Kirja-arvostelu: Consuming habits - drugs in history and anthropology. Jordan Goodman, Paul E. Lovejoy, Andrew Sherrat (eds.). London, 199

Rahkonen, Ossi

Julkari

Teos koostuu kymmenestä ar-tikkelista joissa tarkastellaanpsyykeen vaikuttavien ainei-den hisloriaa ja antropologiaa.Se perustuu pääosin Past andPresent Society'n vuonna I99ljärjestämään seminaariin Lon-toossa. Noin puolet artikkeleis-ta käsittelee niin sanottuja tra-ditionaalisia yhteiskuntia japuolet moderneja yhteiskuntia.Tavanomaisessa kielenkäytös-sä psyykeen vaikuttavat aineetluokilellaan "huumeiksi", siisuseimmilen kielletyiksi ai-neiksi. Teoksessa lutkitaankuitenkin ensisijassa yleisim-min kaytettyja psyykeä muut-tavia (piristäviä. rauhoittaviajne.) aineita, kuten alkoholia,tupakkaa, kahvia ja teetä. Mai-nitut aineet ovat useimmissayhteiskunnissa sallittuja, alko-holi on kielletty monissa isla-milaisissa yhteiskunn issa jatupakka on tänään hyvinkin josallitun ja kielletyn rajamaillaniin Suomessa kuten morressamuussakin maassa,Laillisen ja laitloman raja onliikkuva sekä historia[[isestiellä kulttuurisesti. niin myöskun puhutaan psyykeen rai-kullavista aineista. Heroiini,joka tänään on pahamaineinenkielletty huume, oli ahkerassakaytossa vielä 1930-luvullaSuomen läakintahuollossa.Historia on heitellyt aineitamyös toiseen suuntaan: kahvinkayttista on saattanuI joissainkulttuureissa seuratä ankaria-kin rangaistuksia, mutta nykyi-sin se on yksi maailman kulu-tetuimmista "piristävistä huu-meista"; erityisesti suomalai-set ovat kunnostautuneet kah-vinkuluttajina.KU LUTTAVAT KU LUTU STAVATParantaminen ja modernim-min laaketiede on ollut autta-massa alkuun seka kevyidenhuumeiden (kuten kahvin, teenja kaakaon) että kovien huu-meiden (kuten oopiumin ja he-roiinin) leviämistä ympärimaailmaa.Tupakan nopeäa leviämistäEurooppaan auttoi I 600-luvul-la vallitseva humoraali-lääke-tiede,.jonka mukaan terve ruu-mis edellytti erilaisten aines-len tasapainoa. Tämä tasapai-no saavutettiin oikealla suh-teella kuumaa ja kylmaa sekäkuivaa ja kosteaa. Kuiva tu-pakka tasapainotti ravinnon jailmaston tuottamaa kosteutta.Laakareiden usko kokaiininmonipuoliseen parantavaan jaoloa helpottavaan merkityk-seen taas käynnisti Pohjois-Amerikan ensimmäisen koka-iiniepidemian l80O-luvun Io-pulla (toinen epidemia alkoi1970-luvulla ja jatkuu edel-leen). Kokaiinin suosio levisinopeasti Uudelta mantereeltaeurooppalaisten laäkäreidenkeskuuteen. Monet laakarittestasivat itse kokaiinin vaiku-tuksia. Sigmund Freud, yksikokeilijoista, julkaisi vuonna1884 kirjallisuuskatsauksen"Üher Coca". Kokaiini aiheuttivallankumouksen kirurgiassa:sitä oli yleisesti käytetty anes-tesiassa leikkauksissa. Tosinaivan l80Oluvun viimeisinävuosina lääketieteellisessä kir-jallisuudessa alkoi esiintyämyös kokaiiniin kriittisemmin.ja varovaisemmin suhlautuviakirjoituksia. Laakarit ju up-teekkarit olivat myös Pohjois-Amerikan ensimmäisia kokaii-niaddikteja.Laakarit eivät aina olleet uu-sien eksoottisten aineidenmarkkinoinnissa välttamattapelkästaan potilaan asialla.Monet laakarit ja apteekkaritolivat osakkaina yrityksissa.jotka toivat Eurooppaan siirto-maatavaroita, kuten tupakkaa,leetä ja kahvia. Tässä yhtyivatlaaketieteellinen ja koloniaali-nen intressi. Hieman samanta-painen ilmiö ("vesled inter-est") saattaa syntya, kun lääkä-ri nykyään omistaa jonkin lää-ketehtaan osakkeita; ei lienemahdotonta, että hän määrääpotilaalleen juuri tuon tehtaantuotteita.Kun eksoottiset tuotteet löy-dettiin kaukomailta, eurooppa-laiset eivät halunneet jäädäriippuvaisiksi tuottajien tar-jonnasta, vaan ottivat näidentuotteiden luotannon ja jaonhallintaansa. Monia uusia kas-veja, kuten esimerkiksi tupak-kaa, ryhdyttiin myös viljele-mään Euroopassa myöhemminaina Suomea myöten. Tupakas-ta oli tullut eurooppalaistenuudisasukkaiden talouden pe-rusta jo l600Juvulla, jolloinruotsalaisetkin perustivat Poh-jois-Amerikan itäosiin "tupak-ka-kolonioita". Monet huu-maavat kasvit eivät tosin kestä-neet Euroopan viileätä ilmas-toa, ja ainoaksi keinoksi hallitatavaroiden tuotantoa ja kiertoaoli kolonialismi.Eksoottisten aineiden "villialkuperä" haluttiin usein kiel-tää: tupakkaa pidettiin Euroo-passa Uuden maailman sivis-lyksen tuotteena. Myös tuottei-tlen kaytti;tapoja muutettiin.jotta niiden yhteys enliseenhäviäisi: kahviin ja teehen ru-ALKOHOTIPOTITIIKKAAt llooAt., 1,59vettiin lisäämään sokeria jamaitoa. Euroopassa tupakkaaalettiin polttaa tavernoissa, jol-loin kehkeytyi tupakan ja alko-holin edelleen voimassa olevakiinteä Iiitto.Valistuksen aikana Euroo-passa omaksuttiin uusi elä-mäntyyli, jossa kahvilla, teella,kaakaolla ja tupakalla - kutenmyös sokerilla ja kaukaa tuo-duilla hedelmillä - oli keskei-nen osa. Jordan Goodman väit-tää, että 1700-luvun alussanämä tuotteet eivät suinkaanolleet vain hallitsevan luokantai keskiluokkien kulutustava-roita vaan että myös alemmatkansanosat kuluttivat niitä mo-nissa Euroopan maissa.Uudel tuotteet muuttivatm) ös eurooppalaisten ravinlo-lollumuksia. Aiemmin aamiai-sella syötiin puuroa, jokahuuhdeltiin alas oluella tai vii-nilla. Maidolla ja sokerilla te-rästetty kahvi syrjaytti aamiais-puuron. Kahvia juotiin myös il-taisin kuten myös teetä (vrt.brittien kello viiden tee).Eksoottiset tuotteet olivateurooppalaisille myös talou-dellisesti tärkeitä; niin miedotkuin kovatkin huumeet ovataina olleet (sekä laillista ettälaitonta) liiketoimintaa. Vero-tuksella säädeltiin hint<-rja jahankittiin varoja valtion kas-saan. Ehkä hieman yksinker-taistetun kertomuksen mukaanamerikkalaisista tuli kahvinjuojia sen takia. että Bostonis-sa ruvettiin aikoinaan rahapu-lassa keräämään veroa teestä.Kun verotus ja muu kontrollilisääntyivät, myös tuotteidensalakuljetus yleistyi.Kaikki eksoottiset huumaa-vat tuotteet eivät kuitenkaanole samalla tavoin valloittaneetmaailmaa kuten esimerkiksitupakkaja kahvi. Teoksessa onansiokas kuvaus kolapähkinänkäytösta Sudanissa. Pähkinöitaon ainakin 40 erilaista ja eri-makuista. 1800-luvulla kolaakaytettiin lääkkeenä Euroo-passakin. multa nykyisin se eiole taallä perusmuodossaankovin tunnettu. Kola on kyllasuosittua Coca-Colana, muttanykyään siinä kuten sen kilpai-lijassa Pepsissäkään ei ole senenempää alkuperäistä kolaakuin kokaiiniakaan. Mainitutkolajuomat kehitettiin toistasataa vuotta sitten laakkeiksi.Silloisen koostumuksensa ta-kia ne olivat varmasti myiis te-hokkaita. Pepsiakään ei enäämainosteta vatsalääkkeenä,vaikka se saikin nimensä vat-savaivoista: dysPEPSIa jaPEPtic ulcer.Useimmille näistä huumeik-si kutsutuista tavaroista on Iää-kekayton lisäksi ollut ominais-ta niin traditionaalisissa kuinmoderneissakin yhteiskunnis-sa se, että ne olivat (a ovat) tär-keitä sosiaalisessa kanssakäy-misessä sekä miesten ja nais-ten erottamisessa toisistaan(nykyisin tosin yhtä usein myösyhdistämisessä). Niin tupak-kaa, kolaa kuin kokaakin ontarjottu ystäville ja vieraille, jane ovat olleet juhlien keskeisiänautintoaineita. Useimmal ai-neel oval olleet alun perinmiesten aineita. Vaikka eu-rooppalaiset miehet omaksui-val monien eksoottisten ainei-den kulutuksen jo 1600-luvul-la. niin naiset oval päässeet nii-den makuun kunnolla vasla ai-van viime vuosikymmeninä.Huumaaval ja kulullaval ai-neet ovat olleet usein kaksi-naismoralismin kohteina: minäosaan käytlää aineita. muut ei-vät. David Courtwright esittäähieman ylitulkiten, kuten itse-kin myöntää, että psyykeenvaikuttavat aineet ovat yleensäolleet sallittuja niin kauan,kuin ne ovat olleet ylempienluokkien naulinnon kohteina.Kun ne ovat levinneel alempiinkenoksiin, yläluokan eduslajatovat kieltäneet aineen käyton.Samalla ylemmät luokat ovat josiirtyneet muihin aineisiin.Kuten teoksen takakannessakorostetaan, niin psykoaktiivitaineet ovat olleet hyvin keskei-siä sivilisaation rakentamises-sa, kulttuuri-identiteetin muo-dostamisessa kuten myös maa-ilman talouden kasvussa.Teoksessa liikutaan seka ajal-Iisesti (tuhansista vuosista en-nen ajanlaskun alkua aina ny-kypäivään asti) että paikalli-sesti (Japanista ja Uudesta-Guineasla Afrikan ja Anreri-kan mantereiden kautta Eu-rooppaan ja takaisin).Jostain syystä olen edelleenerityisen viehättynyt sekäWolfgang Schivelbuschin"Nautinloaineiden kulttuuri-historiasta" (Otava 1982) ettäRichard Kleinin teoksesta"Cigarettes are sublime"(Duke University Press 1993).Tama kokoelma ei yllä näidenteosten tasolle, mutta se on mo-nipuolinen ja kiinnostava kat-saus huumeiden kuluttavaanmutta niin kiehtovaan maail-maan.OSSI RAHKONENJORDAN GOODMAN &PAUL E. LOVEJOY &ANDREW SHERRATT(eds.)CONSUMING HABITSDRUGS IN HISTORY ANDANTHROPOLOGYLONDON: ROUTLEDGEr 995244 s.160 ALKOHOLIPOIITIlKKAÄt lt096l ,

Kuluttavat kulutustavat

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127999/ap-1996-2-rahkonen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuluttavat kulutustavat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari