Barn till frihetsberövade föräldrar är en relativt osynlig grupp i samhällsdebatten trots att de är många till antalet. I Finland beräknas det finnas 10 000 barn till frihetsberövade. Enligt tidigare forskning ökar mängden frihetsberövade konstant, vilket medför en växande utmaning att koppla ihop straffsystem med familj och barn.
Syftet med denna studie är att öka kännedom kring att vara barn till en frihetsberövad förälder, med fokus på identitet, livssituation och referensstöd ur barns perspektiv. Motivering till syftet är att få fram kunskap som ger Krits en uppfattning om hur barn ser sig själv och sin situation, som barn till en frihetsberövad förälder, samt kun-skapsunderlag för att utvärdera verksamhetens funktion för vidare utveckling, så att referensstödsverksamheten ger den största möjliga nyttan till barn i dess livssituation.
Studien belyses utifrån följande frågeställningar: Hur förhåller sig barnen till sig själv, hur barnen upplever sin livssituation och hur barnen upplever referensstödsverksamheten. Den teoretiska referensramen utgår från ett socialpedagogiskt perspektiv, med tyngd på empowerment, stigmatisering, skam och socialt arv, då den tidigare forskningen också påvisade att dessa teman är vitala i de kontexter där barn till frihetsbe-rövade föräldrar behandlas.
Studien är utförd som en kvalitativ studie med observation och intervju som datain-samlingsmetod. Observationerna och intervjuerna utfördes under hösten och vintern 2013, i en referensstödsgrupp ordnad av Kriminaalihuollon tukisäätiö ry Krits och Helsingin Seurakuntayhtymä:s ungdomsverksamhet. Informanterna var fyra barn i åldern åtta till tolv år då studien utfördes.
Resultaten visar att barnen har ett stort behov i att få prata ut om sina tankar kring sina känslor, sin förälders situation, sin egen situation och sin identitet i förhållanden där de inte behövde oroa sig för att bli utsatta för stigma och skamfyllda känslor. Re-spektive informant höll verksamheten som en nödvändig sak. Resultaten påvisar att en trygg referensstödsgrupp kan vara nyttig för barn som har en frihetsberövad förälder.Children of incarcerated parents are a relatively invisible group in the public debate, even though they are many in number. In Finland, there are estimated to be 10,000 children to incarcerated parents. According to previous research, the amount of detainees increases, resulting in a growing challenge to pair penalty systems to family and children.
The purpose of this study is to increase knowledge about being a child to incarcerated parents, focusing on identity, life situation and peer support from a child's perspective. Justification for the purpose is to obtain knowledge for Krits about how children see themselves and their situation, as a child of an incarcerated parent, as well as a knowledge base to evaluate the service for further development, so that the peer support services provides the greatest possible benefits to children in their life situation. The study highlighted on the following questions: How do the children see themselves, how children manage their situation in life, and how children experience the peer support group. The theoretical framework is based on a social pedagogical perspective, with em-phasis on empowerment, stigma, shame and social inheritance, based on previous research also showing that these themes are vital in the contexts in which children of incarcerated parents are involved.
The study is designed as a qualitative study using observation and interview for collecting data. The observations and interviews were held during the fall and winter of 2013, in a peer support group organized by Kriminaalihuollon tukisäätiö ry Krits and Helsingin Seurakuntayhtymä 's youth activities. The informants were four children aged eight to twelve years when the study was held.
The results show that the children have a great need to be able to speak out their thoughts about their feelings, their parent's situation, their own situation and their identity in envi-ronments where they do not have to worry about being exposed to stigma and shame -filled emotions. Each informant thought the peer support as a necessary thing. The results indicate that a reliable peer support group can be beneficial for children who have an in-carcerated parent.Vankien lapset ovat suhteellisen näkymätön ryhmä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka heitä määrällisesti on aika lailla. Suomessa arvioidaan olevan 10000 lasta, joilla on vanhempi vankilassa. Aikaisempien tutkimusten mukaan vankien määrä jatkaa kasvuaan. Samalla kasvavat haasteet yhdistää rangaistusjärjestelmä perheisiin ja lapsiin. Tutkielman tavoite oli lisätä tietämys miltä tuntuu olla vangin lapsi keskittyen identiteettiin, elämäntilanteeseen ja vertaistukeen lapsen näkökulmasta. Tavoite perustuu Kritsin toivomukseen saada tietoa siitä miten vangin lapsi näkee itsensä, elämäntilanteensa ja vertaistuen tarpeellisuuden, jotta vertaisryhmätoimintaa voitaisiin kehittää mahdollisim-man palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Tutkielma pureutuu aiheeseen seuraavien kysymyksien pohjalta: Miten lapsi kokee oman identiteettinsä, kuinka lapsi kokee oman elämäntilanteensa ja miten lapsi kokee vertaistukitoiminnan. Tutkielman viitekehys on pitkälti sosiaalipedagoginen, keskittyen keskeisiin aiheisiin kuten voimaatuminen, stigma, häpeä ja sosiaalinen perintö. Valinta perustuu aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleista tärkeistä aiheista, joita on hyvä käsi-tellä aiheyhteydessä kun puhutaan vankien lapsista. Tutkielma on kvalitatiivinen työ. Tiedonhaku metodeina on käytetty havaintoja sekä haastatteluja. Havainnoinnit ja haas-tattelut suoritettiin syksyn ja talven 2013 aikana Kriminaalihuollon tukisäätiön ja Hel-singin Seurakuntayhtymän erikoisnuorisotyön järjestämässä vertaistukiryhmässä. Tutki-mukseen osallistuneet henkilöt olivat neljä lasta. Lapset olivat kahdeksan – kaksitoista-vuotiaita tutkimuksen tekohetkellä.
Tutkielman tulokset osoittavat että lapsilla on suuri tarve saada puhua omista tunteistaan, vanhempansa tilanteesta, omasta tilanteestaan ja identiteetistään sellaisessa ympäristössä missä heidän ei tarvitse pohtia tai kokea stigman tai häpeän tunteita. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat vertaistukiryhmän tarpeellisena. Tutkimukset osoittivat että vertaistukiryhmä voi olla hyödyksi lapselle jolla on vanhempi vankilassa
