Ylimaunu, Timo

Cultural history of early modern European streets / Riitta Laitinen & Thomas V. Cohen (toim.). Leiden ; Boston : Brill, 2009

Journal.fi

SYVälUOTAUS3721. Cultural history of Early Modern European Streets. Toimittanut riitta laitinen & Thomas V. Cohen.brill, leiden 2009. 176 s. + 14 kuvaa. tiMo YLiMaunuJuoruja ja hätä- huutoja kaupunkien kaduilta – teos  katujen arkipäivän elämästä varhais- modernin kauden  Euroopassariitta Laitinen ja thomas v. Cohen ovat toi-mittaneet eurooppalaista katujen arkipäivää varhaismodernilla ajalla tarkastelevan ko-koomateoksen. timo Ylimaunu arvioi teok-sen. ■ Kirja koostuu kuudesta tutkimusartikke-lista ja johdantoluvusta, jotka käsittelevät eurooppalaisten katujen kulttuurihistoriaa sekä Etelä-, Itä- että Pohjois-Euroopassa. Artikkelit perustuvat Tukholmassa vuonna 2006 pidetyn European Association of Ur-ban History -konferenssin esitelmiin. Kes-kieurooppalaisia, nykyisten ranskan, Sak-san ja Alankomaiden alueiden kaupunkeja käsitteleviä tutkimuksia kirjassa ei ole, ja kuten toimittajat huomauttavatkin, artikkelit kiertävät lähinnä Euroopan reuna-alueiden katuja ja katukulttuureja.1Johdannossa toimittajat valottavat kirjan sisältöä ja myös selventävät käsiteltäviä ai-heita, kuten valtasuhteita, yksityisen ja jul-kisen tilan käsitteitä ja katujen materiaalista ................................................................................................................................................sYväLUotaUs ▼puolta. Maria Helena barreiros käsittelee artikkelissaan ”Urban landscapes: Houses, Streets and Squares of 18th Century lisboa” reguloinnin vaikutuksia kaupunkitilan ke-hityksessä Portugalin lissabonissa. Emese bálint pohtii tutkimuksessaan ”Mechanisms of the Hue and Cry in Kolozsvár in the Sec-ond Half of the Sixteenth Century” hätähuu-tojen käyttöä ja niiden sosiaalisia merkityk-siä Kolozsvárissa, nykyisessa Clujissa, Tran-sylvaniassa. riita laitinen ja Dag lindström selvittävät valtasuhteiden vaikutuksia kau-punkiyhteisöissä niin pääkaupunki Tukhol-man kuin provinssikaupunki Turun kau-punkireguloinneissa artikkelissaan ”Urban Order and Street regulation in Seventeenth-Century Sweden”. Elizabeth S. Cohen käsit-telee artikkelissaan ”To Pray, to Work, to Speak: Women in roman Streets c. 1600” naisten asemaa, roolia ja näkymistä roo-man katuelämässä. Toisessa Italiaan liitty-vässä artikkelissa, ”gossip and Street Cul-ture in Early Modern Venice”, Alexander Cowan tutkii juorujen merkitystä ja vaiku-tusta Venetsian kaupunkiyhteisössä. Kirjan viimeisessä artikkelissa, ”To See and to be Seen: beauty in the Early Modern london Street”, Anu Korhonen analysoi kauneuskä-sitettä näkyvyyden ja katseiden kautta, siis yhtenä viestintävälineenä varhaismodernin ajan lontoossa.Toimittajat toivovat, että artikkeleiden pohjalta saadaan kaupunkien katu- ja arki-elämä laajemmin vastaavanlaisten tutkimus-ten pariin. Viime vuosina historiallisen ajan SYVälUOTAUS3732. Esim. Anna Elizabeth Yentsch (1994) A Chesapeake family and their slaves. A study in historical archaeolo-gy, Cambridge: Cambridge University Press; Matthew Johnson (1996) An Archaeology of Capitalism, Oxford: blackwell Publishers; D. gaimster & P. Stamper (eds.) (1997) The Age of Transition. The Archaeology of Eng-lish Culture 1400-1600, The Society of Medieval Ar-chaeology Monograph 15, Oxbow Monograph 98, Oxford: Oxbow books; Mark P. leone (2005) The Ar-chaeology of Liberty in an American Capital: Excava-tions in Annapolis, berkeley and los Angeles: Univer-sity of California; gavin lucas (2006) An Archaeology of Colonial Identity. Power and Material Culture in the Dwars Valley, South Africa, New York: Springer.3. David Nicholas (2003) Urban Europe 1100–1700, Hampshire: Palgrave, Macmillan.arkeologian tutkimuksissa on keskitytty tai sivuttu useassa teoksessa kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää materiaalisen kulttuu-rin lähtökohdista käsin.2 Etenkin on mainit-tava kaupunkihistorioitsija David Nicholasin vuonna 2003 ilmestynyt Urban Europe 1100–1700. Hän luo teoksessaan laajan katsauksen eurooppalaiseen kaupunkisuun-nitteluun ja rakentamiseen keski- ja varhais-modernilla ajalla, mutta tarkastelee myös katujen arkipäivän elämää.3 riitta laitasen ja Thomas V. Cohenin toimittaman teoksen merkittävin ansio on se, että teos keskittyy ainoastaan varhaismodernin kauden katu-elämän arkipäivään ja tuo sen lähemmäksi nykypäivän lukijaa.Teokselle on tutkimuksellista tilausta, koska aihepiirin tutkimus, etenkin kaupun-kiarkeologian osalta, on tällä hetkellä aktii-vista. laitisen ja Cohenin toimitus täyttääkin omalta osaltaan niin historioitsijoiden, ark-kitehtien ja kulttuurimaantieteilijöiden sekä sosiaalihistorioitsijoiden tutkimuksia (vrt. s. 3). Katujen arkipäivän elämä oli yksi osa kaupunkien sosiaalista ja yhteiskunnallista tapahtumakenttää. Se oli osa kokonaisuutta nimeltä kaupunki; kaupunkirakenne ja ra-kennukset määrittivät katuelämän materiaa-lisia rajoja. Tutkimusartikkeleissa selvitetään myös kaupunkien katujen mentaalista ja äänenkäytön maisemaa. Nämä olivat yhtä tärkeitä kuin fyysinen katumaisema, koska jokainen kaupunkilainen ja vieras koki kau-pungin omista lähtökohdistaan käsin. Kau-punkilaisten sosiaaliset suhteet saivat eri kadulla ja kaupunkialueilla omia merkityk-siään. Yksi tärkeä osa kirjaa on katujen ma-teriaalisuuden ja mentaalisuuden välisen yhteyden esille tuominen ja selvittäminen.Monta teemaaArtikkeleiden toisiinsa sitovia teemoja ovat valtasuhteet, yksityinen ja julkinen tila sekä sukupuoliset käytännöt kaupunkien kaduil-la. Valtasuhteista ehkä näkyvin on aina ollut kaupunkirakenteen suunnittelu ja uudista-minen, etenkin regulointitoimet varhaismo-dernilla kaudella. Ensimmäisten artikkelei-den perusteella sekä lissabonin, Tukhol-man että Turun kaupungistumisprosesseis-sa oli yhtäläisyyksiä, koska kaupunkiraken-teiden modernisoinnin mahdollistivat tuhot, lissabonissa maanjäristys, Tukholmassa ja Turussa kaupunkipalot. laajojen tuhojen jälkeinen säännönmukaiseen kaavaan to-teutettu uudisrakentaminen niin ruotsalai-sissa kuin muissa eurooppalaisissa kaupun-geissa voidaan nähdä sekä jatkumona kau-pungistumisprosessissa että hyppäyksenä kohti modernia kaupunkia. Kaupunkilaiset pysyivät samoina ja he rakensivat kaupunkinsa uudenmallisiksi joko mukautuen tai vastustaen prosessia. lissabonin, Turun ja Tukholman reguloin-tien tavoitteet ja tulokset osoittavat sen, että perinteisiin nojaavat käyttäytymistavat eivät helposti muuttuneet, vaikka asuinympäristö muuttui uudenlaiseksi. Kaupunkilaiset toi-mivat omien perinteidensä ja käsitystensä mukaisesti. Historiallisissa hankkeissa, ku-ten arkkitehtonisissa projekteissa, lopputu-los oli yleisesti ottaen useiden tekijöiden kompromissi, sillä prosesseihin vaikuttivat useat tekijät aina jollain tavoin, kuten pai-kallisten asukkaiden mielipiteet ja toiminta. Perinteisten toimintatapojen voimakkuu-den ja merkitysten sekä sen, miten ihmiset toimivat osana valtaverkostoja ja käyttivät materiaalista kulttuuria viestintävälineenä, pohtiminen olisi tuonut syvällisempää nä-kökulmaa ylhäältä alaspäin annettujen mää-räysten vaikutukseen kaupunkilaisten suh-tautumisessa regulointeihin. Useissa antro-pologian ja materiaalisen kulttuurin tutki-muksissa on analysoitu sitä, miten valtasuh-teet vaikuttivat arkipäivän toimintatapoihin ja miten rakennusten ja kaupunkirakenteen kautta ihmiset viestittivät omia arvojaan, SYVälUOTAUS3744. Esim. James C. Scott (1990) Domination and the Arts of Resistance. Hidden Transcripts, New Haven: Yale University press; bill Frazer (1999) ‘reconceptu-alizing resistance in the Historical Archaeology of the brittish Isles: An Editorial’, International Journal of Historical Archaeology 3 (1), 1–10; Matthew Johnson (1999) ‘Commentary: Mute Passive Objects’, Interna-tional Journal of Historical Archaeology 3 (2), 123–129; Michael given (2002) ‘Maps, Fields, and boundary Cairns: Demarcation and resistance in Colonial Cyp-rus’, International Journal of Historical Archaeology 6 (1), 1–22; Timo Ylimaunu (2007) Aittakylästä kaupun-giksi – arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumi-sesta 18. vuosisadan loppuun menessä, Studia archa-eologica Septentrionalia 4, Tornio: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 113–116.5. liisa Seppänen (toim.) (2003) Kaupunki pintaa sy-vemmältä. Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX, Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura.6. Esim. Johnson (1996); Ylimaunu (2007).7. Esim. Johnson (1996) passim; Ylimaunu (2007) 107–113.8. Esim. lorna Weatherill (1996), Consumer Behaviour and Material Culture in Britain 1660-1760, london: routledge, 81-83; Timo Ylimaunu, Titta Kallio-Seppä, Tiina Kuokkanen & risto Nurmi (2009) ‘Pöytäliinat, servietit ja ikkunaverhot – rajapintoja Torniossa 1700-luvulla’ teoksessa Janne Ikäheimo & Sanna lip-ponen (toim.) Ei kiveäkään kääntämättä. Juhlakirja Pentti Koivuselle, Tornio: Pentti Koivusen juhlakirjatoi-mikunta.perinteitään, mutta myös vastustustaan yl-häältä tulleille määräyksille.4 Tällaiset seikat eivät välttämättä tule esille oikeudellisissa tai muissakaan asiakirjalähteissä.Tukholmaa ja Turkua käsittelevässä tut-kimuksessa viitattiin ainoastaan yhden ker-ran Turussa tehtyihin arkeologisiin tutki-muksiin (s. 84), ja nämä tiedot olivat peräi-sin raimo rannan kaupunkihistoriallisesta tutkimuksesta. Turussa on tehty viime vuo-sikymmenen aikana useita laajoja kaupun-kiarkeologisia kenttätutkimuksia, joiden tuloksia on julkaistu laajassa kokoomateok-sessa.5 Nykyisin kaupunkien materiaalista ja mentaalista kulttuuria tutkitaan arkeolo-giassa osana modernisaatio- ja kaupungis-tumisprosesseja.6 Tämän vuoksi arkeolo-gien lähestymistapa poikkeaa hieman his-torioitsijoiden näkökulmasta selvitettäessä menneisyyden arkipäivän elämää. Molem-mat täydentävät toisiaan. Kaupunkiarkeolo-gisten tutkimusten laajempi huomioon ot-taminen olisi avannut lukijalle paremmin katujen materiaalisen puolen. Yksityinen ja yleinenMerkittävän osan artikkeleissa saa yksityi-sen ja julkisen tilan teema kaduilla ja niiden varsilla. Artikkeleista kuuluvat hätä- ja hä-lytyshuudot transylvanialaisen kaupungin kaduilta ja taloista. Venetsialaisten parturei-den, miesten, juoruilu siitä, mitä aikaisempi asiakas oli parvekkeeltaan nähnyt ja kuullut vastakkaisen talon asukkaiden tekevän ja puhuvan sekä mitä roomalainen rouva huu-si seksityöläisille, näiden suorittaessaan luonnollisia tarpeitaan kujan varrella. Näis-sä kertomuksissa tarkastellaan aikakauden yksityisen ja julkisen tilan rajapintoja, jotka eivät välttämättä olleet samanlaisia kuin meidän. Yksityisen ja julkisen erottaminen toisistaan on yksi valtasuhde tilassa, ja vaik-ka tutkijat tulkitsevat tilaa erilaisista lähtö-kohdista, teeman käsittelyä olisi voinut sy-ventää pohtimalla materiaalisen kulttuurin vaikutusta yksityisen ja julkisen tilan men-taalisiin puoliin ja rajapintoihin.7 Kysymys tilan merkityksistä on tietysti teoreettinen. Todettaessa, että ikkuna-aukot rakennuk-sissa olivat rajapintoja yksityisen ja julkisen välillä, annetaan jo seinien sisäpuolelle ja ulkopuolelle tietyt merkitykset niitä sen pi-temmälle pohtimatta. Eräs kysymys nousee-kin mieleen: käyttivätkö venetsialaiset ja roomalaiset verhoja, sulkivatko he verhoil-la muiden katseet asuntojensa ulkopuolelle. Varhaismodernin kauden eurooppalaisissa kaupungeissa verhot yleistyivät 1600-luvun lopulta lähtien. Vierekkäiset rakennukset ja suuri asumistiheys on nähty yhtenä tämän kehityksen nopeuttajana. Vierivieressä ole-vat asunnot pakottivat ihmiset luomaan it-selleen yksityistä tilaa, siis sulkemaan itsen-sä sisään ja toiset ulos esineellisen kulttuu-rin avulla.8 Emese bálint on tuonut esille tutkimuk-sessaan kaupungin äänimaailman sosiaali-sen ulottuvuuden. Se oli erilainen erilaisis-sa ympäristöissä. Avunhuudot sekä rikok-sen ja rikollisen kuuluttaminen kaduilla toimi sosiaalisen kontrollin välineenä naa-purustoissa. rikoksen julkihuutamisella ka-tujen valvonta tapahtui horisontaalisesti ja tässä naapuruston horisontaalinen valvonta erosi yhteiskunnallisesta ylhäältä alaspäin SYVälUOTAUS375tapahtuneesta julkisesta valvonnasta. Val-vonta on myös eräs teoksen artikkeleita yhteen liittävä teema. Naapureiden valvon-ta kotikadulla voidaan kyllä monissa kau-pungeissa, muun muassa Venetsiassa ja roomassa, nähdä myös toisten vakoiluna ja kyttäyksenä; siis hyvin inhimillisenä toimin-tana. Voidaankin kysyä, aiheuttiko tiheä asuminen tämän ja oliko ’kyttäily’ yksi osa varhaismodernin kauden ihmisten kaupun-gistumista, urbaania yhteisöllisyyttä.Yksi teoksen keskeinen teema on suku-puolinen näkökulma katujen arkipäivän elämään, ja nais- ja miesnäkökulmaa suh-teessa katujen arkipäivän elämään valote-taan useammassa artikkelissa. Tämä on kir-jan ja sen kirjoittajien yksi suurista ansiois-ta; molempien sukupuolten nostaminen esiin aikakauden katuelämässä.Anu Korhonen on liittänyt toisiinsa kau-neuden ja muodin sekä sen, miten muodin-mukaisia asusteita ja muita kauneuteen liit-tyneitä hyödykkeitä oli lontoossa saatavilla (s. 157). Tämä kertoo siitä, miten meidän käsityksemme kauneudesta on myös mate-rialistinen; se on yhdeltä osalta muodin mu-kaista pukeutumista. Varhaismodernin elä-män tutkimus onkin osaltaan nykyajan aja-tusmallien kehityksen selvittämistä. Korho-sen koko artikkeli muodostaa hienon kau-neuden merkityksen teoretisoinnin. Hän nostaa esille myös eri sukupuolten näke-mykset ja merkitykset kauneuskäsitteen kautta. Kauneus oli yksi materiaalinen, mut-ta myös mentaalinen osa lontoon katumai-semaa, erottamaton osa varhaismodernia metropolia. riita laitinen ja Thomas V. Cohen ovat toimittaneet erinomaisen lukupaketin kau-punkielämän tutkimuksesta kiinnostuneille. Kirja nostaa näkyville vähemmän esillä ol-leita normaalin elämän puolia, kuten huu-toja, hajuja, katseita, hymyjä ja irvistyksiä, lukijan eteen eurooppalaisilta kaduilta ja kujilta. Samalla se kertoo myös katujen ja niitä käyttäneiden ihmisten kauneudesta, rikoksista, juoruilusta ja kaduilla juttelevis-ta ihmisistä, siis elävästä elämästä. ■

Finnish

Juoruja ja hätähuutoja kaupunkien kaduilta : teos katujen arkipäivän elämästä varhaismodernin kauden Euroopassa

https://journal.fi/haik/article/download/139721/87506

Juoruja ja hätähuutoja kaupunkien kaduilta : teos katujen arkipäivän elämästä varhaismodernin kauden Euroopassa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi