Green public procurement and eco-labels

Tutkielma käsittelee ympäristönäkökohtien käyttöä julkisten hankintojen ohjaamisessa EU-oikeuden näkökulmasta. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat erilaiset EU-lainsäädäntöön perustuvat ympäristömerkit ja miten niitä voidaan hyödyntää hankittavien tavaroiden määrittelyssä. Tutkielman lähtökohta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) artikla 3, jonka mukaan Unionin tavoitteisiin kuuluvat sekä sisämarkkinoiden toteuttaminen että ympäristönsuojelu. Ympäristönsuojelulliset kriteerit hankittavien tavaroiden määrittelyssä voivat olla vastoin tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, jolloin toimivat sisämarkkinat ja ympäristönsuojelu osoittautuvat vastakkaisiksi tavoitteiksi. Tutkielmassa tarkastellaan miten hyvin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 11 artiklassa määritelty läpäisyperiaate toteutuu käytännössä julkisten hankintojen osalta. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten hankintadirektiivi (2004/18/EY) suhtautuu ympäristönäkökohtien, erityisesti ympäristömerkkien, käyttöön määriteltäessä hankittavia tavaroita. Tarkastelun kohteena on myös 20.12.2011 julkaistu komission esitys (COM(2011) 896) hankintadirektiivin muuttamisesta. Tutkielman johtopäätös on, että Unionin oikeus sisältää monia sisäisiä ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia joiden takia läpäisyperiaate ei toteudu julkisissa hankinnoissa parhaalla mahdollisella tavalla. Tunnistetut ongelmat vaikuttavat myös sisämarkkinoiden toimivuuteen

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluosallistumis- ja arviointisuunnitelma

Yksityishenkilöillä, ryhmillä, yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus kertoa mielipiteensä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun ja sen ympäristöarvioinnin lähtökohdista jo suunnittelun alkuvaiheessa. Erityisesti kannanottoja toivotaan ehdotetuista painopisteistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on alustavasti kuvattu jätesuunnitteluun ja sen ympäristöarviointiin liittyvää kuulemista, vuorovaikutusta sekä työn lähtökohtia. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma tehdään maantieteellisesti laajalle alueelle; suunnittelualueella on 3,7 miljoonaa asukasta, 12 maakuntaa ja 22 jätehuoltoyhtiötä. Alueellisen jätesuunnittelun tavoitteena on vaikuttaa jätealan käytännön ratkaisuihin Etelä- ja Länsi-Suomessa siten, että ratkaisut ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman linjan mukaisia ja alueellisesti toteuttamiskelpoisia

Salon meluntorjunnan määräykset

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Salon kaupungin meluntorjunnan määräyksiä ja sitä, miten niitä tullaan päivittämään sekä laittaa meluilmoituslomake ohjeineen kaupungin omalle verkkosivulle. Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 2013. Melutilanteen seuranta on kuntien vastuulla. Jos seurannassa huomataan, että kunnassa on tarve melun torjuntaan, kunnan on tehtävä meluntorjuntaohjelma. Ympäristönsuojelulain mukaan meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on käytävä läpi, kun niiden laatimisesta on kulunut viisi vuotta. Meluntorjunta kuuluu vahvana osana ympäristönsuojelulainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on estää ympäristön pilaantumista. Ympäristömelu on peräisin liikenteestä, teollisuudesta, rakentamisesta ja erilaisista vapaa-ajanvietosta syntyneistä äänistä, joita esiintyy ihmisten asuin- ja elinympäristössä. Tässä työssä haastateltiin Salon kaupungin ympäristötoimen henkilöitä ryhmähaastattelulla. Lisäksi lähetettiin sähköpostin kautta haastattelukysymykset Lohjan ja Uudenkaupungin ympäristötoimen työntekijöille. Salon kaupungin määräykset ovat aikoinaan hyvin huolellisesti tehtyjä, koska työntekijät ovat olleet tyytyväisiä niihin ja haluavat uusittuihin ympäristönsuojelumääräyksiin meluntorjunnan osalta vain tarkennuksia ja korjauksia

Ympäristöalan koulutuksen kehittäminen oppilaitosten välisen yhteistyön avulla

Kehittämishankkeessa selvitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristöteknologia-koulutuksen ja Savon ammatti- ja aikuisopiston ympäristönhoitajakoulutuksen yhteistyön mahdollisuuksia. Tavoitteena oli kartoittaa opetussuunnitelmien vastaavuuksia, sekä opetukseen liittyvät henkilöresurssit, erikoisosaaminen ja opetusvälineistö, silmällä pitäen henkilöstö- ja laiteresurssien aiempaa optimaalisempaa käyttöä. Savonia-ammattikorkeakoulu kouluttaa ympäristöteknologian insinöörejä (amk). Savon ammatti- ja aikuisopisto tuottaa ympäristönhoitajia aikuiskoulutuksena, joka on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, joka suoritetaan näyttötutkintona. Menetelminä olivat erityisesti ristiin opettamisen pilotoinnit, kartoitustyö ja kirjallisuusselvitys. Kehittämishankkeen tuloksena saatiin ehdotuksia yhteistyöalueista koulutusohjelmien kesken. Hanke on jo hyödyttänyt kumpaakin oppilaitosta, mahdollistaen henkilöstö- ja laiteresurssien aiempaa optimaalisempaa käyttöä. Opetuksen taso on kohentunut ristiin opettamisten osalta. Jatkossa yhteistyön kautta on mahdollista tehostaa maakunnallista ympäristöalan osaamista ja luoda enemmän yhteyksiä ympäristöalan koulutuksen sekä työnantajien välille. Samalla koulutusohjelmat voivat yhteistyön kautta tarjota opiskelijoille aiempaa parempia eväitä työharjoittelupaikkojen löytämiseen sekä ympäristötutkimukseen liittyvien välineiden ja laitteiden valmistajien ja maahantuojien kanssa tapahtuvaan koulutukseen, toimintaan ja työharjoitteluun. Työ- ja harjoittelupaikkojen osalta yhtenä varteenotettavana mahdollisuutena kannattaa jatkossa miettiä oman ”siltahankkeen” perustamista oppilaitosten ja työelämän välille, jolla voitaisiin mahdollisesti luoda uusia ympäristöalan työpaikkoja juuri opintonsa päättäville opiskelijoille työkokemuksen saamiseksi. Hankkeen jatkon kannalta on tärkeää seurata toiminnan vaikutuksia pitämällä yllä jatkuvaa vuorovaikutusta esimerkiksi opetusyhteistyön ja yhteisten tapaamisten muodossa

Ympäristönsuojelu valtiososialistisessa Unkarissa

Artikkeli käsittelee ympäristönsuojelua taloushistoriallisessa kontekstissa valtiososialistisessa Unkarissa. Tekstissä tarkastellaan erilaisten ympäristönsuojelun mekanismien onnistumista ja epäonnistumista. Esittelen aluksi Acemoglun ja Robinsonin teorian inklusiivisista ja ekstraktiivisista instituutioista ja miten tätä mallia voidaan kehittää edelleen sisältämään ympäristönsuojeluinstituutiot. Sen jälkeen analysoin ympäristönsuojelun pääinstrumentteja valtiososialistisessa kontekstissa. Keskeisenä johtopäätöksenäon, että tarkastellun ajanjakson alkuaikana talouden näkökulmasta tehdyt toimenpiteet olivat ympäristönsuojelun toimenpiteitä tehokkaampia valtiososialistisessa Unkarissa. Kuitenkin 1970-luvulle tultaessa tapahtui niin sanottu ympäristöherätys ja ympäristönsuojeluun alettiin käyttää enemmän varoja. Laaja ympäristönsuojelujärjestelmä onnistui hidastamaan ympäristön saastumista 1980-luvun alkuun asti

Projektinhoidon kehittäminen LVI-yrityksessä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja yhtenäistää LVI-yrityksen projektinhoidon menetelmiä. Tavoitteena oli luoda projektinhoitajille selkeä kuva yrityksen laatujärjestelmästä ja yrityksen toimintatavoista. Aihe valittiin yrityksen johtajien kanssa. Työssä kartoitettiin projektinhoitajien menetelmät sekä laatujärjestelmän tuntemus. Projektinhoidon yhteisten työtapojen noudattaminen on hyvin tärkeää kokonaisvaltaisen toiminnan kehityksen ja ylläpidon kannalta. Työssä haastateltiin yrityksen henkilökuntaa materiaali-, projektinhoito-, sekä asentajaosastoilta. Työssä selvitettiin projektien suurimmat ongelmakohdat ja verrattiin niitä laatujärjestelmän ohjeisiin. Tämä työ käy läpi tärkeimmät kohdat laatujärjestelmästä, koskien projektinhoitoa. Työssä esitetään perusteluja miksi laatujärjestelmää tulisi noudattaa. Kartoitettujen ongelmien pohjalta luotiin projektinhoitajille erillinen, tiivistetty pikaohje laatujärjestelmästä. Tutkimuksen tuloksena on valmis raportti projektinhoidon epäkohdista, joita yritysjohto voi parantaa tämän työn avulla. Suurimmat ongelmat kohdistuvat projektisuunnitteluun, hankintojen valmisteluun, työnvalvontaan, avoimuuteen ja tiedonkulkuun.The purpose of this Bachelor’s thesis was to develop and unify the methods of project management in a building service company. The goal was to create a clear picture of the quality system and working meth-ods in the company. This subject was chosen together with the directors of the company. The methods of project managers’ and the knowledge of quality system were surveyed during this study. In company, consistency in project management is very important for the development and maintenance of all operations. During the study, interviews were conducted for material, project management and installing sections. The biggest problem spots were sorted out and they were compared with the instructions given in the quality system. This study goes over the most important sections from the quality system, concerning project management. In different sections of this study, explanations have been presented why quality system should be used. Based on the surveyed problems and quality system, a separate quick manual was made for project managers. The result of this thesis is a “ready to use” report about the problems in project management, which the directors can take advantage of when developing this area. The biggest problems are in project planning, preparations of acquisitions, work control, open minded working and lack of flow of information

Nanoteknologia ja ympäristönsuojelu

Nanoteknologiaa pidetään yhtenä tulevaisuuden lupaavimmista tutkimus- ja kehitysaloista, jonka varaan lasketaan suuria toiveita monen eri alan suunnalta. Nanoteknologiaan liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä, joita on tutkittava tarkemmin. Tässä selvityksessä kuvataan nanoteknologiassa tällä hetkellä tapahtuvaa toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä. Erityistä huomiota kiinnitetään nanoteknologiaan mahdollisesti liittyvien riskien tutkimukseen ja siihen liittyviin tarpeisiin. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa yleisellä tasolla nanoteknologian tutkimusta, nanoteknologian sovelluksia sekä niihin liittyviä riskejä. Tarkastelu keskittyy terveys- ja ympäristöriskien hallintaan liittyviin kysymyksiin. Selvityksessä pohditaan lyhyesti sitä, millaisia haasteita nanoteknologian kehitys tuo tämän sääntelyä ajatellen. Selvityksen tarkoituksena ei ole antaa täydellisen kattavaa kuvaa nanoteknologian tutkimus- ja kehitystyöstä sekä sovelluksista, vaan tarjota yleisluontoinen kuvaus nanoteknologiasta. Tämän selvityksen yhteydessä voidaan todeta, että ainakin tällä hetkellä riskitutkimus on suhteellisen vähäistä verrattuna nanoteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön. Kuitenkin samaan aikaan tiedostetaan, että nanoteknologian samaiset uudenlaiset ominaisuudet, joilla voidaan saavuttaa hyötyjä, voivat aiheuttaa myös uudenlaisia, ennalta arvaamattomia haittoja, mikäli riskien tutkimukseen ja hallintaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Ennakoivaan ja kokonaisvaltaisesti riskit kartoittavaan tutkimustyöhön onkin ryhdyttävä. Riskien hallinnassa on kuitenkin monia avoimena olevia kysymyksiä, jotka vaatisivat vastauksia mitä pikimmiten, jotta suunta eri maissa ja globaalisti harjoitettavalle riskitutkimukselle saataisiin selville. Yhteistyötä tarvitaan tietotaidon siirtämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi

Ympäristöministeriön T&K-toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi

Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehtävänä on ollut ympäristöministeriön (jäljempänä YM) T&K-toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi. Arviointitehtävä oli rajattu YM:n T&K-määrärahojen käyttöön 2000-luvulla. Arvioinnin kohteena olleet T&K-määrärahat olivat esimerkiksi vuonna 2013 noin 6,4 miljoonaa euroa. Arviointi toteutettiin helmi-elokuussa 2013. Arviointikysymyksiä lähestyttiin monipuolisesti seuraavien aineistojen avulla: dokumentti- ja kirjallisuusanalyysi, haastattelut, sähköinen kysely, tapaustutkimukset ja arvioinnin keskustelutilaisuus. T&K-toiminta on arvioinnin perusteella vastannut YM:n T&K-strategian tavoitteenasettelua. T&K-toiminta nykyisellään kattaa erityisesti YM:n päätöksenteon tueksi tehtävän selvitys- ja kehitystyön. Lainsäädännön kehittämisessä YM:n T&K-toiminnalla on vahvin lisäarvo. Yksi arvioinnin tuloksista on, että YM:n T&K-toiminta tunnetaan melko heikosti. YM:n T&K-toiminnassa korostuu lyhyen aikavälin näkökulma esimerkiksi hallituskauden lyhyen ajanjakson vuoksi. Kysymykseksi herää, miten YM on luomassa tulevaisuuden toimintaa. Myönteistä on, että YM:ssä on perustettu ennakointiverkosto juuri tätä tarvetta varten. Arvioinnin kehittämissuosituksia ovat: 1. Ympäristöministeriön tulisi edelleen profiloitua vahvana tutkimustiedon hyödyntäjänä sekä samalla vahvistaa profiiliaan näyttöperusteisen ja tiedolle pohjautuvan päätöksenteon etujoukoissa. Ministeriön tulee jatkossakin ylläpitää käytäntöään, että säädösvalmistelun ja muun päätöksenteon tukena on käytetty tutkimustietoa. 2. Ympäristöministeriön tulee tulevaisuudessa selkiyttää T&K-toiminnan rooliaan. On tärkeää, että määritellään ministeriön oman T&K-toiminnan asemoituminen suhteessa mahdollisesti tulossa oleviin tutkimuksen yhteisiin strategisiin rahoihin, hallinnonalan muuhun T&K-toimintaan ja alan verkostoihin. 3. Priorisointi on yhä tärkeämpi kysymys määrärahojen vähentyessä. 4. Erityisesti YM:n ja SYKE:n välistä työnjakoa T&K-toiminnassa tulee edelleen selkiyttää. 5. Ministeriön tulisi yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa edistämiseksi huomioida huomattavasti paremmin myös paikallisempi taso, jossa käytännön ympäristöhallinnon työtä tehdään. On tärkeää, että yhteistyötä edelleen parannetaan kuntien ja ELY-keskusten kanssa. 6. Osa T&K-määrärahoista tulisi pyrkiä kohdentamaan ennakointiin ja kokeilutoimintaan, jotta ympäristöministeriön T&K-toiminta voisi olla strategian mukaisesti ketterää. 7. YM:n tulee edelleen kehittää keinoja, jotta käytettävissä olisi syntetisoitua tietoa päätöksenteon tueksi. 8. Arvioinnin aineiston perusteella T&K-toiminnan vaikuttavuuden kannalta tärkeintä on parantaa sekä sisäistä että ulkoista viestintää eri keinoin. 9. Hallinnonalojen rajat yhdistävää osaamista ja toimintamalleja on syytä edelleen arvioida ja lisätä. 10. On tärkeää, että ympäristöministeriö saa jatkossa aiempaa monipuolisempaa osaamispohjaa käyttöönsä, jotta T&K-toiminnan tarkoitus ja vaikuttavuus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla muuttuvassa yhteiskunnassa. 11. Kansainvälistä näkökulmaa T&K-toiminnassa voisi vahvistaa kansainvälisten asiantuntijoiden laajamittaisemman käytön muodossa, esimerkiksi tutkimus- ja vertaisoppimisfoorumeissa ja seminaareissa. 12. Hankehallinnan yhtenäisiä toimintatapoja ja avointa tiedonhallinnan käytäntöä tulee vahvistaa. 13. T&K-toiminnan seurantaa tulee edelleen parantaa. On tärkeää, että taloudellisen valvonnan ohella seurataan hankkeiden toteutumista. T&K-toiminnan vaikuttavuuden seurantaa varten tarvitaan hankkeiden seurantatietoja ja hankkeiden itsearviointia. On suositeltavaa, että YM laatii T&K-toiminnasta vuosittain yhteenvedon