situs neuvoo tekemään glukoosirasitustestin jo kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen hoitoa saaneille raskausdiabetesta sairastaneille naisil-le. Raskaus kertoo myös tyypin 1 diabeteksen ennusteesta. Diabeetikon hypertensiivinen ras-kaus ennakoi sekä nefropatian että retinopatian kehittymistä (9). Raskausdiabetes ennustaa myös lapsen vaa-roja. Ylipainoisen raskausdiabeetikon lasten riski saada glukoositasapainon häiriöitä, lii-kapainoa tai metabolista oireyhtymää jo en-nen aikuisikää on suurentunut. Suomalaisessa LASERI-tutkimuksessa on todettu, että ylipai-noisten äitien lapsilla aikuistyypin diabeteksen riski on kolminkertainen ja lihavien äitien lap-silla nelinkertainen (10). Lapsuuden ylipainon tai lihavuuden normalisoituminen aikuisikään mennessä voi estää tyypin 2 diabeteksen ja MBO:n kehittymisen. Äidin diabeteksella ja ylipainolla on siis kauaskantoisia vaikutuksia sekä äidin että hänen lapsensa terveyteen.Voidaanko naisen diabeteksen kehittymi-nen estää? Suuressa sairastumisriskissä olevat, mukaan lukien raskausdiabeetikot (16 % DPP-tutkimuksessa) voivat elintapoja muuttamal-la ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi tyypin 2 diabeteksen puhkeamista (11,12). Kymmenen vuoden satunnaistetussa seurantatutkimukses-sa on osoitettu, että intensiivinen elämän tapa-interventio ja metformiinihoito pienentävät diabetesvaaraa 35–40 % raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla (13). Tosiasiallisesti ras-kaudenaikainen hyvä terveystietoisuus ei aina kanna synnytyksen yli, ja osalla raskausdiabee-tikoista taustalla onkin alkava tyypin 1 diabe-tes. Tuoreessa suomalasisessa tutkimuksessa osoitettiin, että raskausdiabeteksen uusiutumi-nen voidaan estää varsin pienilläkin elämän-tapa muutoksilla (14).Sekä tyypin 1 että 2 diabeteksen kehittymi-nen tulisi estää naisilla. Ensin mainitun estämi-seen meillä ei ole vielä työkaluja, mutta taudin mahdollisimman hyvä hoito glukoositasapai-non, lipidiarvojen ja verenpaineen osalta on ensi arvoisen tärkeää. Sen sijaan tyypin 2 diabe-tes on ehkäistävissä – elintapamuutosten teho on kiistaton ja kauaskantoinen. ■PÄÄKIRJOITUSR. Kaaja ym.RISTO KAAJA, professoriSisätautioppi, Turun yliopistoVALMA HARJUTSALO, dosenttiEpidemiologia, Folkhälsanin tutkimuskeskusPER-HENRIK GROOP, professoriSisätautioppi ja nefrologia, Helsingin yliopistoSIDONNAISUUDETRisto Kaaja: Asiantuntijapalkkio (Leo Pharma, Pharmacia, Sanofi-Aventis), luentopalkkio (Leo Pharma, Pharmacia, Sanofi-Aventis)Valma Harjutsalo: Ei sidonnaisuuksiaPer-Henrik Groop: Asiantuntijapalkkio (Abbott, Boehringer Ingel-heim, Cebix, Eli Lilly, Novartis), luentopalkkio (Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, Genzyme, MSD, Novartis, Novo Nordisk)KIRJALLISUUTTA1. Juutilainen A, Kortelainen S, Lehto S, Rönnemaa T, Pyörälä K, Laakso M. Gender difference in the impact of type 2 diabetes on coronary heart disease risk. Diabetes Care 2004;27:2898–904.2. Juutilainen A, Lehto S, Rönnemaa T, Pyörälä K, Laakso M. Type 2 diabetes as a “coronary heart disease equivalent”: an 18-year pro-spective population-based study in Finnish subjects. Diabetes Care 2005;28:2901–7.3. Harjutsalo V, Maric-Bilkan C, Forsblom C, Groop PH. Impact of sex and age at onset of diabetes on mortality from ischemic heart disease in patients with type 1 diabetes. Diabetes Care 2014;37:144–8.4. Huxley RR, Peters SA, Mishra GD, Woodward M. Risk of all-cause mortality and vascular events in women versus men with type 1 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet Diabetes Endocrinol 2015;3:198–206.5. Martínez D, Castro A, Merino PM, ym. Serum oestrogenic activity in adolescents with Type 1 diabetes. Diabet Med 2016 Jan 23 [Epub ahead of print].6. Ryan EA. Hormones and insulin resistance during pregnancy. Lan-cet 2003;362:1777–8.7. Chang CL, Cai JJ, Cheng PJ, Chueh HY, Hsu SY. Identification of metabolic modifiers that underlie phenotypic variations in energy-balance regulation. Diabetes 2011;60:726–34.8. Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD, Williams D. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:1773–9.9. Gordin D, Forsblom C, Groop PH, Teramo K, Kaaja R. Risk factors of hypertensive pregnancies in women with diabetes and the influ-ence on their future life. Ann Med 2014;46:498–502.10. Juonala M, Jääskeläinen P, Sabin MA, ym. Higher maternal body mass index is associated with an increased risk for later type 2 diabetes in offspring. J Pediatr 2013;162:918–23.11. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with im-paired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343–50.12. Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE, ym. Reduction in the in-cidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346:393–403.13. Aroda VR, Christophi CA, Edelstein SL, ym. The effect of lifestyle intervention and metformin on preventing or delaying diabetes among women with and without gestational diabetes: the Diabe-tes Prevention Program outcomes study 10-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:1646–53.14. Koivusalo SB, Rönö K, Klemetti MM, ym. Gestational diabetes mellitus can be prevented by lifestyle intervention: the Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL): a randomized controlled trial. Diabetes Care 2016;39:24–30.

Naisen diabeteksen kehittyminen tulisi estää

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto