Luotettavan tutkimustiedon niukkuus on rajoittanut lasten lääkehoidon kehittymistä merkittävästi. Lapsia hoidetaan tällä hetkellä usein aikuisille rekisteröidyillä lääkkeillä, jotka eivät ota huomioon lasten farmakologisia ja fysiologisia erityispiirteitä. Euroopan komission vuonna 2007 julkaiseman lastenlääkeasetuksen tavoitteena on edistää uusien lääkkeiden ja lapsille sopivien lääkemuotojen kehittämistä. Tähän pyritään korkeatasoisen tutkimuksen avulla.Lastenlääkeasetuksen myötä perustetun lastenlääkekomitean (Paediatric Committee, PDCO) tehtävänä on muun muassa arvioida lastenlääkkeitä koskevia tutkimusohjelmia sekä kartoittaa lastenlääkkeisiin liittyviä tarpeita.
Tämä tutkimus on toteutettu Euroopan lääkeviraston (European Medicines Agency, EMA)
lastenlääkekomitean aloitteesta. Sen tavoitteena on selvittää 10–17-vuotiaiden lasten ja
nuorten omia mielipiteitä lääkkeiden käytöstä sekä osallistumisesta lääketutkimuksiin.
Tutkimus toteutettiin internetkyselynä 24.3.–31.5.2015. Kysely lähetettiin sähköpostilla potilasjärjestöille, kuntien sivistystoimen johtajille sekä Kansalliselle lastenlääkkeiden tutkimusverkostolle FINPEDMEDille, jotka välittivät kyselyä lapsille ja nuorille. Vastauksia saatiin yhteensä 291, joista hylättiin viisi. Tulokset ovat kuvailevia, eikä niitä voida suoraan yleistää koskemaan koko väestöä.
Suurimmalla osalla vastaajista oli kokemusta kiinteistä (esim. tabletti tai kapseli) (94 %),
nestemäisistä (62 %) ja ruiskeena annettavista (62 %) lääkkeistä. Iholle levitettävät (67 %) ja nestemäiset (58 %) lääkkeet koettiin helpoimmiksi käyttää. Vastaajista 56 % piti kiinteitä lääkkeitä helppokäyttöisinä ja viidesosa (19 %) piti niitä hankalakäyttöisinä. Puolet (52 %) lapsista ja nuorista kuvasi lääkkeen pahan maun yleisimmäksi syyksi, joka tekee lääkkeen oton vaikeaksi. Lääkkeisiin liittyvissä ongelmissa vastaajat kääntyivät yleisimmin vanhempiensa puoleen (85 %) tai lukivat lääkkeen pakkausselostetta (55 %).
Viidesosa lapsista ja nuorista oli itse osallistunut lääketutkimukseen, ja suurin osa vastaajista oli kuullut tutkimuksista (64 %). Yli puolet (57 %) mielsi lääketutkimuksen tarkoittavan sitä, että lääkkeitä tutkitaan ihmisillä tehon ja mahdollisen vahingollisuuden selvittämiseksi. Neljäsosa ei tiennyt, mitä lääketutkimuksella tarkoitetaan. Yleisimmät syyt osallistua lääketutkimukseen olivat ajatukset, että uusi lääke voisi auttaa joko muita lapsia (57 %) tai itseä (55 %). Toisaalta 71 % vastaajista kieltäytyisi lääketutkimuksesta, koska pelkäisi siitä koituvan haittaa itselle. Puolet lapsista ja nuorista oli kiinnostunut saamaan lisätietoa lääketutkimuksista.
Viidesosa vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan lastenlääketutkimusta tukevaan
nuorisopaneeliin (neuvoa antava nuorisopaneeli), jossa nuoret kertovat mielipiteitään lääketutkimuksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaihtoehtoisten, lapsille sopivien lääkemuotojen kehittämiselle on edelleen tarvetta. Lapset käyttävät eniten perinteisiä, kiinteitä lääkemuotoja, mutta he kokevan niiden käytön usein hankalaksi. Lapsille kehitettävien lääkkeiden ottaminen ei saa sattua tai pelottaa esimerkiksi nieltäessä. Tarvitaan uusia, innovatiivisiakin lääkemuotoja lasten lääkintään. Lasten ja nuorten positiivinen asenne lääketutkimuksia kohtaan on hyvä lähtökohta lisääntyviä kliinisiä tutkimuksia ajatellen.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks
