Processing of morphologically complex words in early childhood : an MMN study

This study investigated the processing of morphologically complex words in early childhood. Words are morphologically complex if they consist of more than one morpheme, the minimal meaning-bearing units of language. Previous studies indicate that there are two distinct routes used in the processing of morphologically complex words. Some words are stored in memory holistically and processed through these full-form memory traces. Other words are decomposed into their constituent morphemes, with morphemes and rules guiding their use forming the basis of processing. Research with adults has indicated that derivations are processed through their full-form memory traces, while inflections are decomposed into their constituent morphemes. However, research on neural mechanisms of morphological processing in early childhood is still missing. This study aimed to investigate whether children process morphologically complex words in a similar fashion to adults. Twelve 3–4-year-old Finnish-speaking children with normal language development took part in the study. Event-related potentials were extracted from the 64-channel EEG data. The focus was on mismatch negativity (MMN), which is associated with, among other things, automatic processing of language. Activation of full-form memory traces and syntactic processing tend to elicit distinct patterns of MMN responses. Moreover, the MMN has recently been used to demonstrate differences between processing of derivations and inflections. Inflected pseudowords elicited stronger MMN responses than real inflected words. This pattern of MMN responses is typical of syntactic processing. Therefore, the results indicate that inflections were processed syntactically, via morphological decomposition. In contrast to previous studies with adults, no difference was observed between MMN responses to derivations and inflections. Overall, these results suggest that children process inflections but not derivations in an adult-like manner. This can be taken as evidence for early development of syntactic processing and slower, more experience-dependent development of full-form memory tracesTässä tutkimuksessa selvitettiin morfologisesti monimutkaisten eli useammasta morfeemista koostuvien sanojen prosessointia varhaislapsuudessa. Morfeemit ovat kielen pienimpiä merkitystä kantavia yksiköitä. Ne voivat olla itsessään merkityksellisiä sanoja tai jonkin kantasanan yhteydessä esiintyviä liitteitä, esimerkiksi taivutuspäätteitä. Aiempien tutkimusten perusteella morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessoinnissa on kaksi erillistä prosessointireittiä. Jotkin sanat ymmärretään niiden kokonaisvaltaisten muistiedustusten kautta. Joidenkin sanojen prosessointi taas etenee morfologisen jäsennyksen kautta. Morfologisessa jäsennyksessä sanan merkitys ymmärretään morfeemien ja niiden käyttöä ohjaavien sääntöjen kautta. Aikuisilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että johdokset prosessoidaan kokonaisvaltaisten muistiedustusten kautta ja taivutusmuodot morfologisen jäsennyksen kautta. Morfologisesta prosessoinnista varhaislapsuudessa on sen sijaan vain vähän tietoa. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, prosessoivatko lapset johdoksia ja taivutusmuotoja aikuisia vastaavalla tavalla. Tutkimukseen osallistui 12 3–4-vuotiasta, kielellisesti normaalisti kehittynyttä suomenkielistä lasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin mismatch negativity (MMN)-vastetta, tapahtumasidonnaista jännitevastetta, joka heijastaa sekä sanojen muistiedustusten aktivaatiota että syntaktista prosessointia. Nämä näkyvät vasteessa eri tavoin. Vastetta onkin aiemmin hyödynnetty johdosten ja taivutusmuotojen erilaisen prosessoinnin osoittamisessa aikuisilla. Taivutettuihin pseudosanoihin syntyi voimakkaampi MMN kuin oikeisiin taivutettuihin sanoihin. Aiemman tutkimustiedon perusteella tämä viittaa morfologiseen jäsennykseen taivutusmuotojen prosessoinnissa. Aiemmista aikuisilla saaduista tuloksista poiketen johdoksiin syntyneet vasteet eivät poikenneet taivutusmuotoihin syntyneistä vasteista. Tulokset viittaavat aikuisia vastaavaan prosessointiin taivutusmuotojen mutta eivät johdosten osalta. Tämä voidaan tulkita yleisemmin merkiksi siitä, että syntaktinen prosessointi kehittyy varhain, kun taas sanojen muistiedustusten vakiintuminen edellyttää kielellistä kokemusta ja tapahtuu näin ollen hitaammin

Miksi ettei, mutta ei siksei? : partikkelin ja kieltoverbin syntagmaattiset sulaumat ruututeksteissä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten suomen kieltoverbi ei yhdistyy syntagmaattiseksi sulaumaksi konjunktioiden että, jos, jotta, mutta ja vaikka sekä partikkeleiden ehkä, miksi ja siksi kanssa ruututeksteissä. Syntagmaattiset sulaumat ovat yhdeksi sanaksi hahmotettavia kahden sanavartalon muodostamia kokonaisuuksia, joilla on sanankaltaisia ominaisuuksia. Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia syntagmaattisten sulaumien esiintymistä ruututeksteissä ja vertailla tuloksia alkuperäissuomessa ja käännössuomessa ilmeneviin sulaumamuotoihin. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena oli tarkastella, miten paljon ruututeksteissä esiintyy syntagmaattisten sulaumien erilleen kirjoitettuja muotoja verrattuna syntagmaattisiin sulaumiin. Syntagmaattisten sulaumien ilmenemistä ruututeksteissä tarkasteltiin Andrew Chestermanin käännösnormien, ja etenkin odotus- ja suhdenormien kautta. Ruututekstit saatiin YLE-ruututekstikorpuksesta lohkaistusta osakorpuksesta, joka piti sisällään yli 26 miljoonaa sanaa. Kirjallisen suomen vertailumateriaalina taas toimi Käännössuomen korpus. Odotusnormin käsitettä on sovellettu käsittämään suomalaisen katsojakunnan odotusta siitä, että tekstityksissä käytettäisiin samalla tavoin suomea kuin muissakin suomen varianteissa. Mikäli siis ruututeksteissä esiintyisi samoissa määrin sulaumamuotoja kuin muissakin suomen varianteissa, voitaisiin sanoa tekstitysten noudattavan tätä odotusnormia. Mikäli taas sulaumamuotoja ilmenisi ruututeksteissä selkeästi enemmän kuin muissa suomen varianteissa, voitaisiin arvella tekstitysten noudattavan pikemminkin Chestermanin suhdenormia kuin odotusnormia. Tämän tutkimuksen oletuksena oli, että ruututekstejä käännettäessä suhdenormin vaikutus olisi odotusnormia suurempi av-kääntämisen rajoitteiden tähden, eli tutkimuksen hypoteesina oli, että syntagmaattisia sulaumamuotoja esiintyisi enemmän ruututeksteissä kuin muissa suomen varianteissa. Kaikki vertailut suoritettiin laskemalla ensin kielellisten elementtien kaikki esiintymät ja muuttamalla esiintymien määrät suhteellisiksi frekvenssiluvuiksi. Ruututeksteissä ilmeni selkeästi enemmän syntagmaattisia sulaumia kuin alkuperäissuomessa ja käännössuomessa, ja täten kaiken kaikkiaan käännetyssä suomessa supisuomeen verrattuna. Kokonaisuutena tutkielman hypoteesi piti siis paikkaansa ja täten voisi todeta, että syntagmaattisten sulaumien osalta ruututekstien kieli eroaa muista suomen varianteista. Lisäksi sulaumamuotoja voidaan pitää niin sanotun tekstittäjän suomen yhtenä erityispiirteenä. Kuitenkin on syytä muistaa, että osakorpuksen materiaaleista valtaosa on elokuvadialogia, eli puhetta. Sulaumamuoto on voinut valikoitua tekstityksiin myös siksi, että sillä on pyritty saamaan tekstitykseen yleispuhekielen kaltaista puhekielimäisyyttä.English summary: Contracted particle forms in subtitle

LEINIKKI-menetelmän morfologisia ja syntaktisia taitoja arvioivien osioiden luotettavuus leikki-ikäisten lasten taitoja arvioitaessa

Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä vanhempien arvioon perustuvaa kielenkehityksen arviointimenetelmää, joka soveltuisi 2;6–4;0-vuotiaiden lasten tutkimiseen. Tähän tarkoitukseen on kehitteillä LEINIKKI-menetelmä. Ennen kuin uusi arviointimenetelmä voidaan ottaa käyttöön, sen reliabiliteettia ja validiteettia on tutkittava. Näin luodaan näyttöä menetelmällä tehtävien päätelmien tueksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa LEINIKKI-menetelmän morfologisia ja syntaktisia taitoja arvioivien osioiden luotettavuudesta tutkittaessa leikki-ikäisiä lapsia. Luotettavuutta tarkasteltiin sisäisen yhtenevyyden ja rinnakkaisvaliditeetin näkökulmista. Tämän työn otos on osa LEINIKKI-tutkimuksen laajempaa aineistoa. Tutkittavat (n = 60) olivat 2;7–4;1-vuotiaita, terveitä, yksikielisten suomenkielisten perheiden lapsia. Vanhempien täyttämän LEINIKKI-arviointimenetelmän lisäksi tutkittavien kielellisiä taitoja arvioitiin muodollisin testein (Morfologiatesti, Reynellin kielellisen kehityksen testi). LEINIKKI-menetelmän morfologiaa ja syntaksia arvioivien osioiden sisäistä yhtenevyyttä tutkittiin laskemalla Cronbachin alfoja sekä tarkastelemalla vastausten jakautumista eri vastausvaihtoehtojen välille. Rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin vertailemalla LEINIKKI-menetelmällä ja muodollisilla testeillä saatuja tuloksia korrelaatiokertoimien avulla. LEINIKKI-menetelmän morfologiaa ja syntaksia mittaavat osiot olivat sisäisesti hyvin yhtenevät, vaikka ne sisälsivät myös joitakin huomattavan helppoja kohtia. LEINIKKI-menetelmän ja muodollisten testien väliltä löytyi useita tilastollisesti merkitseviä, positiivisia ja kohtalaisen vahvoja yhteyksiä, joten rinnakkaisvaliditeetista saatiin alustavaa näyttöä. Tulosten perusteella LEINIKKI-menetelmän Taivutusmuodot ja kielen rakenteet -osio vaikuttaa toimivan paremmin alle 3;6-vuotiailla lapsilla ja Kielen kompleksisuus -osio yli 3;6-vuotiailla lapsilla. Lapsen kolmen pisimmän ilmauksen keskipituuden (M3L-arvo) käyttäminen tutkitussa ikäryhmässä vaikuttaa lupaavalta, mikäli vanhempien paneutumista ilmausten kirjaamiseen onnistutaan jatkossa yhdenmukaistamaan esimerkiksi lomakkeen ohjeistusta laajentamalla. Tämä työ käsittelee ainoastaan LEINIKKI-menetelmän morfologisia ja syntaktisia taitoja arvioivia osioita. Tietoa koko menetelmän käytettävyydestä ja validiteetista tullaan saamaan LEINIKKI-menetelmän validiteetti- ja normitutkimuksen valmistuttua.In Finland there does not exists any assessment tool based on parent ratings which can be used to assess 2;6–4;0-year-old children’s language ability. The LEINIKKI method is under development to fill this gap. Before a new assessment method can be applied research has to exist about its reliability and validity to support conclusions made by the assessment method. The aim of this study was to gain information about the LEINIKKI method’s subscales that assess morphology and syntax skills when assessing preschool aged children. Reliability and validity were examined by internal consistency and concurrent validity, respectively. This study used data from the LEINIKKI research project. The sample included 60 healthy, monolingual Finnish-speaking children aged between 2 years 7 months and 4 years 1 month. In addition to parent report instrument (LEINIKKI) children’s language skills were assessed by examiner-administered tests (the Finnish Morphology test, the Finnish version of the Reynell Developmental Language Scales III). Internal consistency of the LEINIKKI method’s subscales that assess morphology and syntax skills was measured by the coefficient alpha and by examining the distribution of the answers. Concurrent validity was assessed by comparing the results from the LEINIKKI method and the examiner-administered tests by using correlation coefficients. Internal consistency of the LEINIKKI method’s subscales that assess morphology and syntax skills was high, although some items were very easy. Statistically significant correlations were found between the LEINIKKI method and the examiner-administered tests. The connections were moderately strong and positive. Thus, preliminary evidence of concurrent validity was achieved. Results indicate that the LEINIKKI method’s “Inflected forms and grammatical structures” subscale functions better with children under 3 years 6 months and “Language complexity” subscale functions better with children older than 3 years 6 months. Using the Mean Length of Three Longest Utterances (M3L value) in this population seems promising if the instructions can be modified so that parents understand them more consistently. This thesis focuses only on LEINIKKI method’s subscales that assess morphology and syntax skills. Results about the whole assessment tool’s usability and validity will be gotten after the normative study of the LEINIKKI method is ready

Samankaltaisten tekstien ehdottaminen

Samankaltaisten tekstien löytäminen antaa mahdollisuuden tarjota käyttäjälle samasta aiheesta lisää luettavaa. Samankaltaisuuksia etsitään vertailemalla tekstejä, mitä varten tekstejä on käsiteltävä. Työn tarkoituksena on toteuttaa ohjelma ja testata sen avulla tekstin esikäsittelyn eri tekniikoiden vaikutusta samankaltaisten tekstien tunnistamiseen. Työssä käsitellyt tekstit ovat suomenkielisiä, mikä tarkoittaa, että suomen kielen monet taivutusmuodot on otettava huomioon. Tiedonhakua varten teksti esikäsitellään poistamalla välimerkkejä, muuntamalla pienaakkosiin, tokenisoimalla, karsimalla sulkusanat ja normalisoimalla, minkä voi tehdä stemmauksen tai lemmauksen avulla. Lemmausta pidetään suomen kielessä parempana vaihtoehtona kuin stemmausta. Toteutin Javalla pienen fintextrec-nimisen ohjelman, joka voi joko esikäsitellä alkuperäiset tekstit ja tallentaa sitten käsitellyt tekstit MySQL-tietokantaan tai indeksoida alkuperäiset tekstit Solrin indeksiin. Ohjelmalla voi hakea ehdotuksia joko MySQL-tietokannasta tai Solrin indeksistä. Toteutuksen avulla vertailen kahdeksaa eri vaihtoehtoa, joista kaksi käyttää Solrin MoreLikeThis-kyselyä ja kuusi käyttää MySQL:n InnoDB:n kokotekstihakua. Testauksessa käyttämäni data koostuu reilusta sadasta vastaustekstistä, joiden aiheena on suomalaisten käsitykset kulttuuriperinnöstään. Toteutusta on testattu hakemalla neljälle eri vastaustekstille ehdotuksia. Vaihtoehtojen, joissa lemmataan, ehdotuksissa on enemmän samoja tunnisteita kuin vaihtoehdoissa, joissa stemmataan tai joissa sanat ovat alkuperäisissä taivutusmuodoissaan. Taivutusmuotovaihtoehdon tai stemmausvaihtoehdon paras pari on toinen taivutusmuotovaihtoehto tai stemmausvaihtoehto. Koska lemmausvaihtoehtoja on useampia niin niiden kohdalla tuli esille, että sulkusanojen karsinnalla on jonkun verran merkitystä. Paras pari lemmausvaihtoehdolle on toinen lemmausvaihtoehto, jossa sulkusanat käsitellään samalla tavalla

Äiti ja lapsi kommunikoivat

Kirja-arvioNieminen, Pirkko: Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksumine

Kreikankielisten nimien oikeinkirjoituksesta ja taivutuksesta

KielenaineksetAeneas (kieli: suomi, sivulla: 439)Agioi Theodoroi (kieli: suomi, sivulla: 435)Aigeianmeri (kieli: suomi, sivulla: 435)Aigina (kieli: suomi, sivulla: 435)Akropolis (kieli: suomi, sivulla: 435)Aleksandria (kieli: suomi, sivulla: 434)Angelos (kieli: suomi, sivulla: 435)Antreas (kieli: suomi, sivulla: 435)Argos (kieli: suomi, sivulla: 434)Aristofanes (kieli: suomi, sivulla: 439)Artemis (kieli: suomi, sivulla: 435)Athos (kieli: suomi, sivulla: 434)Benakis, Benaki (kieli: suomi, sivulla: 435)Bertudulos (kieli: suomi, sivulla: 439)Bolos (kieli: suomi, sivulla: 434)Cacoyannis (kieli: suomi, sivulla: 435)Chania (kieli: suomi, sivulla: 434)Chatzidakis (kieli: suomi, sivulla: 435)Chios (kieli: suomi, sivulla: 434)Dallas-tyyppi (kieli: suomi, sivulla: 435-439)Datsun (kieli: suomi, sivulla: 439)Delfoi (kieli: suomi, sivulla: 434)Dinos (kieli: suomi, sivulla: 435)Efklidis (kieli: suomi, sivulla: 435)Elefsina (kieli: suomi, sivulla: 435)Epidavros (kieli: suomi, sivulla: 435)Euboia (kieli: suomi, sivulla: 434)Euripides (kieli: suomi, sivulla: 439)Euripoksensalmi (kieli: suomi, sivulla: 437)Evropi (kieli: suomi, sivulla: 435)Evvia (kieli: suomi, sivulla: 434)Evvia (kieli: suomi, sivulla: 435)Faros (kieli: suomi, sivulla: 435)Garavelis, Gkaravelis (kieli: suomi, sivulla: 435)Glyfada (kieli: suomi, sivulla: 434)Glyfada (kieli: suomi, sivulla: 435)Haus- paikannimet (kieli: suomi, sivulla: 426)Herakles (kieli: suomi, sivulla: 435)Herriot (kieli: suomi, sivulla: 436)Hussein (kieli: suomi, sivulla: 436)Ialysos (kieli: suomi, sivulla: 435)Idra (kieli: suomi, sivulla: 435)Ioanna (kieli: suomi, sivulla: 435)Ios (kieli: suomi, sivulla: 438)Irakleion (kieli: suomi, sivulla: 435)Jaanis (kieli: suomi, sivulla: 438)Jamalakis (kieli: suomi, sivulla: 435)Jorgos (kieli: suomi, sivulla: 438)Kakojannis (kieli: suomi, sivulla: 435)Kalymnos (kieli: suomi, sivulla: 435)Kalymnos (kieli: suomi, sivulla: 438)Kampanellis (kieli: suomi, sivulla: 435)Karamanlis (kieli: suomi, sivulla: 436)Kavafis (kieli: suomi, sivulla: 435)Kavafis (kieli: suomi, sivulla: 436)Kazantzakis (kieli: suomi, sivulla: 436)Khania (kieli: suomi, sivulla: 434)Khios (kieli: suomi, sivulla: 434)Khios (kieli: suomi, sivulla: 438)Kontis (kieli: suomi, sivulla: 438)Kos (kieli: suomi, sivulla: 435)Kos (kieli: suomi, sivulla: 438)Kosmos (kieli: suomi, sivulla: 439)Kypros (kieli: suomi, sivulla: 436)Las Palmas (kieli: suomi, sivulla: 437)Lefkas (kieli: suomi, sivulla: 435)Leonidas (kieli: suomi, sivulla: 435)Likobrisi, Likovrisi (kieli: suomi, sivulla: 434)Limeras (kieli: suomi, sivulla: 439)Liza (kieli: suomi, sivulla: 435)Lykavittos, Lykabettos (kieli: suomi, sivulla: 434)Marangakis (kieli: suomi, sivulla: 435)Meselaos (kieli: suomi, sivulla: 439)Mesolongi (kieli: suomi, sivulla: 435)Nafpaktos (kieli: suomi, sivulla: 435)Naxos (kieli: suomi, sivulla: 434)Odyseas Elytis (kieli: suomi, sivulla: 435)ostos-tyyppi (kieli: suomi, sivulla: 438-)Pafos, Paphos (kieli: suomi, sivulla: 435)Palaia Fokea (kieli: suomi, sivulla: 435)Papadiamantis (kieli: suomi, sivulla: 439)Papadomichelakis (kieli: suomi, sivulla: 438)Papadopoulos, Papadopulos (kieli: suomi, sivulla: 435)Paraskevas (kieli: suomi, sivulla: 439)Patraksenlahti (kieli: suomi, sivulla: 437)Pavlos (kieli: suomi, sivulla: 435)Peisistratos (kieli: suomi, sivulla: 435)Peloponnesos (kieli: suomi, sivulla: 436)Persepolis (kieli: suomi, sivulla: 437)Pharos (kieli: suomi, sivulla: 435)Pythagoras (kieli: suomi, sivulla: 435)R(h)odopi (kieli: suomi, sivulla: 435)R(h)odos (kieli: suomi, sivulla: 435)R(h)odos (kieli: suomi, sivulla: 439)Ramnous, Rhamnous (kieli: suomi, sivulla: 435)Rumpatis (kieli: suomi, sivulla: 435)ryväs (kieli: suomi, sivulla: 436)Sounion, Sunion (kieli: suomi, sivulla: 435)Strafades (kieli: suomi, sivulla: 436)syntagma (kieli: suomi, sivulla: 434)Talbot (kieli: suomi, sivulla: 439)Themistokles (kieli: suomi, sivulla: 435)Theodorakis (kieli: suomi, sivulla: 438)Thermopylai (kieli: suomi, sivulla: 434)Thessaloniki (kieli: suomi, sivulla: 434)Torremolinos (kieli: suomi, sivulla: 437)Tos (kieli: suomi, sivulla: 438)Vangelis (kieli: suomi, sivulla: 435)Venezis (kieli: suomi, sivulla: 438)Volos (kieli: suomi, sivulla: 434)Voula, Vula (kieli: suomi, sivulla: 435)Vouliagmeni (kieli: suomi, sivulla: 435)Xenakis (kieli: suomi, sivulla: 438)Yamalakis (kieli: suomi, sivulla: 435)Zakynthos (kieli: suomi, sivulla: 435)Zernakis (kieli: suomi, sivulla: 439)Zeus (kieli: suomi, sivulla: 439)Zeus (kieli: suomi, sivulla: 440