Timotein lajikevalikoima on lisääntynyt viime vuosina.  Rigel on uusin lajikeluetteloon hyväksytty lajike.  Myös Niilo, Nuutti, Tuure, Tenho ja Uula ovat uutuuksia.  Näiden lajikkeiden siementuotanto on vasta aluillaan, ja vain Tuuren siementä on saatavilla jonkin verran viljelyyn.vo

Isolahti, Mika

Niskanen, Markku

Jukuri

  Liite 19.3.2007 64. vuosikerta  Numero 1 Sivu 8  Timoteissä on pian valinnanvaraa   Markku Niskanen ja Mika Isolahti, MTT  Timotein lajikevalikoima on lisääntynyt viime vuosina. Rigel on uusin lajikeluetteloon hyväksytty lajike. Myös Niilo, Nuutti, Tuure, Tenho ja Uula ovat uutuuksia. Näiden lajikkeiden siementuotanto on vasta aluillaan, ja vain Tuuren siementä on saatavilla jonkin verran viljelyyn.   Timotein lajikevalikoima täydentyy, sillä tänä vuonna lajikeluetteloon hyväksyttiin Suomessa jalostettu Rigel. Lajike on satoisampi kuin Tammisto II, mutta hieman heikkosatoisempi kuin Grindstad. Rigelin ja Tammisto II:n satoero on kaikkein suurin kolmannen vuoden nurmissa. Lajike kasvaa erinomaisesti niiton jälkeen.   Rigeliä on testattu kolmella pohjoisimmalla viljelyvyöhykkeellä. Parhaiten tämä satoisa lajike on menestynyt Lapissa. Rigelissä on esiintynyt kahdella pohjoisimmalla viljelyvyöhykkeellä Grindstadin tavoin hieman keskimääräistä enemmän talvituhoja. Tuure-lajike viljelyyn  Myös Niilo ja Nuutti ovat uusia timoteilajikkeita. Nuutti on näistä kahdesta satoisampi, lähes Rigelin veroinen, ja lajike on satoisa Pohjois-Suomessakin. Nuutin jälkikasvukyky on hyvä.   Niilo on satoisimpia lajikkeita ensimmäisessä niitossa, mutta sen kokonaissato jää pieneksi heikon jälkikasvukyvyn vuoksi. Talvituhoista Niilo ja Nuutti eivät juuri kärsi.   Tapio Tuomela/MTT:n arkisto           Timotein lajikevalikoima on lisääntynyt viime vuosina. Rigel on uusin lajikeluetteloon hyväksytty lajike. Tuure on uudehko, erittäin satoisa lajike, jonka siementä alkaa pian olla saatavilla käytännön viljelyyn. Sen kokonaissato on lähes Grindstadin luokkaa. Ensimmäisessä niitossa Tuure on selvästi satoisin lajike, mutta sen jälkikasvukyky ei aivan yllä Grindstadin tasolle. Tuuren talvituhot ovat olleet pieniä koko Suomessa.    Tenhon satotaso on selvästi pienempi kuin Grindstadin, Tammisto II:n tasoa. Sen jälkikasvukyky on kohtalainen. Parhaiten Tenho on menestynyt viljelyvyöhykkeillä I - IV.  Talvenkestävyys valttia pohjoisessa  Uula on pohjoisiin oloihin jalostettu lajike, joka korvaa osittain pitkään viljelyssä olleen Ikin. Uula on satoisampi ja talvenkestävämpi kuin Iki. Lapissa Uulan sato on kuittenkin ollut hieman pienempi kuin Ikin.  Myös Vega on pohjoisiin oloihin tarkoitettu talvenkestävä timoteilajike.  Tammisto II, Tuukka, Grinstad ja Jonathan ovat jo vakiintuneita yleislajikkeita. Grindstad on näistä lajikkeista satoisin, mutta sen talvituhot ovat keskimääräistä suuremmat. Voimakkaan versonnan ansiosta lajike on satoisin vielä Rovaniemen korkeudella. Grindstad saavuttaa korjuuasteen noin 1 - 2 päivää aiemmin kuin muut lajikkeet.   Tammisto II ja Tuukka ovat hyvin samantyylisiä lajikkeita. Tammisto II:n jälkikasvukyky on kuitenkin parempi kuin Tuukan. Molemmilla lajikkeilla on esiintynyt Lapissa keskimääräistä enemmän talvituhoja.   Jonathan on sekä kokonaissadoltaan että jälkikasvukyvyltään heikompi lajike kuin Tuukka ja Tammisto, mutta lajikkeiden talvehtimisessa ei ole eroja.   Lajikelistalla olevista paikalliskannoista Haukila on satoisin. Parhaiten se on menestynyt kolmella eteläisimmällä viljelyvyöhykkeellä, mutta pohjoisessa Haukilan talvituhot ovat olleet suuria.   Lounaissuomalainen paikalliskanta Nokka on Etelä-Suomeen sopeutunut lajike, koska sen talvenkestävyys on heikko. Nivalalaisen Vähäsöyringin paikalliskanta on talvenkestävä ja menestyy parhaiten IV-viljelyvyöhykkeellä. Laadussa on eroja   Timoteilajikkeiden laadussa on jonkin verran eroja. Tuuren ja Nuutin sulavuus on ensimmäisessä niitossa ollut hieman yli prosenttiyksikön suurempi kuin Tammisto II:n. Grinstadin sulavuus on puolestaan ollut keskimäärin prosenttiyksikön pienempi kuin Tammisto II:n. Myös Rigelin, Tuukan ja Haukilan sulavuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin Tammiston. Toisessa niitossa Vähäsöyringin sadon sulavuus on ollut selvästi paras. Sen sijaan Grindstad ja Rigel ovat tuottaneet toisessa niitossa hieman keskimääräistä heikommin sulavaa satoa.   Uusimmista lajikkeista ei Tuurea lukuun ottamatta ole vielä saatavilla viljelysiementä. Ikin ja Tuukan siementä on viime vuosina ollut selvästi yli puolet kaikesta sertifioidusta timotein siemenestä. Myös Grindstadin ja Tammisto II:n siementuotanto on lisääntynyt vuosi vuodelta. Paikalliskannoista Vähäsöyringin siementä on sertifioitu eniten. Myös Haukilan siementuotanto on aloitettu. Jonkin verran on sertifioitu Sagan ja Botnian siementä, mutta näiden lajikkeiden rehusato ja talvenkestävyys eivät yllä nykylajikkeiden tasolle.    Lisätietoja: markku.niskanen@mtt.fi,  puh. (06) 474 6403  Timoteilajikkeet virallisissa lajikekokeissa vuosina 1989  - 2006.                     Lajike Sato Talvituho Sato Talvituho Sato Talvituho Sato Talvituho Sato Talvituhokg/ha % kg/ha % kg/ha % kg/ha % kg/ha %Tammisto 10060 0 9727 2 9966 4 8722 9 6273 20=100 =100 =100 =100 =100Grindstad 107 0 106 3 109 5 106 13 118 23Tuure 108 3 102 4 99 8 106 13Rigel 104 4 103 10 112 24Nuutti 98 0 100 3 102 4 102 9 113 14Tenho 102 0 102 0 100 3 101 9 95 18Tuukka 97 0 99 2 100 4 99 6 102 20Niilo 95 4 104 7 106 11Haukila 102 0 96 1 100 3 98 8 95 29Uula 105 0 99 0 95 4 100 7 97 13Nokka 97 1 96 5 96 7 99 7 97 39Jonatan 93 0 95 3 96 4 100 9 97 19Tarmo 92 1 98 2 94 6 97 9 94 23Iki 93 1 95 3 95 4 97 8 99 17Hjan Tiiti 94 1 97 4 95 7 94 11 89 25Vähäsöyrinki 86 0 94 4 94 4 100 8 94 14Alma 91 0 96 2 92 7 99 9 93 22Vega 87 1 93 3 95 3 98 8 97 13Saga 91 1 93 3 90 6 92 7 92 26Botnia 88 1 93 4 91 6 90 16 94 21VI II III IVViljelyvyöhykeViljelyvyöhyke Viljelyvyöhyke Viljelyvyöhyke Viljelyvyöhyke

Timoteissä on pian valinnanvaraa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri