Kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen laatiminen on osittain rahoitettu Euroopan meri-ja kalatalousrahaston (EMKR) avustuksella. Katsaus tuottaa tietoa EMKR:n Suomen toimintaohjelman arviointia ja ennakointia varten

Kankainen, Markus

Lindberg Lumme, Pia

Niukko, Jari

Pulkkinen, Jani

Saarni, Kaija

Setälä, Jari

Vehviläinen, Harri

Kalankasvatuksen olosuhdekatsauksen laatiminen on osittain rahoitettu Euroopan meri-ja kalatalousrahaston (EMKR) avustuksella. Katsaus tuottaa tietoa EMKR:n Suomen toimintaohjelman arviointia ja ennakointia varten.202

Jukuri

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2020LuonnonvarakeskusMarkus Kankainen, Jani Pulkkinen, Jari Setälä Jari Niukko, Kaija Saarni, Harri Vehviläinen, Pia Lindberg-Lumme12RahoitusKalankasvatuksen olosuhdekatsauksen laatiminen on osittainrahoitettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR)avustuksella. Katsaus tuottaa tietoa EMKR:n Suomen toiminta-ohjelman arviointia ja ennakointia varten.3SisältöKalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2020 Rahoitus (s. 2)Sisältö (s. 3)Kasvatustuotanto  ja markkinat (s. 4-11) Kalankasvatustuotanto väheni hiemanRuokalan ja mädin arvo yli 60 miljoonaa euroaKirjolohta perattiin enemmän loppukaudellaKirjolohen hinnan lasku jatkuuKirjolohen tuonti supistui, mutta vienti kasvoiSiian tuotannon arvo laskiKannattavuus vaihtelee tuotantotavoittainSääolosuhteet (s. 12-19) Kesäkuu ja loppuvuosi hyvin lämpimiäJäätalvi oli erittäin leutoEteläiset merialueet oli avoimena koko talvenEtelässä järvissäkin vain vähän jäätäKesällä lämpötilan vaihtelua, syksyllä lämmintäKeväällä paljon myrskyjäKasvattajien näkemyksiä (s.20-22)Haastatellut yrityksetHaastateltujen yritysten tuotannon jakaantuminenKirjolohen hinta laskiLuonnonolosuhteiden vaikutus   kasvatukseen (s. 23-27)Merialueen kasvatuskausi etelässä pitkäTautisaneeraukset ja hylkeet vaikuttaa tuotantomääriinLämpötilavaihtelut vaikuttavat myös kiertovesikasvatukseenTaloudelliset tekijät  (s. 27-30)Korona tyrehdytti Horeca- ja rajakaupanPoikasten saatavuus heikko, koronaepidemia vaikutti perkuisiinUusiin hankkeisiin lainansaanti haastavaaYhteiskunnalliset tekijät (s. 31-34) Uusia lupia vaikea realisoida tuotannoksiPoistojakeiden käsittely vaikuttaa kustannuksiinUhat ja mahdollisuudet (s. 35-36)Koronan jatkuminen ja ympäristösäätely uhkinaAvomerellä uusia lupia ja teknologian käyttöönotolla lisää tuotantoaMuita huomioita (s. 37-39)Kehittämisideoita toimialalleLähteet (s. 40)Lisätietoa (s.41) Nuolta napauttamalla pääset suoraan otsikon mukaiseen kohtaan katsauksessa______________________________________________________________________________________________________________________________Kasvatustuotanto ja markkinat4_______________________________________________________________________________________________________Lähteet: Luke vesiviljelytilastotKalankasvatustuotanto väheni hiemanSuomen ruokakalatuotanto 1980-2020• Tuotannon määrä väheni hieman– Tuotanto kasvoi sisävesillä 500 tonnia ja väheni merellä 700 tonnia• Tuotannon arvo väheni noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2019Ruokakalan ja mädin arvo yli 60 miljoonaa euroa 6Ruokakalatuotannon määrä ja arvo tuotteittain vuonna 2020_______________________________________________________________________________________________________Lähteet: Luken vesiviljelytilastot63,2 Milj. €15,1 Milj. kgKirjolohta perattiin enemmän loppukaudella _______________________Lähde: Kalankasvattajaliitto7• Kirjolohta perattiin noin 10,3 miljoonaa kiloa (peratun kalan paino)• Myynti painottui edellisvuosien tapaan loppuvuoteen Kirjolohen hinnan lasku jatkuu___________________________________________________Lähde: Luken tilastot8• Kirjolohen keskihinta oli 4,35 €/kg vuonna 2020  ja  se jäi 3 prosenttia huonommaksi kuin vuonna 2019Kirjolohen kuukausittainen tuottajahinta Kotimaassa tuotetun, Ruotsista tuodun kirjolohen jaNorjasta tuodun lohen hinnan vaihtelu 2014-2020 Kirjolohen tuonti supistui, mutta vienti kasvoi• Suomeen tuotiin 23 miljoonaakiloa tuoretta lohta ja 4,6miljoonaa kiloa tuoretta fileoitualohta vuonna 2020.• Kirjolohen tuonti Ruotsistasupistuu. Pandemiarajoitustentakia tuoreen kirjolohen tuontiNorjasta kasvoi ja nousi 60prosenttiin vuonna 2020.Aiempina vuosina Norjan tuonti onollut alle 10 prosenttia.• Tuoreen kirjolohen vienti Viroon jaPuolaan supistuu. Vienti Valko-Venäjälle nousi voimakkaasti._________________________________________________________________________________Lähde: Luken kalan ulkomaankauppatilastotTuoreen kirjolohen vientimaatTuoreen kirjolohen kauppataseen kehitysSiian tuotannon arvo laski_______________________Lähde: Luken vesiviljelytilastot, Suomen kalankasvattajaliitto10• Siian hinta edelleen hyvä, keskimäärin 10,32€/kg• Tuotannon arvo supistui• Siian tuotanto supistuiSiian tuotantomäärä (perkaamaton paino) Siian tuotannon arvoKannattavuus vaihtelee tuotantotavoittain_______________________Lähde: Kalatalouden toimialakatsaukset 2017-202111Sääolosuhteet12_______________________Kuva: Suomen Ammattikalastajaliiton kuva-arkisto, Markku Saiha.13Kesäkuu- ja loppuvuosi hyvin lämpimiä_______________________Lähteet: Ilmatieteen laitosVuoden 2020 keskilämpötilan poikkeama vertailukaudesta 1981-20102020Keskimäärin 1965-1986Jäätalvi oli erittäin leuto15_______________________________Lähteet: Ilmatieteen laitos / Ilmanet.fi; (talven laajin jääpeite)Eteläiset merialueet oli avoimena koko talven16Etelässä järvissäkin vain vähän jäätä_______________________Lähteet: Ilmatieteen laitos, Korhonen: Suomen vesistöjen jääolot.Rannikkoka -70 jääpäivääAjos 24.11. 2.12. 24.5. 8.5. 17Saapaskari 27.11. 2.12. 25.4. 6.5. -5Hungerberg 16.12. 28.2. 15.3. 24.4. -90Nagelprick 13.12. 30.1. 23.3. 23.4. -65Sälgrund          5.1. - - 2.4. -100Kolmikulma 12.1. - - 24.3. -80Kylmäpihlaja 16.1. - - 24.3. -74Kirsta 9.1. - - 2.4. -88Laupunen 17.1. - - 5.4. -81Tupavuori 10.1. - - 30.3. -78Gullkrona 25.1. - - 2.4. -65Bågaskär 21.1. - - 30.3. -72Täktaren 10.1. - - 3.4. -89Kotka, sisäsatama 28.12. - - 7.4. -104MerialuePysyvä jääpeite                              tuleePysyvä jääpeite päättyyKaikkien jääpäivien ero 2019/2020 -      ka 1981-20101981-2010 2019/20 1981-201017Pintaveden lämpötilatLähteet: SYKE ja ELY-keskukset, CopernicusKesällä lämpötilan vaihteluja, syksyllä lämmintäKeväällä paljon myrskyjä_______________________Lähde: Ilmatieteen laitos 18Tuulipäivien määrä verrattuna keskimääräiseen Rannikko (5 asemaa)ka +27 tuulipäivää2020 2006-2020tammi 8 4,2helmi 10 2,5maalis 7 2,1huhti 5 1,2touko 0 0,5kesä 2 1,1heinä 0 0,1elo 0 0,9syys 3 1,9loka 1 2,8marras 6 3,5joulu 2 6,0Yht. 44 27Myrskypäivät (≥ 21 m/s),   merialueKasvattajien näkemyksiä19Haastatellut yrityksetKasvattajat• Brändö Lax Ab• Ecofish Ab• Fifax Ab• Kellosalmen Lohi Oy• Laitakarin kala Oy• Lännenpuolen Lohi Oy• Mannerlohi Oy• Offshore Fish Finland Oy• Salmon farm Ab• Terhontammi OyHaastateltujen yritysten tuotannon jakautuminen21Kasvattajat• Haastatellut yritykset 10• Poikastuotanto 5• Ruokakalantuotanto 8• Merikasvatus 8• Sisävesikasvatus 2 • Kiertovesikasvatus 1• Suomen ruokakalan tuo-tannosta noin 40 %Kirjolohen hinta laski-2 = erittäin heikko; 0 = Normaali vuosi +2 =erinomainen vuosi• Kirjolohen markkinahinta laski• Kasvukauden luonnonolosuhteet olivat hyvät• Joidenkin yritysten lupia lakkautettiinLuonnonolotTalousYhteiskuntaMitkä tekijät vaikuttivat taloudelliseen tulokseenLuonnonolosuhteiden vaikutuskasvatukseen23Merialueen kasvukausi etelässä pitkä24KasvattajatSääolot - Etelässä jäät lähti aikaisin ja kasvukausi oli pitkä, pohjoisessa kasvatuskauden alku venyi toukokuun loppuun.- Kasvatuskausi jatkui pitkälle syksyyn.- Kasvatuskausi etelässä 180-200 päivää, pohjoisessa 135-140 päivää.- Kovia myrskyjä, mm Aila myrsky, mutta ei aiheuttanut vahinkoja.Veden laatu• Etelässä ruokintaa rajoitettiin noin kuukausi lämpimän veden takia. Aiheutti poikastuotantopaikoissa paikoittain haasteita ja tuotantotappioita erityisesti siialla.- Joet tuovat sameaa vettä keväällä ja avomereltä tulee sinilevää loppukesällä laitoksille, mutta ei ole huomattu vaikuttavan toistaiseksi kalojen kasvuun.- Myrskyt irrottavat rannoista levää, joka takertui verkkokasseihin.Tautisaneeraukset ja hylkeet vaikuttaa tuotantomääriin25KasvattajatTaudit- Kokonaisuutena vähän tauteja.- Yksittäisiä Yersinia- ja Flavobakteeritapauksia.- IHN poikassaneeraukset edellisinä vuosina rajoittavat tuotantoa edelleen merkittävästi.Haittaeläimet- Hylkeet suurin ja edelleen lisääntyvä ongelma, erityisesti syksyllä: Haastatteluissa yrityksissä vahingot yhteensä kymmeniä tuhansia kiloja.- Hylkeet jo kiinnostuneita jopa pienemmistä kaloista.- Hylkeenkarkottimet vähentävät, mutteivat poista ongelmaa.- Harmaahaikarat poikastuotannon lisääntyvä ongelma. Niiden vaikutuksia kasvuun ja kuolleisuuteen vaikea havaita kauden aikana.- Merimetsojen ja harmaahaikaroiden takia investoinnit lintuverkkoihin kasvaneet.- Saukot ongelmana erityisesti sisämaassa, mutta ovat myös merelle yleistyneet.Lämpötilavaihtelut vaikuttavat myös kiertovesikasvatukseen 26KasvattajatSääolot ja  veden laatu:Keski-Suomen läpivirtauslaitokset- Veden riittävyydessä pieniä ongelmia, mutta riitti kuitenkin normaalituotantoon. - Lämpötilojen kanssa ei ongelmia ja kasvukausi oli normaali. Kiertovesikasvatus- Kesän huippulämpötila ja talven alin lämpötila nousseet, jolloin vettä voidaan  käyttää vähemmän aikaa jäähdytykseen.