Malmberg, Pekka

Pelkonen, Anna

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiLisää objektiivisia mittauksia lasten astman diagnostiikkaanPelkonen, Anna2022Pelkonen , A & Malmberg , P 2022 , ' Lisää objektiivisia mittauksia lasten astmandiagnostiikkaan ' , Suomen lääkärilehti , Vuosikerta. 77 , Nro 17 , Sivut 737-737 . <https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL17-2022-737.pdf >http://hdl.handle.net/10138/346239publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.TIEDE LÄÄKÄRILEHTI 17/2022 VSK 77 737L asten astman diagnostiikka on  Euroopassa suurimmaksi osaksi oire perusteista. Hengitystieoirei-den yleisyys ja epäspesifisyys lap-silla johtavat yli- tai alidiagnostiik-kaan yli puolella. Tämä aiheuttaa turhia lääki-tyksiä, kustannusten nousua ja elämänlaadun heikkenemistä (1). Useimmat kansainväliset suositukset  korostavat objektiivisten testien merkitystä, ja Euroopan keuhkolääkäriyhdistys on julkaissut ensimmäisen näytönastekatsaukseen perus-tuvan suosituksen lasten astman diagnostii-kasta (2).Suositustyöryhmä ei suosittele tekemään astmadiagnoosia pelkästään oireiden, PEF-seurannan tai oirevasteen perus-teella. Hoitokoetta katsottiin voitavan käyttää, jos lapsi on oireinen ja spirometriatulos on poikkeava. Allergiatestauksella on merkitys-tä astman fenotyypityksessä ja hoitovasteen  arvioinnissa.Spirometriaa suositellaan vahvasti ensilin-jan tutkimukseksi. Jos sen tulos on poikkeava, ehdotetaan bronkodilataatiokoetta. Uloshengityksen typpioksidin (FeNO) määrittämistä suositellaan osana diagnostis-ta astmaselvittelyä. Yli 25 ppb:n pitoisuuden katsottiin tukevan astmadiagnoosia erityises-ti allergisilla lapsilla; raja-arvon herkkyys ja tarkkuus ovat keskimäärin 0,57 ja 0,81. Mit-taus on  yksinkertainen ja kajoamaton. Metakoliinialtistusta tai rasituskoetta suo-situksessa ehdotetaan käytettäväksi, kun ensi-linjan diagnostiset tutkimukset eivät varmista astmaa. Suosituksen diagnostinen algoritmi on varsin käytännönläheinen, mutta vaatii kak-si poikkeavaa testitulosta. Lisäksi tarkenta-via tutkimuksia suositellaan ainoastaan, kun FeNO-tulos on poikkeava, mitä on vaikea  perustella.Suomessa lasten astmadiagnoosien mää-rä, astmasta johtuvat päivystyskäynnit, osastohoidot ja suorat kustannukset ovat vähentyneet ja astmakuolemat ovat harvinai-sia (3). Astman Käypä hoito  -suosituksessa (3) on jo vuodesta 2012  ohjeistettu objektiivisten mittausmenetelmien käyttöön varmentamaan diagnostiikkaa 3 vuoden iästä alkaen.Eurooppalaisessa suosituksessa on pal-jon samaa. Se kuitenkin korostaa FeNO-mit-tauksen käyttöä ensilinjan tutkimuksena eikä  kovin ponnekkaasti suosittele provokaatiotut-kimuksia. Ehdotettu FeNO:n raja-arvo näyttää soveltuvan heikosti seulontaan, koska herk-kyys on puutteellinen. Käypä hoito -suositus sekä kansainväliset FeNO-mittausta koskevat kliiniset suositukset (4) korostavat menetel-män käyttöä enemmänkin astman tulehduk-sellisen fenotyypin arvioinnissa sekä hoidon suunnittelun tukena. Suomessa on laaja kokemus lasten rasi-tuskokeista, joiden avulla aktiivinen astma on todettavissa keuhkoputkien supistumisesta rasituksen jälkeen. Mittaukset ja tulkinta voi-daan tehdä vakioidusti (5), tulos on yhteydessä keuhkoputkien tulehduksen voimakkuuteen (6), ja testi ulkojuoksukokeena sopii laajaan käyttöön. Eurooppalainen diagnostiikka-algorit-mi lienee suunniteltu todennäköisyyksien  perusteella kliinisesti selkeiden tautitapaus-ten toteamiseen, ja muut ohjataan spesialis-tin vastaanotolle. Suomessa lasten diagnosti-set astmatutkimukset järjestetään alueellisen hoidonporrastuksen mukaan yleensä eri-koislääkärijohtoisella vastaanotolla peruster-veydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ja erikoistutkimusten saatavuus on hyvä. Tämä voi olla yksi hyvien hoitotulosten kulmakivi. lKIRJALLISUUTTA1 Gaillard EA, Moeller A. Evidence-based European guideline for the diagnosis of asthma in children aged 5-16 years. Lancet Respir Med 2021;9:558–60.2 Gaillard EA ym. European Respiratory Society clinical practice guidelines for the diagnosis of asthma in children aged 5-16 years. Eur Respir J 2021;58:2004173.3 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdis-tys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä.  Astma. Käypä hoito -suositus 29.3.2022. www.kaypahoito.fi4 Khatri SB ym. Use of fractional exhaled nitric oxide to guide the treatment of asthma. An Official American Thoracic Society Clinical Practice Guideline. Am J Respir Crit Care Med 2021;204:e97–e109.5 Hallstrand TS ym. ERS Technical standard on bronchial challenge testing: pathophysiology and methodology of indirect airway challenge testing. Eur Resp J 2018;52:1801033.6 Malmberg LP ym. Exhaled nitric oxide and exercise induced bronchoconstriction in young wheezy children – interactions with atopy. Pediatr Allergology Immunol 2009;20:673–8.ANNA PELKONENdosentti, hallinnollinen ylilääkäriHus, Helsingin yliopistollinen sairaala, TulehduskeskusPEKKA MALMBERGdosentti, osastonylilääkäriHus, Helsingin yliopistollinen sairaala, TulehduskeskusLisää objektiivisia mittauksia lasten  astman diagnostiikkaanPÄÄKIRJOITUSSidonnaisuudetverkkoversiossa www.laakarilehti.fiSLL 17/2022

Lisää objektiivisia mittauksia lasten astman diagnostiikkaan

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/346239/1/SLL17_2022_737.pdf

Lisää objektiivisia mittauksia lasten astman diagnostiikkaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto