660 research outputs found

    Vuokratyö osana lääkärin urapolkua

    No full text
    Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälainen on vasta valmistuneen lääkärin urapolku ja minkälaisessa roolissa vuokratyö siinä voisi olla. Ajatuksena oli selvittää voisiko kyseiseen urapolkuun kuulua vuokratyötä, muutenkin kuin vain satunnaisina jaksoina. Haluttiin myös selvittää, näkevätkö vastavalmistuneet lääkärit sekä viimeisten vuosien lääketieteen opiskelijat vuokratyötä mahdollisuutena vai vain väliaikaisena ratkaisuna työllistyä. Tutkimus toteutettiin Turun lääketiedepäivillä 3-5.11.2015. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana viidennen ja kuudennen vuoden opiskelijoilla sekä vuosina 2013 - 2015 valmistuneilla lääkäreillä, oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen täyttämällä tutkijan tekemä kysely. Kysely sisälsi pääsääntöisesti monivalintakysymyksiä sekä muutaman tarkentavan avoimen kysymyksen. Kyselyyn vastasi 27 henkilöä, joista 16 oli opiskelijoita ja 11 lääkäriä. Kyselyn tuloksista selvisi, että suurin osa kyselyyn vastanneista ei nähnyt vuokratyötä osana urapolkua, vaan ennemminkin väliaikaisena vaihtoehtona. Opiskelijat pitivät vuokratyön tekoa tulevaisuudessa todennäköisempänä kuin lääkärit. Opinnäytetyön avulla saatiin arvokasta tietoa lääkäreiden urapolusta. Lääkäreiden urapolut vaihtelevat yksilöiden mukaan, mutta saamalla edes osviittaa siitä, minkälaiset ovat lääkäreiden tulevaisuuden suunnitelmat, on vuokratyötä tarjoavien yritysten helpompi kohdentaa markkinointiaan tietyssä ura vaiheessa oleville lääkäreille

    Child protection social workers' experiences of work induction

    Get PDF
    Sosiaaliala on kärsinyt pitkään veto- ja pitovoiman haasteista ja erityisesti lastensuojelussa sosiaalityöntekijäpula on vakava ongelma. Lastensuojelua kuormittavat sosiaalityöntekijöiden tiheän vaihtuvuuden ja rekrytointihaasteiden lisäksi suuri työmäärä. Lastensuojelutyön houkuttelevuuden ja sosiaalityöntekijöiden pysyvyyden kohentamiseksi tulee lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työolosuhteita muuttaa useilla ulottuvuuksilla. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli tuoda esille kunnallisen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia perehdytyksestään lastensuojelutyöhön sekä perehdytykselle antamistaan merkityksistä. Lisäksi tavoitteena oli herättää keskustelua perehdytyksen nykytilasta ja sen kehittämistarpeista, koska kansallista tutkimustietoa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden perehdytyksestä on saatavilla niukasti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui tutkimukselle keskeisistä perehdytyksen ja asiantuntijuuden käsitteistä sekä aiheesta aiemmin tehdystä tutkimuksesta. Asiantuntijuuden kehittymistä tarkasteltiin David Berlinerin viisiportaisen mallin mukaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen läpileikkaavana tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin kerronnallista tutkimusta, joka on vakiintunut suomenkieliseksi vastineeksi narratiiviselle tutkimusotteelle. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alle vuoden kunnallisessa lastensuojelussa työskennelleet laillistetut sosiaalityöntekijät tai sijaispätevät sosiaalityön opiskelijat. Tutkimuksen aineisto koostui kuudesta kirjoitetusta kertomuksesta. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä narratiivista juonianalyysia että dialogista temaattista analyysia. Juonianalyysissa neljä kertomuksista määriteltiin juonityypiltään tragedioiksi ja kaksi sankaritarinoiksi Fryen juonijaottelua mukaillen. Dialogisen temaattisen analyysin avulla muodostettiin neljä analyysiteemaa: perehdytysmenetelmät, puutteet perehdytyksessä, rakenteelliset haasteet sekä noviisisosiaalityöntekijän haasteet. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalityöntekijöiden perehdytyksessä oli mittavia puutteita. Puolet vastaajista kertoivat, ettei heitä ollut perehdytetty lainkaan. Lisäksi havaittiin, että työntekijän henkilökohtainen resilienssi voi vaikuttaa uran alkuvaiheen haasteista selviämisessä. Johtopäätöksenä lastensuojeluorganisaatioiden tulee tarkastella kriittisesti lainsäädännöllisten velvoitteiden toteutumista sosiaalityöntekijöiden perehdytyksen osalta. Tutkimuksen tulosten perusteella suositellaan kansallisen standardisoidun perehdytysmallin luomista lastensuojelun sosiaalityöntekijöille