​Taloudelliset tekijät27Korona tyrehdytti Horeca- ja rajakaupan28KasvattajatMarkkinat- Koronapandemia heikensi markkinoita; - Kirjolohen hinta laski voimakkaasti, koska edullista Norjan lohta dumpattiin Suomen markkinoille. - Itärajan henkilöliikenteen sulkeuduttua, kalan vähittäismyynti rajalla hiipui.- Siian hinta laski ravintolakysynnän vähenemisen vuoksi.- Vähittäiskaupan kysyntä kuitenkin kasvoi, koska myynti siirtyi Horecastavähittäiskauppoihin.- Mädin hinta kotimaassa heikko, mutta lisääntynyt kysyntä ulkomaille, muun muassa  Japaniin, auttoi eräitä tuottajia.Poikasten saatavuus heikko, koronaepidemia vaikutti perkuisiin29KasvattajatTuotannontekijät- Rehun hinta yleisesti entisellä tasolla.- Öljyn edullinen hinta vähensi energia- ja polttoainekustannuksia.- Koronaepidemiat vaikeuttivat paikoin perkuita.- Työvoimaa (perkuu, myynti) piti vähentää Horeca- ja rajakaupan hiipumisen takia.- Toisaalla muutamilla yrityksillä toiminnan laajentuessa kasvatustyövoimasta pulaa.- Poikasten saatavuus heikko, viivästymisiä toimituksissa.- Merkittäviä investointeja aurinkoenergiaan.Uusiin hankkeisiin lainan saanti haastavaa30KasvattajatTekniikan toimivuus ja investoinnit- Avomerellä investointeja vankempiin ankkureihin, jotta raamit pysyvät paikallaan.- Haasteita upotettavan laitoksen kanssa (esim. talvikuolleisuus, ruokinta).- Investoinnit sisävesien poikastuotannon kapasiteetin kasvuun toimineet jopa        odotettua paremmin. Kapasiteettia on saatu laitoskohtaisesti kasvatettualämpöpoikasen tuotannossa kaksinkertaiseksi.Rahoitus- 100 000 euroa korona tukia monelle yritykselle.- EMKR tukia saa investoinneille.- Lainan saanti kalankasvatukseen vaikeaa, erityisesti, jos lupa on oikeusasteissa.Yhteiskunnalliset tekijät31Uusia lupia vaikea realisoida tuotannoksi32KasvattajatTuotantokapasiteetti- Kiertovesilaitoksissa investointeja lisäkapasiteettiin.- Tautisaneerauksien takia nykyistä tuotantokapasiteettia ei ole saatu täysimääräisesti käyttöön.- Koelupien myötä hieman uutta tuotantoa.- Vanhoja lupia lakkautettu lupien uusimisprosessissa, mikä vähentää kapasiteettia.- KHO-päätöksellä avomerelle uusia suuria lupia lainvoimaiseksi.- Suurempia lupahakemuksia tehty avoimempiin tuotantopaikkoihin tuotannon kasvattamiseksi.Poistojakeiden käsittely vaikuttaa kustannuksiin33KasvattajatSäätely- Eläinlääkintäviranomaisen käytännöt paikoittain kiristyneet.- Pitkät lupaprosessit vaikeuttavat investointeja ja rahoituksen saatavuutta. - Kiertovesilaitosten  ravinnepitoinen liete tulkitaan ruoppausjätteeksi, jolloin lietettä voidaan käyttää hygienisoimatta (esim. avokompostoida).​- Säädökset kuolleiden kalojen hävittämisestä biopolttolaitoksessa peltoon ajamisen sijasta tulee nostamaan kustannuksia.Yhteistyö- Monella yrityksellä yhteistyötä tutkimuksen kanssa toiminnan kehittämiseksi.- Jos yrityksellä on suuri osuus vesialueista, ei ongelmia jatkaa kasvatustoimintaa.- Sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistetuilla kasvatuspaikoilla ei ole ollut yritys-ten mukaan merkitystä lupakäytäntöihin.Uhat ja mahdollisuudet34Koronan jatkuminen ja ympäristösäätely uhkia35KasvattajatMarkkinat- Pitkittyneen koronatilanteen vaikutus kalan hintaan sekä ravintolasektorin ja muun kalakaupan kysyntään.Yhteiskunta- Säätelyn jatkuva lisääntyminen.- Yleisen hintatason nousu, esimerkiksi palkkakustannukset. - Omistajien ikääntyminen.- Ympäristölupaprosessin epävarmuus uusissa luvissa ja lupia uusittaessa – esimerkiksi ekologisen tilan tulkinta. - Lupaprosessiin kohdistuvat kustannukset ja pitkät lupaprosessit. Luonnonolot ja taudit- Ilmaston muutosAvomerellä uusia lupia ja teknologian käyttöönotolla lisää tuotantoa36KasvattajatTuotantoluvat, -paikat ja -tekniikka- Osittaiskierron mahdollisuudet tuotannon tehostamisessa eli kustannuksia saadaan alas mutta tuotantoa enemmän.- Uudet luvat kasvattaa ja prosessissa olevat kasvattaisi tuotantoa ja liikevaihtoa, tuotanto olosuhteet ulkosaaristossa hyvät ja perkuukapasiteettia on riittävästiSäätely-Veroluokan muutos 1->2 vaikuttaisi erityisesti kiertovesilaitosten tulokseen taloudelliseen tulokseen​Markkinat- Vaikka Horeca kaupa hiipunut vastaavasti vähittäismyynti kasvanutMuita huomioita37Kehittämisideoita toimialalle38Kasvattajat- Osittaiskierron tutkiminen ja poistovesien käsittely sekä lietteen hyödyntäminen. - Intensiivipoikasten istutustoiminnan tehostaminen poikaskokoa kasvattamalla.- Siikojen valokasvatus.- Verkkopesurin pilotointi.- Käytännön ratkaisuja avomeriviljelyyn, muun muassa ruokinnan kehittäminen.- Miten suojaisilla alueilla voi kasvattaa tuotantoa ympäristöystävällisesti, esimerkiksi ravinteiden poisto päästöperusteisissa luvissa.- Ympäristövaikutus- ja olosuhdetutkimus uusien lupien tueksi.- Kirjolohen jalostusohjelman kiinnitettävä huomioita ilmastonmuutokseen, muun muassa meriveden lämpötilan nousuun ja happitilanteen huononemiseen.Lähteet39Luken tilastotietokannatKalatalouden tilastot: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/Ilmatieteen laitosTuulitilastot:       http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastothttp://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-lisenssiMaksimituuliyhteenveto. Julkaisematon.Ilman lämpötila:  http://ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961. Jäät:  http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne.     Jäätalvet 1981-2010 ja 2018/2019. JulkaisematonKorhonen, J. 2005. Suomen vesistöjen jääolot. Suomen ympäristö 751. SYKE ja ELYt:Veden lämpötila, jäänpaksuus:Avoimet ympäristötietojärjestelmät. Pintavesien tila/Vesivarat. Hertta-palvelu. http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat.Copernicus, Marine environment monitoring service: Veden lämpötila, satelliitti-data.http://marine.copernicus.eu/services-portfolio/access-to-products/?option=com_csw&task=resultsLisätietoa40Lisätietoa kalankasvatuksen olosuhdekatsauksestaantavat:Tutkija Markus Kankainen: markus.kankainen@luke.fi, puh: 029 532 7687Erikoistutkija Jari Setälä: jari.setala@luke.fi, puh: 029 532 7682

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2020

https://jukuri.luke.fi/bitstream/10024/553314/1/Kalankasvatuksen_olosuhdekatsaus_2020.pdf

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2020

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri