Tuomisto, Jussi

Virtanen, Elina

Jukuri

024681012141645‐48 97‐110 SatomukulatFosfori (P) g/kg kaFosforipitoisuudet turvemaaAsterixVan GoghLehtinäytteet päiviä istutuksestaPerunan ravinteiden käytön optimointi ja tehostaminen edellyttää tutkimusta sekä kasvin että ympäristön näkö-kulmasta. Kenttäkoetoteutusten rinnalle tarvitaan tietoa siitä, kuinka perunan ravinteiden otto tai mikrobilisien käyttö olisi optimoitavissa hallituissa olosuhteissa ja kuinka peruna kasvina käyttää lannoitteita suhteutettuna kasvin ja mukulasadon kehitysrytmiin. Tutkimus toteutettiin laboratorio-olosuhteissa HCS (hydro crop system) -teknologialla (Kuva 1), jossa lannoitus on mahdollista toteuttaa kasvien ravinnetarpeen ja kehitysrytmin mukaan. Tuotantovaiheiden aikana tehtiin havaintoja kasvustosta ja sadonmuodostuksesta sekä otettiin lehti- ja mukulanäyt-teitä ravinneanalyysejä varten. Tuloksia verrattiin tavanomaisesti, turpeessa tuotettuihin verrokkikasveihin. Ravinteiden käyttö tehostuiHydroponisessa tuotantoteknologiassa kasvien kehitty-minen mukuloita tuottaviksi perunakasveiksi tapahtuiperinteistä (turve) kasvatusmenetelmää nopeammin. Vaikka valo-, lämpötila- ja kosteusoloissa oli perunakasvin kehityksen kannalta häiriötekijöitä, HCS -ravinteet ja ravinneliuokset onnistuttiin ohjelmoimaan ja ajoittamaan kasvin kehityksen tarpeiden mukaisesti. Hydroponisessa tuotantoteknologiassa mukulanmuodos-tus käynnistyi 10-22 vrk aikaisemmin ja mukulaluku-määrä/kasvi oli kaksinkertainen verrattuna turvemaa-tuotantoon. Myös kasvuston (varsi- ja lehtimassa) fosforipitoisuudet olivat korkeammat hydroponisessa tuotannossa (Kuva 2), mukuloiden fosfori-pitoisuuksissa ei ollut eroja. Trichoderma spp. lisä (2012) tehosti fosforin ottoa kasvuston alkukehitysvaiheessa, ilman T. spp. -lisää (2013) fosforin otto painottui kasvuston ja sadon loppu-kehitysvaiheeseen (Kuva 3). Kasvuston ja mukuloiden kaliumpitoisuudet olivat vastaavasti korkeammat turve-maa- kuin hydroponisessa tuotannossa. Kuva 1. Hydroponisessa tuotantoteknologiassa kasvit saavat juurillaan ravinteet kouruissa kulkevasta nesteestä, kasvusto kehittyy muovikalvon yläpuolella ja mukulat muodostuvat kasvatuskankaan ja muovikalvon välissä (kuva Elina Virtanen).Tutkimusyhteenvetona voidaan todeta, että hydroponisessa tuotantoteknologiassa ravinteiden anto oikein ajoitettuna auttoi lannoiteravinteiden kulkeutumista kasviin ja kasvinosiin tehokkaasti, ravinteita oli lannoite-liuoksissa jäljellä vain 0.1-0.2 % alkuperäisistä pitoisuuksista. Hydroponisessa tuotannossa ravinteet olivat kasveille käyttökelpoisessa muodossa, oikea-aikaisesti saatavilla ja ravinnesuhteet oikeat. Tulosten perusteella turvemaa-tuotannossa ravinteiden vastavuoroisuudet haittasivat tai edesauttoivat niiden saatavuutta tai kulkeutumista kasviin. Jatkotutkimuksissa, kun tuloksia testataan perunan kenttä-olosuhteissa tulisi huomioon ottaa erityisesti lannoite-ravinteiden oikeat suhteet ja niiden oton tehostaminen esimerkiksi mikrobeilla (T. spp.).Hydroponinen tuotantoteknologia perunan kasvinravitsemus-tutkimuksessaElina Virtanen1  ja Jussi Tuomisto21Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 2PerunantutkimuslaitosKuva 2. Turvemaatuotannossa oli korkeammat kasvuston fosforipitoisuudet kuin hydroponisessa tuotannossa, tuotantotavat eivät vaikuttaneet mukuloiden fosforipitoisuuksiin.Kuva 3. Trichoderma spp. lisä (2012) tehosti fosforin ottoa kasvuston alkukehitysvaiheessa, ilman T. spp. -lisää (2013) fosforin otto painottui loppukehitysvaiheeseen (hydroponinen tuotanto). Trichoderma. spp. -lisä ei vaikuttanut mukuloiden fosforipitoisuuksiin.024681012141641‐46 97‐105 SatomukulatFosfori (P) g/kg kaFosforipitoisuudet hydroponinen AsterixVan GoghLehtinäytteet päiviä istutuksesta                       678910111221‐27 41‐49 70‐73 97‐105Fosforipitoisuudet lehdissä2012 Trichoderma +2013 Trichoderma ‐päiviä istutuksestag/kg kaContact: elina.virtanen@luke.fi

Hydroponinen tuotantoteknologia perunan kasvinravitsemustutkimuksessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri

Jukuri