Bioenergy production in Finland and its effects on regional growth and employment

Finnish national climate and energy strategy sets the share of renewables in energy use to 38%, and a significant amount of this should be covered by biomass based energy. In 2020 forestry is set to contribute 24 TWh and agriculture 4-5 TWh to energy production. In particular, bioenergy resources are considerable in the rural areas. However, the regional aspects have gone without investigation before this study. This study is a general equilibrium analysis. We considered only the by-products and waste material from agriculture and forestry as the resources for bioenergy, and only heat and power production were considered as the potential end uses. A regional CGE-model (RegFinDynBio) was used to analyse the impact of increased use of bioenergy potential. Increase in bioenergy use will lower the levels of GDP and employment marginally but will, nevertheless, help to achieve the emission reduction goals. However, the regional results showed the uneven distribution of the costs. The regions that beforehand seemed to be the most promising ones fared the worst. Southern Ostrobothnia was the sole exception, because of its bioenergy export income. The greatest difficulties are seen in Kainuu. Eastern Uusimaa shows significant losses as well, but they can be traced back to the region's economic structure, which is heavily dependent on fossil fuel refining industries. Some regions that use gas as energy source are seen to gain marginally because of their more diverse energy production system. --bioenergy,agriculture and forestry,regional economy,growth,employment,CGE-modelling

Tuloverotuksen vaikutukset yrittäjyyteen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Yrittäjyys on kansantaloudellisesta näkökulmasta erittäin tärkeä kasvun edellytys. Näin ollen, yrittäjyyteen kannustaminen ja sen kehittäminen ovat olleet keskeinen huolenaihe sekä yleinen keskustelunaihe ympäri maailmaa. Yrityksillä on tärkeä rooli luoda lisäarvoa, jonka varassa yhteiskunnan hyvinvointi on. Yrittäjien ja yritysten verotus on tämän seurauksena oleellista, sillä se vaikuttaa todennäköisyyteen ryhtyä yrittäjäksi. Gradussani tutkin yrittäjyysteorian ja -verotuksen tuloksia. Yksi keskeinen käyttämäni lähde on Kanniaisen, Karin ja Ylä-Liedenpohjan (2007) kehittämä partiaalitasapainon malli. Toinen lähestymistapa on Kanniaisen ja Panteghinin (2008), jossa esitetään intertemporaalinen malli, keskittyen verotuksen neutraalisuuteen sekä yritäjien päätöksentekoon. Lopuksi tutkin Kanniaisen ja Poutvaaran (2007) kehittämää mallia, sen laajennusta ja yhtenäisen verojärjestelmän vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös muita mahdollisia yrittäjyystoiminnan esteitä huomioidaan. Tutkielma perustuu puhtaasti teoreettisiin malleihin ja niissä sovelletut menetelmät ovat matemaattisia. Matemaattista ohjelmaa ei ole tutkielmassa käytetty. Tulokset on esitetty liitteissä. Ensimmäinen tutkimusongelmani perehtyy siihen, mikä saa yksilön ryhtymään yrittäjäksi ja mitkä ovat mahdolliset rajoitukset, erityisesti veroista koituvia, joita aiheutuu. Toinen tutkimuskysymys koskee yrityksen kasvu- ja investointikäyttäytymistä Pohjoismaiden kaksoistuloverojärjestelmän alla. Verotuksen neutraalisuutta ja sen vaikutusta yritystoiminnan päätöksentekoon on myös tutkittavana. Tutkielma osoittaa, että yrittäjien henkilökohtaiset kyvyt ja valinnat, uusien ideoiden keksiminen sekä motivaatio ovat selvästi vahvimmat ominaisuudet, jotka vaikuttavat yksilön päätökseen ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi, verot, epävarmuus, riski, liiallinen julkinen sääntely, hiljaisen tiedon tehoton siirtyminen sukupolvelta toiselle, markkinoilletulokustannukset ja epäsymmetrinen informaatio voivat kaikki toimia mahdollisina esteinä yrittäjyydelle. Pohjoismaisen kaksoistuloverotuksen vallitessa, yrityksen laajennusinvestointeihin vaikuttaa yrityksen kannattavuuden taso. Tuloveron neutraalisuudessa on puolestaan kyse enemmänkin illuusiosta kuin todellisuudesta. Lopuksi, korkeampi veroaste vähentää yritystoimintaa, korostaen sitä, että yhtenäinen vero vähentää yritysten muodostumista

Intensiivikuntoutumiskurssin vaikutukset asiakkaille

Opinnäytetyön tavoitteena oli osallistua sekä havainnoida Länsi-vantaalla järjestetyn intensiivikuntoutumiskurssin toimintaa sekä sen vaikutuksia asiakkaille. Tarkoituksena oli myös saada mahdollisimman monipuolinen kuva kurssista, joka on suunnattu Vantaalaisille päihdekuntoutujille. Intensiivikurssi on osa A-klinikan toimintaa, jossa käsitellään riippuvuutta, retkahtamista sekä sen ehkäisyä, tunteiden säätelyä sekä toipumista. Opinnäytetyö oli osallistava sekä havainnoiva tutkimus, mikä tarkoitti käytännössä omaa osallistumista kurssiin havainnoivana tarkkailijana syksyllä 2016. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään päihdekuntoutusta sekä alkoholismin hoitoa Suomessa. Lisäksi käsiteltäviä aiheita on Mindfullnes, dialektinen käyttäytymisterapia, psykososiaalinen hoito sekä toiminnallisuus. Nämä aiheet toimivat punaisena lankana läpi kurssin. Kurssilla ei anneta varsinaista terapiaa vaan näistä teorioista ja menetelmistä käytetään päihdetyöhön sovellettuja malleja. Opinnäytetyö sisältää oman osallisuuden, joka oli iso osa koko prosessia. Omaan osallisuuteen kuului havainnointi, teoriaan perehtyminen, vuorovaikutus yhdessä asiakkaiden kanssa sekä nimetön kyselylomake. Osallisuudessa tarkoitus oli hahmottaa kokonaiskuva kurssista mahdollisimman laajasti. Tähän kuului myös oman itsensä reflektointi osallisena havainnoijana suhteessa opiskelijan rooliin. Palute jota kurssista annettiin oli lähinnä positiivista ja tämän perusteella tämän kaltaisen kurssin järjestämin olisi tulevaisuudessakin tärkeää. Tulevaisuudessa tämänkaltaisen avopalvelun toiminnan tarjoaminen päihdekuntoutujille on varmasti olennainen osa päihdehoitoa. Jatkotutkimuskohteena voisi olla laadullinen tutkimus, jossa selvitetään laajemmin asiakkaiden kokemuksia sekä tarvetta kurssiin. Tämä työ ei ollut laadullinen eikä määrällinen tutkimus, vaan tässä pyrittiin hahmottamaan kokonaiskuva A-klinikan kurssista.The objective of this thesis was to participate in an intensive rehabilitation course in western Vantaa and to observe its effects on clients. The objective was also to make a diverse overview of the course that targets substance addicted people in Vantaa. The intensive course is one function of A-klinikka, whose aim is to deal with addiction, relapse and its prevention, emotional regulation and convalescence. This thesis was a participating and observing study, which in practice meant participating as an observer in the course in fall of the year 2016. The theoretical framework covers rehabilitation from substance abuse and alcoholism in Finland. In addition topics such as mindfulness, dialectic behavioural therapy, psychosocial treatment and functionality. These topics are the common thread throughout the course. The course does not provide actual therapy, but instead uses these theories and methods for treatment of substance addiction. Participating in the course was a large part of the thesis. It included observation, familiarization with the theory, interaction with clients and an anonymous questionnaire. The objective of participating was to build a comprehensive understanding of the course. This included self- reflection as a participating observer with respect to the role of student. The feedback from the course was mostly positive and on the basis of this similar courses would be important in the future. In the future this kind of activity of outpatient services for the substance addicted is surely an integral part of substance abuse counseling. A further area of study could be a qualitative study of client experiences and demand for the course. This thesis is not a qualitative or quantitative study, but instead an overview of the A-klinikka course

Liikunnan vaikutukset mielenterveyteen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten aikuisten liikuntatottumuksia, mielenterveyttä ja miten he kokevat liikunnan vaikuttavan mielenterveyteensä. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2011 Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan 1. ja 2. lukuvuoden opiskelijoilta kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoitiin SPSS 17.0 –tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Vastaajat olivat iältään 18-25-vuotiaita. Kyselyyn osallistui 74 henkilöä, joista 64 oli naisia ja 10 miehiä. Vastaajat harrastivat reipasta liikuntaa runsaasti (72,9 % 2-6 kertaa viikossa). Raskasta liikuntaa ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa vastaajat harrastivat vähemmän (51,3 % 2-6 kertaa viikossa ja 48,6 % 2-3 kertaa viikossa) ja osa ei ollenkaan. Liikunnan tuoma hyvä mieli (n=34) sekä kunnon ylläpitäminen (n=27) motivoivat liikkumaan. Vastaajista suurin osa koki mielialansa hyväksi (96 %) ja olivat tyytyväisiä ulkonäköönsä (84 %). Vastaajista 76 % ei tuntenut itseään ahdistuneeksi, mutta kuitenkin 22 % kertoi ahdistuvansa ja jännittyvänsä melko helposti. Vastaajat kertoivat liikunnan vähentävän eniten stressiä (78,4 %), väsymystä (68,9 %), levottomuutta ja ärtymystä (60,8 %) ja alakuloisuutta (59,5 %). Kun se taas lisäsi eniten energisyyttä (81,1 %), virkeyttä (81,1 %), yleistä mielihyvää (79,7 %), tyytyväisyyttä itseensä ja kehoonsa (70,3 %) sekä iloa (68,9 %). Vastaajat kertoivat tuntevansa ennen liikunnan harrastamista eniten väsymystä (n=19) ja halua lähteä liikkeelle (n=15). Vastaajista 13 kertoi tuntevansa ärtyneisyyttä, ahdistusta, stressiä ja levottomuutta. Liikunnan harrastamisen aikana vastaajat tunsivat eniten mielihyvää ja hyvänolon tunnetta (n=19), energisyyttä (n=12), muita positiivisia tunteita (n=12) sekä fyysisiä tuntemuksia (n=17). Liikunnan harrastamisen jälkeen tunnettiin useimmiten hyvää tunnetta (n=42) ja mielihyvää, joka liittyi rentoutuneisuuteen (n=18). Enemmistö kertoi liikunnan vaikuttavan mielenterveyteen positiivisesti ja piristävästi (n=43), nostavan mielialaa ja tuottavan mielihyvää (n=31). Nuoret aikuiset liikkuivat pääasiassa riittävästi. Enemmistö koki mielenterveytensä hyväksi, ja liikunnan koettiin vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen.The purpose of this bachelor’s thesis was to find out what kind of physical exercise habits young adults have, what their mental health state is and how they experience the exercise to affect their mental health. The research material was collected in autumn 2011 among the first and second year health care and social services students in the university of applied sciences in Vaasa. The material was collected with a questionnaire. The results were analyzed by SPSS 17.0 –statistic programme. The open-ended questions were analyzed with content analysis method. The respondents were 18-25 years old. There were 74 participants of which 64 were women and 10 were men. The respondents exercised a lot of brisk physical activity (72.9% 2-6 times a week). Fewer of the respondents exercised strenuous physical exercise and exercise that develops muscle strength (51.3% 2-6 times a week, and 48.6% 2-3 times a week) and some not at all. Exercise brought a good mood (n = 34) and kept up condition (n = 27) and that motivated the respondents to move. Most respondents felt that they had a good general mood (96%) and were satisfied with their appearance (84%). Of the respondents, 76% didn’t feel themselves anxious, but 22% said they get anxious and tense quite easily. The respondents told that physical activity reduces the most stress (78.4), fatigue (68.9%), restlessness and irritability (60.8%) and depression (59.5%). When it on the other hand increased the energy levels (81.1%), vitality (81.1%), the overall pleasure (79.7%), satisfaction with themselves and their bodies (70.3%) as well as joy (68.9%). The respondents said that before the physical activity they felt the most fatigue (n = 19), and the urge to exercise (n = 15). Of the respondents, 13 said they felt irritability, anxiety, stress and restlessness. During physical activity the respondents felt the most pleasure and sense of well-being (n = 19), had more energy (n = 12), other positive emotions (n = 12), and physical feelings (n = 17). After physical activity a good feeling was the most common feeling (n = 42), and pleasure, which was related to relaxation (n = 18). The majority told that physical activity affects mental health in a positive and cheery way (n=43) and raises their mood and brings pleasure (n=31).Young adults exercised for the most part enough. The majority felt that their mental health was good and physical activity has a positive impact on it

Allasharjoittelun vaikutukset nivelrikkoasiakkailla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 12 viikkoa kestävän ryhmämuotoisen allasharjoittelun vaikutuksia nivelrikkoa sairastavien toimintakykyyn. Työn tilasi Nokian kaupungin terveyskeskuksen fysioterapiaosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa allasharjoittelun vaikutuksista nivelrikko- ja tekonivelasiakkailla. Suomessa sadat tuhannet ihmiset kärsivät nivelrikosta, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen, miten allasharjoittelu vaikuttaa nivelrikkoa sairastavan fyysiseen toimintakykyyn, lihasvoimaan ja kipuun. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusstrategiana tapaustutkimusta ja tutkimusmenetelmänä kvantitatiivista tutkimusta. Allasharjoitteluryhmään valikoitui 11 alaraajojen nivelrikkoa sairastavaa henkilöä Nokian kaupungin terveyskeskuksen asiakkaiden joukosta. Näistä kaksi jätti tutkimuksen kesken henkilökohtaisista syistä. Toimintakykyä mitattiin ennen allasharjoittelujaksoa ja sen jälkeen. Fyysisen toimintakyvyn testeihin kuului tuoliltanousu-, 10 metrin kävely- ja 10 portaan nousu -testit. Näissä testeissä kaikki tutkimushenkilöt paransivat tuloksiaan. Polvinivelen isometrisissä maksimivoimatesteissä tutkimusjoukon ojennus- ja koukistusvoimien keskiarvot paranivat tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimushenkilöiden kokema kipu lievittyi keskimäärin, mutta ero testien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että 12 viikon allasharjoittelu parantaa nivelrikkoa sairastavan toimintakykyä. Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia aiempien aihetta koskevien tutkimusten kanssa. Keräämällä tarkemmat esitiedot muun muassa nivelrikon sijainnista ja mahdollisista tekonivelleikkauksista sekä lisäämällä tutkimukseen osallistuvien määrää saisi luotettavampia tuloksia. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi, kuinka kauan allasharjoittelun vaikutukset toimintakykyyn säilyvät. Lisäksi voisi tutkia, voiko allasharjoittelulla ennaltaehkäistä tekonivelleikkausta.The purpose of this study was to examine the effects of a 12-week group-form aquatic training period in clients suffering from osteoarthritis. The study was requested by the physiotherapy unit of Nokia health centre. This study was conducted as a case study and the data were analysed using quantitative content analysis. Eleven clients with lower limb osteoarthritis were selected to participate in the aquatic training group. Two of them did not complete the study. Functional capacity was measured before and after the aquatic training period. All participants improved their results in tests of physical function; chair stand test, 10-metre walk test and stair climb test. Isometric knee extensor and flexor strength improved statistically significantly. The pain was relieved at a general level. The findings indicate that a 12-week aquatic training period improves the functional capacity of people suffering from osteoarthritis. The results are consistent with those of previous studies. More reliable results could be obtained by examining a larger group of participants and by gathering more specific details from them such as the location of osteoarthritis and possible joint replacement surgeries. Further research is required to examine how long the effects of aquatic training last and whether the need for joint replacement surgeries can be prevented by aquatic training

Regional Tourism Satellite Account (RTSA) in Finland - Data, Concepts, Methods and Key Results

The aim of this paper is to describe how the Tourism Satellite Account (TSA) is made for Finnish regions. However, the aim of this project is to analyse the regional effects and regional economic structures of tourism in Finland. The TSA is a statistical system which depicts the financial importance and economic effects of tourism in an extensive and versatile manner. It is based on the European System of Accounts ESA 1995 and internationally given standards and norms of the TSA. Therefore, it is comparable between different countries. In Finland, the Tourism Satellite Account was first introduced in 1999. Since then, there have been two updates; the latest was published in December 2004. The TSA was partially regionalised for the first time in May 2005 basing on data from 2002. The aim of this project is to fully regionalise the TSA at the NUTS 3 level. Among other aggregates, the TSA provides information on visitor consumption, tourism supply and demand and employment. To be precise, the consumption of visitors is estimated by product and type of tourism. Supply and demand tables of tourism are balanced and divided to the products. Employment and total hours worked are reported by industry. The research results enable an analysis of one region at a time or comparisons between regions simultaneously. The tables and accounts are based on several source materials, mostly produced by Statistics Finland. The data include National and Regional Accounts, Tourism Statistics, Finnish Travel Survey and statistics on Finnish Enterprises, as well as numerous other sources. There will also be a survey made of the tourism industry. Increasing economic impacts of tourism have been recognised for a number of years. The results of this research can be used in both planning and development at the regional level. Furthermore, it is possible to conduct further studies into the economic effects of tourism in Finnish regions.

Simulated nitrogen leaching, nitrogen mass field balances and their correlation on four farms in south-western Finland during the period 2000-2005

Nitrogen (N) gross balance is one of the indicators designed for following developments in agriculture in the European Union. A nutrient surplus occurs when the quantity of a nutrient applied in fertilizers is greater than that removed during harvest. In this study the usefulness of N balance in studying the fate of N and controlling N leaching from agricultural fields in south-western Finland was evaluated. To estimate N leaching in 2000–2005 the mathematical, process-based model COUP was applied to twelve fields representing four agricultural production sectors. The fields represented conventional cereal production, organic cereal production and both conventional cattle and pig husbandry. Simulated N leaching was lowest from cereal production fields with a low N balance. Higher N leaching from pig and cattle production farms might be reduced by decreasing the N balance but also by applying manure in spring instead of autumn. Both N balance and simulated N leaching from organic farm were relatively high compared to low N application rate to the fields. N balance appears to be a rather useful indicator of N leaching over longer periods of time. In the short term, N leaching depends mainly on precipitation and on cultivation practices, like timing and amount of fertilizer application. Statistical evaluation indicated significant positive correlation between calculated N balance and simulated N leaching, especially when supported by constant values of precipitation and N mineralization rate. Decrease of N balance by 1 kg ha–1yr–1 decreased N leaching by 0.3 kg ha–1yr–1. High positive N balances are conducive to abundant accumulation of residual N in soil and consequently to a high risk of N leaching during rainy seasons

Ruokavaliomuutosten vaikutukset ravitsemukseen

Ruokavaliolla on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ruokavaliomuutoksilla on useita seurannaisvaikutuksia ruokaturvaan, joka sisältää myös hyvän ravitsemuksen. Oikeudenmukaisuuden kannalta olennainen kysymys on, säilyykö ruokamurroksessa kaikilla ihmisillä mahdollisuus hyvään ravitsemukseen ja missä määrin murrosta tulee tukea eri ohjauskeinoilla tai edistämällä väestön ruokailukäytäntöihin ja ravitsemukseen liittyviä kyvykkyyksiä. Elintarvike-valinnoilla vaikutetaan samaan aikaan niin päästövähennyksiin, ravintoaineiden saantiin, ravintoaineiden hyväksikäytettävyyteen kuin ruokavalioperäiseen haitta-aine-altistukseen. Jo ruokavalion muuttaminen ravitsemussuositusten mukaiseksi tekisi sen selvästi ilmastoystävällisemmäksi. Jos lihaa ja maitovalmisteita korvataan ruoka-suositusten mukaisesti muilla elintarvikkeilla, ruokavalion ravitsemuksellinen kokonais-laatu paranee kaikissa väestöryhmissä ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät mutta haitta-ainealtistus voi kasvaa riippuen elintarvikevalinnoista. Tiettyjen ravintoaineiden saannin riittävyys vaatii edelleen tilannekohtaista arviointia ja seurantaa.Non peer reviewe

Dynamics of investment behaviour in Finland: aggregate and firm level evidence

In this paper we estimate reduced form investment equations for Finland using aggregate as well as firm-level panel data. We obtain significant estimates of the accelerator and user-cost effects on investment with both aggregate and firm level data, but these effects appear to be stronger at the aggregate level. Although the response of firms’ investment spending to shifts in monetary policy seems to be quantitatively nontrivial, it is surprisingly weak according to the results with firm-level data, and a considerable amount of heterogeneity also exists across firms in this respect. The firm-level estimates do not provide evidence for the existence of binding financing constraints in firms’ investment spending, at least among the sampled large firms, as we cannot obtain a significant coefficient estimate on the cash flow variable.accelerator; user cost; transmission of monetary policy; panel data

Palvelusetelin ja ostopalvelusopimuksen erot yksityiselle päiväkodille

Opinnäytetyössä on tutkittu palvelusetelin ja ostopalvelusopimuksen erojen vaikutuksia yksityiselle päiväkodille. Opinnäytetyössä on pyritty tutkimaan yksityisten päiväkotien toiminnan yleisimpien asioiden erilaisuutta ostopalvelumallissa sekä palvelusetelimallissa. Viralliset tutkimuskysymykset olivat 1) Mitä tarkoittavat ostopalvelusopimus ja palveluseteli päivähoidossa? 2) Kuinka ostopalvelusopimus ja palveluseteli vaikuttavat yksityisessä päiväkodissa? 3) Kuinka ostopalvelusopimuksen ja palvelusetelin eroavaisuudet vaikuttavat yksityiseen päiväkotiin? Työn tavoitteena oli saada selkeä kuva toimintamallien eroavaisuuksista. Työn empiiriseen osaan haastateltiin ostopalvelupäiväkodin johtajaa sekä palvelusetelipäiväkodin johtajaa. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Haastatteluista kävi selkeästi ilmi suurimmat eroavaisuudet ostopalvelusopimuksen ja palvelusetelin välillä. Toimintaan vaikuttavia tekijöitä rajattiin kuuteen eri osa-alueeseen. Osa-alueita olivat: lasten valinta, rahalliset vaikutukset, vastuu ja valvonta, kilpailu, esiopetus, päivähoidossa olevien lasten tuen tarpeet sekä uhkat. Tuloksista käy ilmi toimintaan eniten vaikuttavat tekijät. Molemmissa malleissa oli hyviä ja huonoja puolia. Toimintaan eniten vaikuttavia eroavaisuuksia ostopalvelusopimusmallin ja palvelusetelimallin välillä olivat rahalliset vaikutukset ja kilpailu. Rahalliset vaikutukset käsiteltiin yleiseltä pohjalta opinnäytetyössä ja aihe olisi hyvä jatkotutkimuksen kohde. Pienen yksityisen päiväkodin toimintaan vaikutti paljon enemmän eroavaisuudet kuin suuren yksityisen päiväkotiketjun. Pienet yksityiset päiväkodit pysyivät parhaiten markkinoilla tarjoamalla perheille erilaista pedagogiikkaa ja erilaisia arvoja