Hur fungerar Monroes idéer på en svensk skola idag? - En presentation av "framgångsrika" skolor

Syftet med detta arbete har varit att undersöka hur Monroes idéer (Monroe, 1997) om en framgångsrik skola fungerar på en svensk skola. För att få reda på mer om framgångsrika skolor, har jag studerat aktuell forskning i ämnet. Jag har även besökt en skola i Sverige där man använder sig av denna skolmodell. Jag har valt att använda mig av kvalitativ forskning, där jag har använt intervjuer, samt observation för att samla in data. Bland resultaten kan nämnas att Monroes modell som innebär en stark ledare och tydligare regler ungerar bra på Hjällboskolan som jag har studerat närmare. Denna skola har blivit mer effektiv och både lärare och elever är nöjda med resultatet. Med effektiv menar jag bättre skolklimat och studieresultat. How does Monroe´s ideas work in a Swedish school today? - A presentation of "successful" schools. The aim of this work has been to investigate how Monroe´s ideas (Monroe, 1997) of a successful school, could be adopted in a Swedish school. In order to learn more about successful schools, I have used current research regarding the subject. I have also visited a school in Sweden, where her ideas are used. I have used a qualitative research approach for data collection and also for analysis. Among my results I would like to mention that Monroe's ideas of strong leaders and straight rules works at Hjällboskolan. This school has been more effective and both teachers and pupils are satisfied with the results. With effective I mean, better climate in the school and better results from the pupils

Hur ser språklärare den tidigarelagda svenskundervisningen i årskurs sex? : En kvalitativ intervjustudie av fem språklärares uppfattningar om och erfarenheter av svenskundervisningen i årskurs sex

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kieltenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia varhennetusta ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla. Tarkempana tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kieltenopettajat Pirkanmaalla näkevät kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin sekä minkälaisia kokemuksia heillä on kuudesluokkalaisten suhtautumisesta ja motivaatiosta suhteessa B1-ruotsiin. Olen myös kiinnostunut selvittämään, miten kieltenopettajat näkevät B1-ruotsin opettamisen mahdollisen varhentamisen alakoulussa. Tutkimukseni teoreettinen tausta pohjautuu Opetushallituksen (2014) perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin koskien kielten ja erityisesti B1-ruotsin opetusta. Tämän lisäksi esittelen erilaisia kieltenopetuksen teorioita, toisen kielen oppimista, lasten kielenoppimista sekä motivaatiota suhteessa oppimiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla etähaastatteluilla viiden kieltenopettajan kanssa joulu- ja tammikuun 2021–2022 aikana. Kieltenopettajat ovat koulutukseltaan aineenopettajia ja he ovat kaikki opettaneet B1-ruotsia kuudennella luokalla. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kieltenopettajat kokevat kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin pääasiassa positiivisena asiana. Kieltenopettajat nostavat B1-ruotsista hyvinä puolina esiin mm. kuudesluokkalaisten innostuneisuuden uusille asioille ja kuudesluokkalaisten hyvän motivaation ruotsin oppimiseen. Toisaalta huonoina puolina B1-ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla kieltenopettajat nostavat esiin esimerkiksi yläkoulun ruotsin opetuksen tuntimäärän vähenemisen sekä B1-ruotsin opettamisen kuudennella luokalla mahdollisesti luokanopettajan toimesta. Kieltenopettajat näkevät, että kuudesluokkalaiset suhtautuvat pääasiallisesti positiivisesti B1-ruotsin opetukseen ja oppimiseen. Osa kieltenopettajista kuitenkin kokee, että myös kuudennella luokalla on negatiivista suhtautumista ruotsin opetukseen. Suurin osa kieltenopettajista näkee, että kuudesluokkalaisten motivaatio oppia ruotsia on hyvä. Motivaatiossa oppia ruotsia on havaittavissa kuitenkin myös vaihtelua. Kaikki kieltenopettajat nostavat esiin, että pelillisyys ja leikit ovat kuudesluokkalaisten oppimismotivaatiota lisääviä opetustapoja. Suurin osa kieltenopettajista suhtautuu skeptisesti B1-ruotsin varhentamiseen alkamaan yhä aiemmin alakoulussa. Kieltenopettajien mielestä nykyinenkin malli vähentyneiden yläkoulun B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärien vuoksi on haitallinen oppilaiden ruotsin kielitaitoja ajatellen

Om betydelsen av skolhabitus i högstadiepraktiken

Artikeln studerar hur grundskolepraktiken framträder för elever och vilken betydelse den har för deras uppfattningar om sin tillvaro i skolan. Den fokuserar skoleffekter relaterade till sociala och pedagogiska aktiviteter. Artikeln bygger på en studie som genomfördes i en åttondeklass på en högstadieskola där en majoritet av eleverna kommer från familjer med hög utbildningsnivå. Empirin består av intervjuer, klassrumsobservationer och policydokument. Studien visar att de ideal skolan grundar sin praktik på, skolhabitus, får olika konsekvenser beroende av hur väl elever kan förkroppsliga dessa ideal. Beroende på framgångar i detta avseende följer ett mer eller mindre positivt bemötande och större eller mindre frihet i klass-rummet