Rintasyöpä on yleisin naisilla esiintyvä syöpä ja vuonna 2020 se oli viidenneksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Suomessa diagnosoitiin vuonna 2019 yli 5000 uutta rintasyöpä tapausta, joista 94 % esiintyi naisilla ja 6 % miehillä. Tähän mennessä korkean riskin rintasyöpägeenit kuten BRCA1, BRCA2 ja TP53 on tunnistettu sekä lisäksi monia keskikorkean riskin geenejä. Silti yhdessä kaikki löydetyt geenit selittävät vain noin puolet familiaarisista rintasyöpätapauksista. Lisäksi kaikki löydetyt rintasyövän alttiusgeenit ovat yhteydessä DNA:n korjausmekanismiin.
Serpina3 erottuu joukosta ei-DNA-korjausmekanismigeeninä vain geeninä, joka koodaa Serpin-superperheeseen kuuluvaa proteaasi-inhibiittoria. Serpina3 on yhdistetty moniin sairauksiin ja erityisesti muutokset sen ilmentymistasossa on liitetty kasvaimen etenemiseen monissa syövissä, myös rintasyövässä. Aikaisempi tutkimus kuitenkin esittää, että Serpina3 c.918- 1G>C variantti on rintasyövälle altistava Pohjois-Suomen väestössä.
Tässä pro gradu- työssä tutkitaan tapaus-verrokkitutkimuksena Serpina3 c.918-1G>C variantin liittymistä rintasyöpään Etelä- Suomen väestössä. Lisäksi Serpina3 c.918-1G>C muutoksen kantajien kasvaimen histologia ja solumarkkerit analysoitiin. Tutkimuksessa käytettiin rintasyöpäpotilailta kerättyä DNA:ta sekä DNA:ta veren luovuttajilta ja biopankista. Rintasyöpäpotilaat kattoivat sekä familiaariset että valikoimattomat tapaukset. Serpina3 c.918-1G>C variantin esiintyvyyttä kartoitettiin genotyypittämällä potilaat ja kontrollit. Genotyypitys tehtiin käyttämällä TaqMan reaaliaikaista PCR:ää ja kantajat varmistettiin Sanger sekvensoinnilla. Tilastollisia testejä käytettiin aineiston analysoinnissa.
Tutkittua Serpina3 c.918-1G>C varianttia ei löydetty tilastollisesti merkittävästi enemmän (p>0.05) rintasyöpätapauksista kuin kontrolleista. Varianttia löydettiin 0.23 % familiaarista tapauksista ja 0.36 % valikoimattomista tapauksista, yhteensä 0.28 % kaikista rintasyöpätapauksista. Yleisyys väestökontrolleissa oli 0.27 %. Kasvaimen histologia oli duktaalinen 73 % kantajilla ja 9 % kasvain oli lobulaarinen. Toisin sanoen kantajien kasvainten histologia mukaili tavallista jakaumaa. Kaikki kantajat olivat HER2 negatiivisia ja kaikki paitsi yksi olivat sekä ER- että PR-positiivisia. Solun jakautumisen markkeriainetta, Ki-67, löydettiin noin puolelta kantajista.
Yhteenvetona tämän tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että Serpina3 c.918-1G>C ei ole rintasyövälle altistava geenimuutos ainakaan Etelä-Suomen väestössä.Breast cancer is the most prevalent cancer in women worldwide and in 2020 it was the fifth deadliest. In Finland 2019 more than 5000 breast cancer cases were diagnosed, 94% in women and 6% in men. Until now, the high-risk breast cancer susceptibility genes have been identified including BRCA1, BRCA2 and TP53 as well as many of the moderate risk genes. Still, together all the identified genes explain only approximately half of the familial breast cancer cases. Furthermore, all the known breast cancer susceptibility genes are linked to the DNA repair mechanism.
Serpina3 stands out as a non-DNA repair gene but as a gene that encodes a protease inhibitor which belongs to the serpin superfamily. Serpina3 has been associated with various diseases before and especially changes in its expression levels are linked to the tumor prognosis in many cancers including breast cancer. However, a previous study proposed that Serpina3 c.918-1G>C is a susceptibility variant for breast cancer in the Northern Finland population.
This thesis a case-control study to investigate whether Serpina3 c.918-1G>C variant is associated with breast cancer in the Southern Finland population. In addition, the tumor histology and cellular markers of Serpina3 c.918-1G>C carriers were examined. This study utilized DNA collected from breast cancer patients as well as DNA from blood donors and healthy biobank controls. Breast cancer patients included both familial and unselected cases. The prevalence of Serpina3 c.918- 1G<C variant was studied by genotyping the cases and controls. Genotyping was done by TaqMan real-time PCR and carriers were further confirmed by Sanger sequencing. Moreover, statistical tests were used in the data analyses.
The studied Serpina3 c.918-1G>C variant was not found to be significantly (p>0.05) enriched in the breast cancer cases. The variant was found in 0.23 % of familial and 0.36 % of unselected cases, altogether in 0.28 % of all studied breast cancer cases, the frequency in controls was 0.27 %. The tumor histology was found to be ductal in 73 % of the Serpina3 c.918- 1G>C variant carriers and only 9 % had lobular tumor. In other words, the tumor histology followed the usual distribution. All the carriers had a HER2 negative tumor and all except one case were both ER and PR positive. About half of the carriers expressed the cellular proliferation marker Ki67.
As a conclusion, the results from this study do not suggest Serpina3 c.918-1G>C as a breast cancer risk variant at least in the Southern Finland population
