743 research outputs found

    Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen

    Get PDF
    Raportissa tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen hydrologisiin vaikutuksiin voidaan sopeutua Nilsiän reitin järvien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla. Hydrologisia vaikutuksia tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmällä (WSFS), jonka tulosten pohjalta tutkitaan vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön, rantojen eroosioon, tulviin sekä energiantuotantoon. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidaan WSFS:n hydrologisella mallilla lasketuista säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksista ja virtaamista referenssijaksolla 1971-2000 ja lähitulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Ilmastonmuutoksen vaikutus tuodaan malliin niin sanotulla delta-change menetelmällä, jossa ilmastoskenaarioiden tuottamat keskimääräiset lämpötilan ja sadannan muutokset referenssijaksolta ilmastonmuutosjaksoille lisätään referenssijakson havaintoihin. Ilmastonmuutokseen liittyvän epävarmuuden johdosta tarkastelut tehdään neljälle skenaariolle, joista yksi kuvaa 19 globaalin ilmastomallin tuottamia keskimääräisiä muutoksia ja kolme ääriskenaariota suuria lämpötilan muutoksia (lämmin skenaario), pieniä lämpötilan muutoksia (kylmä skenaario) sekä suuria sademäärän muutoksia (märkä skenaario). Tarkastelluissa skenaarioissa nykyiset säännöstelyluvat toimivat vielä lähivuosina, mutta viimeistään myöhemmällä skenaariojaksolla lupien kalenteriin sidotut ehdot, jotka määräävät järvien vedenkorkeuksien laskun tietylle tasolle ennen kevättä, käyvät epätarkoituksenmukaisiksi. Vedenkorkeuden luvanmukainen laskeminen kevättalvella aiheuttaa erityisesti vesistöalueen yläosan säännöstellyissä järvissä ongelmia nostaa vedenkorkeus kesäksi tavoitetasolle. Tilannetta parantaa raportissa esitettävä sopeutuva säännöstely, jossa kevätalenemaa tarvittaessa loivennetaan ja aikaistetaan. Korpisella, jonka säännöstelyluvassa vedenkorkeuden kevätalenemaa ei ole määrätty, tarvittava ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan tehdä nykyisen luvan puitteissa. Vaikutustarkastelujen mukaan skenaarioilla on referenssijaksoon verrattuna haitallisia vaikutuksia lähinnä virkistyskäyttöön ja vesiluontoon. Energiantuotantoon skenaarioilla on lisäävä vaikutus. Tulosten perusteella skenaarioiden mukaisessa tilanteessa sopeutuvalla säännöstelyllä voitaisiin pienentää haitallisten vaikutusten riskiä verrattuna nykyisenkaltaiseen säännöstelyyn

    Inarij√§rven tilan kehittyminen vuosina 1960‚Äď2009

    Get PDF
    Inarijärvestä on olemassa kohtuullisen hyvin tutkimus- ja seurantatietoa usean vuosikymmenen ajalta, mikä antaa hyvät mahdollisuudet järven tilaa ja sen kehittymistä kuvaavien mittareiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Työssä pyrittiin löytämään tutkimus- ja seuranta-aineistoon perustuvia mittareita, jotka kuvaavat monipuolisesti Inarijärven tilaa ja käyttöä, etenkin järven yleisiä hydrologisia ja meteorologisia olosuhteita ja niiden kehittymistä (ilmastonmuutos), järveen tulevaa kuormitusta ja veden laatua, virkistyskäyttöä, rantavyöhykkeen eliöyhteisöjen tilaa, kalakantoja ja kalastusta sekä säännöstelykäytäntöä ja säännöstelyn vaikutuksia. Tavoitteena oli kuvata myös eri muuttujien välisiä vuorovaikutuksia. 2000-luvulla toteutetulla Inarijärven vesiluonnon tilan kannalta aikaisempaa paremmalla säännöstelykäytännöllä on parannettu virkistyskäytön olosuhteita kesällä ja osittain vähennetty säännöstelyn aiheuttamia haittoja rantavyöhykkeen eliöstöön. Vesistön tilan ja käytön kannalta eniten myönteisiä muutoksia on tapahtunut kalakannoissa. Punalihaisten petokalojen saaliit, yksikkösaaliit ja saaliskalojen koko ovat suurentuneet 2000-luvulla hyvän muikkukannan ja tuloksellisten istutusten ansiosta. Inarijärven hydrologisissa mittareissa on havaittavissa merkkejä ilmaston lämpenemisestä. Julkaisu tarjoaa kattavan yhteenvedon Inarijärven tilasta ja sen kehittymisestä viime vuosikymmeninä. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää mm. säännöstelykäytännön ja kalaston hoidon kehittämisessä sekä matkailussa, opetuksessa ja yleisessä viestinnässä. Tarkastelu tukee myös vesienhoitotyötä, koska se auttaa ymmärtämään biologisten laatutekijöiden tilaan vaikuttavia tekijöitä ja selittämään syitä järven ekologisen tilan kehityssuunnille. Työssä kehitettyä lähestymistapaa ja mittareita voidaan soveltuvin osin hyödyntää myös muissa vesistöissä

    Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos ‚Äď vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti

    Get PDF
    Tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen hydrologiaan, vesivaroihin ja s√§√§nn√∂stelyk√§yt√§nt√∂ihin. Vesist√∂jen virtaamien ja vedenkorkeuksien muuttumista referenssijaksolta 1971‚Äď 2000 jaksoille 2010‚Äď39 ja 2040‚Äď69 tutkittiin eri ilmastoskenaarioiden pohjalta. Vesist√∂mallij√§rjestelm√§n simulointien avulla 15 vesist√∂alueella. Kymmenell√§ j√§rvell√§ arvioitiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien hydrologisten muutosten vaikutuksia vesist√∂n eri k√§ytt√∂muotoihin ja tilaan. Lis√§ksi tutkimuksessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjaveteen ja tulviin. Tutkimus toteutettiin Suomen ymp√§rist√∂keskuksessa (SYKE) osana maa- ja mets√§talousministeri√∂n rahoittamaa Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos ‚Äď vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen (WaterAdapt)-hanketta. WaterAdapt -hankkeen tulosten perusteella ilmastonmuutos tulee merkitt√§v√§sti muuttamaan jokien virtaamien ja j√§rvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Kev√§√§n lumen sulamistulvien suuruus pienenee merkitt√§v√§sti lauhempien talvien johdosta etenkin Etel√§- ja Keski-Suomessa. Kes√§n vedenkorkeudet alenevat useissa j√§rviss√§ aikaisemman kev√§√§n vuoksi ja loppukes√§n kuivuus ja alhaiset vedenpinnat muodostuvat joillain j√§rvill√§ entist√§ suuremmiksi ongelmiksi. Talven vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selv√§sti etenkin Etel√§- ja Keski-Suomessa, kun entist√§ suurempi osa sateesta tulee veten√§ ja lunta sulaa talven aikana. Eri ilmastoskenaariot poikkeavat merkitt√§v√§sti toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa ilmastoskenaarioissa samankaltainen. Tulvat pienenev√§t osassa Suomea lumen m√§√§r√§n v√§hetess√§, mutta erityisesti suurten vesist√∂jen keskusj√§rviss√§ ja laskujoissa sadannan lis√§√§ntyminen kasvattaa tulvia suurimmalla osalla ilmastoskenaarioita. Tulokset osoittavat, ett√§ nykyiset s√§√§nn√∂stelyluvat tulevat monissa j√§rviss√§ olemaan ep√§tarkoituksenmukaisia ilmaston muuttuessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatiikin monien j√§rvien s√§√§nn√∂stelylupien tai -k√§yt√§nt√∂jen muuttamista, jotta s√§√§nn√∂stely huomioisi entist√§ lauhemman talven, aikaisemman kev√§√§n ja pidemm√§n kes√§n vaikutukset. Jos s√§√§nn√∂stelylupia ja -k√§yt√§nt√∂j√§ muutetaan, tulisi uusien s√§√§nn√∂stelylupien olla joustavia, jotta ne toimisivat hyvin erilaisissa odotettavissa olevissa olosuhteissa. Vaikutustarkastelujen tulokset osoittivat ett√§ valtaosassa vesist√∂j√§ s√§√§nn√∂stely√§ muuttamalla riski ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin v√§henee ja positiivisiin vaikutuksiin kasvaa verrattuna nykyisen kaltaiseen s√§√§nn√∂stelyyn. S√§√§nn√∂stelyn muutos on yksi keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Muita sopeutumiskeinoja vesivarojen hoitoon liittyen ovat mm. maank√§yt√∂n ohjaus, tulvapenkereet, tilap√§iset suojarakenteet, tulvavakuutus, s√§√§nn√∂stelyn aloittaminen, pohjapatojen rakentaminen ja vesihuollon varmistaminen

    Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

    Get PDF
    Oulujoen vesistössä vahinkoa aiheuttavia tulvia on ollut kautta historian. Säännöstelystä huolimatta vesistössä on vielä mahdollisuuksia tulvavahinkojen syntymiseen. Tässä julkaisussa on kuvattu Oulujoen vesistön hydrologiaa, koottu yhteen säännöstelyn ja voimalaitosten lupaehtoja, arvioitu harvinaisten tulva aiheuttamia vahinkoja sekä ehdotettu vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen. Lisäksi on esitelty tulvavahinkojen korvaamismenettelyä ja tulvantorjuntaorganisaatiota ympäristökeskuksissa. Vaikka tarkasteltaisiin hyvin harvinaisia vesistötulvia, mahdolliset vahingot jäävät melko vähäisiksi Oulujoen vesistössä. Järviä tarkasteltaessa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % (kerran 1000 vuodessa toistuva tulva) vahinkoa syntyy Oulujärven rannoilla oleville rakennuksille, mutta muiden järvien rannoilla ei merkittäviä vahinkoja synny. Lammasjärvellä vahinkoja on arvioitu vain 0,4 % tulvan todennäköisyydellä, jolloin vahinkoja syntyy yksityisille ja mahdollisesti myös julkisille rakennuksille. Jokien osalta tarkasteltiin vain Oulujokea, jossa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % merkittävimmät vahingot syntyvät Montan ja Merkikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Tällä jokiosuudella on useita rakennuksia ja myös jätevedenpuhdistamo, jotka ovat vaarassa kastua. Talvella esiintyvät suppotulvat ovat uusia ja poikkeuksellisia ilmiöitä, joiden suurin vaikutus on Montan ja Merikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Talven suppotulva, jonka todennäköisyys on 0,1 %, aiheuttaa selvästi suurempia vahinkoja kuin vesistötulva. Monissa saarissa olisi laskelmien mukaan jopa 2-3 metriä vettä. Epävarmuuksien vuoksi luotettavaa arviota mahdollisista vahingoista ei voida tehdä. Tulvantorjuntaan varautumista tulisi kehittää vesistöalueen säännöstelyn kokonaisvaltaisella tarkastelulla, talven jääkannan muodostamisen nopeuttamisella Oulujoen alaosalla, tilapäisillä tulvansuojelurakenteilla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin virtaamamuutoksiin sopeutuvalla säännöstelyllä

    Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Yhteenveto ja suositukset

    Get PDF
    Koitereen säännöstelyn kehittämisselvitys toteutettiin vuosina 2004-2006. Selvitystyö perustui Koitere-Koitajoki työryhmän, Ilomantsin kunnan, voimayhtiön ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen aloitteeseen Koitereen säännöstelyn vaikutuksien ja kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin tietoa säännöstelyn vaikutuksista Koitereella ja siitä kuinka eri sidosryhmät kokevat vaikutukset sekä arvioitiin tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelykäytännön muuttamiseen. Säännöstelyn vaikutusten arviointia tukevia osaselvityksiä tehtiin 10 kappaletta. Hankkeen yhteydessä tiedotettiin Koitereen tilasta, säännöstelystä ja säännöstelyselvityksestä sekä tunnistettiin keinoja tiedottamisen parantamiseksi. Laaja ja monitieteinen selvitys toteutettiin vesistön eri käyttäjäryhmien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sidosryhmien ja paikallisen väestön kuulemiseksi sekä heidän näkemystensä huomioon ottamiseksi selvitystyössä. Tässä raportissa on esitetty selvitystyön toteutustapa, yhteenveto Koitereen säännöstelyn vaikutuksista sekä hankkeen keskeiset tulokset, 22 suositusta. Suositukset koskevat säännöstelykäytännön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskäyttöä ja veneilyä, yhteistyötä ja viestintää sekä seurantaa ja jatkotutkimuksia. Selvitystyön ohjausryhmä on hyväksynyt suositukset yksimielisesti 28.3.200

    Vesilain mukaisten poikkeamislupien hakeminen

    Get PDF
    Vesilain mukaisten poikkeamislupien hakemisessa on yleensä kova kiire. Kun lisäksi poikkeamisluvan hakemisen tarpeesta on alueellisissa ympäristökeskuksissa saattanut kulua jo useita vuosia ja hakemuksia tekevät henkilöt saattaneet vaihtua, on tämän oppaan tarkoituksena antaa yksityiskohtaisia ohjeita poikkeamislupien hakemusten valmistelusta ja sisällöstä.Oppaassa luodaan aluksi katsaus vesilakiin sisältyvien poikkeamislupaehtojen kehittymiseen sekä esitetään, mitä vesilain mukaisia edellytyksiä hakemuksen tulee täyttää. On hyvin mahdollista, että alueellinen ympäristökeskus toimii poikkeamisluvan hakijana myös sellaisissa säännöstelyluvissa, joiden luvanhaltijana on muu kuin valtio. Siksi alueellisella ympäristökeskuksella tulisi olla kaikki poikkeamisluvan hakemista varten tarpeelliset tiedot myös tällaisista tapauksista. Sen tulisi myös riittävän aikaisin ennen tilanteen kärjistymistä käydä neuvotteluja luvanhaltijan kanssa siitä, kumpi taho toimii luvan hakijana, jotta luvan hakeminen ei turhaan viivästy.Oppaassa käydään läpi poikkeamisluvan hakemuksen sisällön kannalta keskeisiä seikkoja ja esitetään niissä esiin tuotavia asioita sekä malleja ja toimintatapoja, joilla kulloisenkin vesitilanteen poikkeavuutta ja vaikutuksia voidaan analysoida. Opas sisältää myös lupahakemusta sekä sen jälkeisiä toimenpiteitä, kuten toteuttamista, lopettamista ja jälkiraportointia, koskevia malleja ja esimerkkejä.Oppaan tarkoituksena on antaa ohjeita poikkeamislupien hakemisvalmiuden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Siinä onkin esitetty keskeisimmät  toimenpiteet, jotka alueellisessa ympäristökeskuksessa tulisi tehdä poikkeamistilanteisiin varautumiseksi. Oppaan tarkoituksena on toimia myös eräänlaisena muistilistana poikkeuksellisia vesitilanteita ja niihin varautumista varten

    Simojoen nousulohien kaikuluotaustutkimukset vuosina 2003‚Äď2005

    Get PDF
    • ‚Ķ
    corecore