    Teho- ja anestesiahoitotyön perehdytysohjelmat sairaanhoitajien ammatillisen kasvun alustana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

    Get PDF
    Teho- ja anestesiasairaanhoitajat tarvitsevat ty√∂ss√§√§n erityist√§ ammatillista p√§tevyytt√§. Ty√∂el√§m√§ss√§ ammatillinen kasvu teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi alkaa usein ty√∂yksik√∂n perehdytysohjelman kautta. T√§ss√§ kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun liittyvi√§ tekij√∂it√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂n perehdytysohjelmien aikana. Tutkimuskysymykseksi kirjallisuuskatsauksessa muodostui: Mitk√§ tekij√§t liittyv√§t sairaanhoitajien ammatilliseen kasvuun teho- ja anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevien perehdytysohjelmien aikana? Tietokannoiksi kirjallisuuskatsauksessa valittiin Cinahl, Medline, PubMed, Nursing & Allied Health Database, Web of Science, Medic, Cochrane Library ja Scopus. Tietokannoissa k√§ytettiin hakusanoina termej√§ "transition program*", "transitional program*", "orientation program*", "orientation plan*", internship*, perehdytysohjelm*, nurs*, sairaanhoitaj*, ‚ÄĚintensive care‚ÄĚ, ICU*, MICU*, ‚ÄĚcritical care‚ÄĚ, CCU*, "anesthesia care", PACU, "anesthesia nurs*", perianesthe*, teho-osas*, tehohoi*, anestesiahoi* ja her√§√§m√∂*. Sis√§√§nottokriteerien mukaan artikkelissa tuli k√§sitell√§ teho- tai anestesiahoitoty√∂ss√§ k√§yt√∂ss√§ olevaa perehdytysohjelmaa, artikkelin tuli olla tieteellinen alkuper√§istutkimus, artikkelin julkaisuvuoden tuli olla v√§lill√§ 2007‚Äď2022 ja julkaisukielen√§ suomi tai englanti. Haun kokonaistulokseksi saatiin 2014 artikkelia, joista tietokantarajausten ja poissulkukriteerien sek√§ laadun arvioinnin ja manuaalihaun j√§lkeen valikoitui kirjallisuuskatsaukseen sis√§llytett√§v√§ksi 20 kansainv√§list√§ alkuper√§istutkimusta. Alkuper√§istutkimuksista saatiin kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksen kannalta keskeisten tulosten perusteella aineistol√§ht√∂isen sis√§ll√∂nanalyysin menetelm√§√§ apuna k√§ytt√§en tulokseksi kuusi yl√§luokkaa. Teho- ja anestesiasairaanhoitajien perehdytysohjelmien aikaiseen ammatilliseen kasvuun liittyv√§t tekij√§t jakautuivat yl√§luokkiin perehdytysohjelman toimivuus perehdytt√§misess√§ teho- ja anestesiahoitoty√∂h√∂n, teho- ja anestesiasairaanhoitajaksi eriytyminen, tarve ty√∂yhteis√∂n tarjoamasta tuesta, psyykett√§ horjuttavat tekij√§t, ep√§varmuus omasta pystyvyydest√§ sek√§ yhteis√∂llisen integraation ep√§onnistuminen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tulisi tarkastella perehdytysohjelmien rakenteen toimivuutta, sen perehtyj√§lle tuomaa tietotaitoa ja sen aikana perehtyj√§ll√§ ilmenevi√§ psykososiaalisia tekij√∂it√§. Esiin tuli useita viitteit√§ perehdytysohjelman aikaisesta perehtyj√§n psyykkisest√§ rasituksesta ja perehtyj√§n psyykkisen tuen menetelm√§t perehdytysaikana tulisi olla selvill√§ perehdytyksess√§. Ty√∂yksikk√∂jen tulisi aktiivisesti suunnata ty√∂ilmapiiri√§ uuden ty√∂ntekij√§n perehtymist√§ tukevaksi

    Laivanselvittäjän osaamisvaatimukset työelämässä

    No full text
    Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millaista osaamista ja taitoa laivanselvittäjän työssä tarvitaan, jotta kyseisellä alalla tulee pärjäämään. Alasta on yllättävän vähän tietoa niin internetissä kuin kirjallisuudessa, joten alalla tarvittava osaaminen jää osittain hämärän varjoon. Opinnäytetyöhön kerätään tietoa laivanselvittäjille laadituilla kyselyhaastatteluilla. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan seitsemän laivanselvittäjän työtä harjoittavaa henkilöä. Kyselyhaastattelun lisäksi tutkimukseen kerätään tietoa tarkastelemalla yhtä työpaikkailmoitusta, jonka tarkoituksena on tukea kyselyhaastatteluista saatua tietoa. Tutkimuksen aineistoa käsitellään laadullisen tutkimuksen menetelmillä. Kyselykaavake tehtiin Microsoft Wordilla ja kyselyt myöhemmin lähetettiin haastateltaville henkilöille sähköpostin välityksellä. Tutkimuksessa kyselyiden tulokset esitellään raportin muodossa sekä osaamisvaatimukset mind mapin avulla. Tutkimuksessa saatiin tärkeää tietoa koskien laivanselvittäjän työtä. Kokonaisuuden hahmottaminen avasi useita eri näkemyksiä koskien tutkielman johtopäätöksiä ja näin myös tutkimusongelmiin saatiin vastaukset. Tuloksia analysoimalla voidaan sanoa, että laivanselvittäjän työ on yleensä todella kiireistä, jonka takia työntekijältä vaaditaan hyvät sosiaaliset taidot. Alan parissa joutuu toimimaan tiedottajana yhä useammalle eri taholle koskien sataman toimintaa sekä laivan operointia. Tästä syystä laivanselvittäjän työ voi olla usealle henkilölle jopa stressaavaa, kun työssä joutuu sekä tekemään että selvittämään useita eri asioita yhtäaikaisesti ja näin työssä tarvitsee hyvän paineensieto-, ongelmanratkaisu- ja priorisointikyvyn pärjätäkseen työssä. Merenkulkualan tietämys lisää työssä menestystä, kun tiedetään, millaisia ongelmia satamassa voi syntyä. Samalla työ heijastuu vahvasti työntekijän arkeen, koska jatkuvasti täytyy olla tavoiteltavissa, sillä suunnitelmat eivät suju aina satamassa toivotulla tavalla. Opinnäytetyön avulla saadaan laivanselvittäjien työstä tarvittava osaaminen esille, jota pystyvät hyödyntämään sekä alasta kiinnostuneet että vastavalmistuneet opiskelijat. Alan osaamisen tarvittavien taitojen tiedostaminen auttaa alasta kiinnostuneita ja tutkimuksen avulla he pystyvät vertaamaan tätä omaan osaamiseensa

    "Alakumetreillä ollaan" : Henkilöstöanalytiikka Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella

    Get PDF
    Sosiaali- ja terveysalan muutos on jatkuvaa ja resursseista on pulaa. Työvoimavaje on todellista ja vaikeuttaa uusien hyvinvointialueiden toimintaa joka päivä. Yksi sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on tiedolla johtaminen. Sosiaali- ja terveysala on sidoksissa henkilöstöön. Organisaation on tunnettava henkilöstö, oltava aidosti kiinnostuneita heistä, henkilöstöjohtaminen on oltava laadukasta ja toimintatavat yhdenmukaisia. Henkilöstöanalytiikkaa hyödyntämällä voidaan tehdä parempia päätöksiä, joilla parannetaan organisaation toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöanalytiikan taso ja tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää henkilöstöanalytiikan käyttöönotossa sosiaali- ja terveysalalla ja etenkin hyvinvointialueella. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää HVA:n HR-tiedolla johtamisen kehittämisessä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä on haastattelu. Haastateltavia oli kymmenen ja teemahaastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina toukokuussa 2023. Haastattelumuotona oli teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui 10 henkilöstöasioiden ammattilaista. Haastattelut toteutettiin sekä kasvotusten että Teamsin välityksellä. Litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston luotettavuutta arvioitiin laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteeristön perusteella. Tutkimuksen luotettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin COREQ-tarkastuslistaa, joka soveltuu laadulliselle tutkimukselle käytettäväksi yksilöhaastattelussa. Tutkimuksen mukaan HR-datan käyttö päätöksenteon tukena on tällä hetkellä vajavaista johtuen osittain yhteisten toimintatapojen puutteesta ja datan pirstalaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen on hyvin alkuvaiheessa eli pääosin käytetään kuvailevaa analytiikkaa. Tahtotila on kehittyä ja laajentaa henkilöstöanalytiikan käyttöä, kun resurssit ja tarkoituksenmukaiset ohjelmat saadaan käyttöön. Henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja rekrytoinnissa nähdään tarkoituksenmukaisena ja yhtenä keinona vastata sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan. Tutkimuksen mukaan voidaan todeta, että henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen laajemmin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vaatii HR-tiedolla johtamisen kehittymistä organisaatiossa ja sellaisen kulttuurin luomista, jossa työntekijöitä kuullaan ja arvostetaan

    Ledarskap inom undervisningen : En kvalitativ studie kring nyutexaminerade och erfarna klasslärares syn på ledarskap

    Get PDF
    Syftet med denna avhandling är att undersöka nyutexaminerade och erfarna klasslärares syn på ledarskap i klassrummet och hur de utgående från sitt ledarskap fångar elevernas uppmärksamhet. Vi har valt att använda oss av kvalitativa intervjuer för att samla in vårt datamaterial och stöda vår avhandling på relevant litteratur. Vi har utgått ifrån följande forskningsfrågor: 1. Vilka likheter och skillnader förekommer mellan nyutexaminerade och erfarna klasslärares syn på ledarskap i klassrummet? 2. Vilka likheter och skillnader förekommer kring hur nyutexaminerade och erfarna klasslärare fångar elevernas uppmärksamhet i klassrummet utgående från sitt ledarskap? Kriterierna för att informanterna skulle få delta i undersökningen var att de nyutexaminerade klasslärarna hade mindre än fem års arbetserfarenhet inom yrket, medan de erfarna klasslärarna hade minst 10 års arbetserfarenhet inom yrket. Resultaten visar att samtliga nyutexaminerade och erfarna klasslärare är trygga i sitt ledarskap och de betonar vikten av att skapa tydliga riktlinjer i klassrummet för hur eleverna förväntas agera. Klasslärarna är eniga om att deras ledarskap har en betydande roll för elevernas lärande. Varje klasslärare innehar en förmåga att fånga elevernas uppmärksamhet men de går till väga på lite olika sätt. Således finns det intressanta likheter och skillnader mellan nyutexaminerade och erfarna klasslärares syn på sitt ledarskap

    Opettajien tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

    Get PDF
    Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, millä tasolla opettajien tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tällä hetkellä. Lähestyimme aihetta neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäinen tutkimuskysymysemme keskittyi selvittämään osaamisen tämänhetkistä tasoa. Toinen tutkimuskysymyksemme selvitti opetuskokemuksen yhteyttä tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen. Kolmas tutkimuskysymyksemme selvitti, miten ja kuinka usein opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa arjessaan. Lisäksi tarkastelimme koronapandemia-ajan ja etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia opettajien osaamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon vapaaehtoiset vastaajat pääsivät QR-koodin tai suoran nettilinkin kautta. Tutkimusjoukko koostui pääasiassa Varsinais-Suomessa työskentelevistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajista (N=37). Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja analysoimme tuloksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimustulosten mukaan opettajien osaaminen on hyvällä tasolla. Tästä huolimatta opettajat kaipaavat lisäkoulutusta tieto- ja viestintäteknologisiin taitoihinsa. Pitkällä opetuskokemuksella havaittiin olevan negatiivinen yhteys digiosaamiseen. Tulos selittyy sillä, ettei pidempään työskennelleiden opettajien koulutus ole pitänyt sisällään tieto- ja viestintäteknologian sisältöjä. Tämä joukko hyötyisi erityisesti lisäkoulutuksista. 65 % opettajista kertoi hyödyntävänsä tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan päivittäin. Puolestaan vain 3 % vastaajista kertoi hyödyntävänsä sitä harvemmin kuin kerran viikossa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnettiin perusopetuksessa varhaiskasvatusta useammin ja monipuolisemmin. Käyttöön vaikutti ennen kaikkea laitteiden saatavuus. Sähköisiä opetusmateriaaleja ja sovelluksia on myös enemmän saatavilla perusopetuksen puolelle. Pandemia-aika ja etäopetus kuormitti opettajia lähiopetusta enemmän. Uudet digitaaliset sovellukset oli otettava haltuun omatoimisesti nopealla aikataululla. Korona-aika kuitenkin kehitti opettajien digiosaamista. Aiemmin on tehty lähinnä selvityksiä tieto- ja viestintäteknologian käytön mahdollisuuksista opetuksessa. Aiempi tutkimus on keskittynyt määrittelemään teknologian ja digitaalisen kompetenssin käsitettä. Tutkimuksemme tuo uutta ja ajankohtaista tietoa opettajien tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tasosta. Tulostemme perusteella opettajille tulisi tarjota aiempaa enemmän lisäkoulutusta tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tueksi

    Jyväskylän kantakaupungissa sijaitsevien tilitoimistojen odotukset vastavalmistuneen taloushallinnon tradenomin taidoista

    No full text
    ‚Äč‚ÄčOpinn√§ytety√∂n taustalla on taloushallinnon ty√∂el√§m√§ss√§ vallitsevat muutokset, jotka koskevat niin ty√∂teht√§vi√§ kuin alan osaamisvaatimuksia. Taloushallinnon ala on jatkuvassa muutoksessa etenkin digitalisaation my√∂t√§. N√§in ollen alalla ty√∂skentelevien tulisi tunnistaa oma osaamisensa sek√§ uudistaa sit√§, jotta taidot vastaisivat ty√∂el√§m√§n vaatimuksia my√∂s tulevaisuudessa. Opinn√§ytety√∂ toteutettiin toimeksiantoja Suomen Taloushallintoliitto ry:lle. Opinn√§ytey√∂n tarkoituksena oli selvitt√§√§ millaisia taitoja vastavalmistuneet taloushallinnon tradenomit tarvitsevat siirtyess√§√§n ty√∂el√§m√§√§n. Lis√§ksi tarkoituksena oli selvitt√§√§ olisiko jotain erityistaitoja, joista olisi hy√∂ty√§ ty√∂el√§m√§ss√§. Osaamistarpeita kartoitettiin taloushallinnon alalla ty√∂skentelevien ammattilaisten n√§k√∂kulmasta. Teoreettinen viitekehys muodostui taloushallinnosta, osaamistarpeista taloushallinnon alalla sek√§ osaamisesta yleisesti. Opinn√§ytety√∂ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelm√§n√§ k√§ytettiin s√§hk√∂ist√§ kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui 16:sta taloushallinnon ammattilaista, jotka ty√∂skenteliv√§t tilitoimistoissa Jyv√§skyl√§n kantakaupungin alueella. Tutkimustuloksien analyysimenetelm√§n√§ k√§ytettiin luokittelua, jotta saatiin esiin yleisimmin esiin nousseet vastaukset. Tutkimuksen tuloksista k√§vi ilmi, ett√§ taloushallinnon ammattilaiset odottavat vastavalmistuneelta tradenomilta erityisesti substanssiosaamista. Merkitt√§vin√§ taitoina vastauksien perusteella pidettiin my√∂s tietoteknist√§ osaamista, itsens√§ johtamisen taitoa sek√§ kyky√§ ja halua oppia uutta. Lis√§ksi tutkimustuloksissa usein toistui ongelmanratkaisukyky, vuorovaikutustaidot sek√§ kyky ty√∂skennell√§ stressin ja paineen alaisena.

    RAKAS-tutkimushankkeen loppuraportti

    Get PDF
    Rakennusalan ty√∂ntekij√∂iden substanssiosaaminen on perinteisesti ymm√§rretty t√§rke√§ksi osaksi rakennusty√∂maiden sujuvaa toteutumista. Substanssiosaaminen yksin ei kuitenkaan riit√§ rakennusalalla, jossa olennaista on ihmisten v√§linen vuorovaikutus ja moninaisten tilanteiden hallinta. Usealla muulla toimialalla on tiedostettu, ett√§ ns. yleisten ty√∂el√§m√§taitojen, tai metataitojen, osaamisella on merkitt√§v√§ vaikutus ty√∂yhteis√∂n toimivuuteen ja ty√∂n tuloksellisuuteen. T√§ss√§ tutkimuksessa tarkasteltiin metataitoja rakennusalan kontekstissa sek√§ kartoitettiin rakennusty√∂maiden metataitoihin liittyv√§n osaamisen nykytilaa ty√∂maahaastattelujen ja kyselyjen avulla. Haastattelujen ja kyselyjen vastaajina olivat erikseen ty√∂njohtajat ja rakennusty√∂ntekij√§t. Aluksi tutkimuksessa muodostettiin listaus rakennusty√∂n kannalta t√§rkeiksi oletetuista metataidoista kirjallisuuden avulla. Vastaajat kokivat listattujen metataitojen olevan t√§rkeit√§ sek√§ haastatteluissa ett√§ kyselyiss√§. Lis√§ksi valtaosassa taidoista koettiin olevan osaamisen puutteita. Kyselyist√§ selvisi my√∂s, ett√§ alalla t√∂iss√§ olevat toivovat, ett√§ metataitojen opettamiseen kiinnitett√§isiin enemm√§n huomiota rakennusalan opetuksessa. Tutkimuksen toisessa osassa perehdyttiin metataitojen pedagogiikkaan kirjallisuuskatsauksen avulla, ja pilotoitiin metataitojen opettamiseen huomiota kiinnitt√§v√§ ‚ÄĚkonsulttimaista projektity√∂skentely√§‚ÄĚ k√§ytt√§v√§ opintojakso Tampereen yliopiston rakennusalan opetuksessa. Opintojakson suorittaneet opiskelijat kokivat, ett√§ heill√§ on viel√§ osaamisen puutteita metataitoihin liittyen, ja ett√§ pilottiopintojakson kaltainen menettely edesauttoi tiettyjen metataitojen oppimista. T√§h√§n liittyen t√§rke√§n√§ viestin√§ kirjallisuudesta kuitenkin nostettiin esiin metataitojen opettamisen n√§k√∂kulma koko tutkinnon aikana, eik√§ vain yksitt√§isell√§ opintojaksolla. Metataitojen osaamisessa on siis puutteita, siihen toivotaan enemm√§n panostusta, ja ratkaisuksi t√§h√§n ehdotetaan metataitojen oppimisen huomioimista tutkintotasolla. Tutkinnon alussa opiskelijat olisi hyv√§ perehdytt√§√§ metataitoihin k√§sitteen√§, niiden osaamisen tasoon ja mahdollisuuksiin oppia metataitoja. Tutkinnon edetess√§ opiskelijoita tulisi altistaa metataitojen oppimiselle erilaisin pedagogisin menettelyin, mm. yritysyhteisty√∂t√§ hy√∂dynt√§vien projektit√∂iden avulla

    Alle 30-vuotiaiden opiskelijoiden työnhakutaidot restonomi- ja tradenomilinjoilla Satakunnan ammattikorkeakoulussa

    No full text
    Koronapandemiasta seuranneet vaikutukset näkyvät matkailu-, majoitus- sekä ravintola-alan nuorten työllistymisessä. Nuoria, jotka ovat vastavalmistuneet alalle tai omistavat alan koulutuksen ovat alttiina korkealle työttömyysriskille. Nuorien työllistymistä tahdotaan parantaa sekä tukea, jotta alaa saadaan elvytettyä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskus ja tutkimus tehtiin osana heidän #MATKAAN-hankettansa. Tavoitteena oli selvittää minkälaisia työnhakutaitoja Satakunnan ammattikorkeakoulun alle 30-vuotiaiden restonomi- ja tradenomiopiskelijat osaavat ja kuinka he kokevat omat työnhakutaitonsa. Tarkoitus oli lisätä toimeksiantajan tietoa ja ymmärrystä Satakunnan ammattikorkeakoulun alle 30-vuotiaiden restonomi- ja tradenomiopiskelijoiden työnhakutaitojen nykytilasta #MATKAAN-hankkeensa tueksi. Tutkimuksen teoreettinen osuus koostui työnhakutaidoista, sosiaalisesta mediasta työnhaussa, nuorista työnhakijoista sekä työmarkkinoista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin verkkokyselyn muodossa. Kysely toteutettiin syksyllä 2023 Satakunnan ammattikorkeakoulun alle 30-vuotialle restonomi- ja tradenomiopiskelijoille. Kysely lähetettiin 1778 henkilölle. Kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 147 henkilöä. Tutkimustuloksista saatiin selville Satakunnan ammattikorkeakoulun alle 30-vuotialle restonomi- ja tradenomiopiskelijoilla on melko hyvät työnhakutaidot. Työnhakutaitoja koettiin silti haastavaksi ja näihin kaivataan apua
    • ‚Ķ
    corecore